Raitiolinjan 8 kehittäminen

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,129
HSL on käynnistänyt tarjouskilpailun konsulttityöstä, jossa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia linjan 8 nopeuttamiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-006991/

Jos ajatellaan, että työhön kuuluu muun muassa tutkia omien kaistojen lisäämismahdollisuuksia, rv-kaistojen erottelun parantamista, pysäkkivälin tarkistamista ym. niin seuraavia parannusehdotuksia tulee minun mieleeni (etelästä pohjoiseen), osa täällä jo moneen kertaan käsiteltyjäkin:

Saukonpaasi
Länsisatamankadulle on suunniteltu kadun keskelle 7,2 metriä leveä raitiovaunukaista, josta 2 metriä käytetään keskellä katua olevaan erotuskaistaan. Näin ollen ratikan varsinainen ajokaista on 2,6 metriä suuntaansa, ja välittömästi sen vieressä on samassa tasossa 3.5 metrinen, sulkuviivalla erotettu autokaista. Rakennustyöt on tarkoitus tehdä tänä vuonna.

Järjestelyä voisi parantaa niin, että tuo 7,2 metriä käytettäisiin kahteen 0,8 metriä leveään erotuskaistaan, joiden väliin sijoittuisi 5,6-metrinen raitiovaunukaista. Silloin raitiovaunu olisi aidosti erillään autoliikenteestä toisin kuin jo hyväksytyssä katusunnitelmassa.

Lisäksi Länsisatamankadulla, kuten koko Jätkäsaaressa, on paljon pieniä tonttikatuja, jotka liittyvät kokoojakaduille, joilla kulkee raitiovaunu. Tonttikaduille ja -kaduilta saa kääntyä joka suuntaan, joten autot kääntyvät ja ryhmittyvät joka risteyksessä raitiovaunun eteen. Tonttikaduilta voisi sallia ainoastaan kääntymisen oikealle, jolloin rv-kaistoja ei käytettäisi ryhmittymiseen eikä odotteluun eikä niiden yli ajettaisi.

Itämerenkatu
Länsimetron käyttöönoton jälkeenkin Lauttasaaren ja keskustan välinen bussiliikenne jää Itämerenkadulle. Raitiovaunun sujuvuuden parantamiseksi voisi olla perusteltua siirtää bussit pois raitiovaunukiskoilta. Linjalla 15 ei ole niin merkitystä, sillä tuskin on juurikaan matkustajia varsinkaan sitten, kun 9 alkaa kulkea Länsiterminaaliin. Mutta linjalla 20 matkustajia saattaa olla enemmänkin. Mitkä ovat käytännön kokemukset, haittaavatko bussien pysäkkiajat ratikoita Itämerenkadulla?

Mechelininkatu välillä Porkkalankatu - Rautatiekatu
Tässä kohtaa tulisi löytää tilaa raitiovaunukaistalle, joka voisi olla noin 3,5 metriä leveä ja reilusti (väh. 10 cm) korotettu ja jolla olisi kaksisuuntainen limitetty liikenne. Tästähän on puhuttu runsaasti jo aiemmin. Marian sairaalan pysäkin kohdalla, samoin kuin Itämerenkadun ja Porkkalankadun välisellä osuudella, ratikka pysyy odottamaan oman kaistan vapautumista ilman, että siitä on haittaa muulle liikenteelle.

Oma kaista tällä ruuhkaisella osuudella olisi mielestäni limitysratkaisuna toimivampi kuin nykyinen sekakaistajärjestely olkoonkin että limityksiä noin ylipäätään tulee välttää. Käytännössä tuo korotettu rv-kaista veisi yhden autokaistan etelään ajavilta autoilta. Mahtaisikohan se ruuhkauttaa väylän pahastikin?

Mechelininkatu välillä Hietaniemenkatu - Caloniuksenkatu
Kun liikennevaloasetus määrää, että suojatien kaikilla osuuksilla on oltava valo-ohjaus, jos yhdellä osuudella sellainen on, niin tällä kohtaa Mechelininkatua olisi hyvä tilaisuus kokeilla sellaisia suojateitä, jotka ovat rv-ylityksen kohdalla eri paikassa kuin kadunylityksen kohdalla, ts. jalankulkijat joutuvat siirtymään ehkä viitisen metriä sivusuunnassa ratikkaylityksen kohdalla. Tällä saataisiin ratikkaylityksen kohdalta kokonaan pois liikennevalot, joita jalankulkijat eivät nytkään noudata. Lisäksi järjestely parantaisi turvallisuutta, kun jalankulkija ohjattaisiin kevyesti aidatussa ”karsinassa” eri paikkaan juuri rv-ylitystä varten, eli ylitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Varsinkin laittomasti suojatiellä pyöräilevien turvallisuutta tämä parantaisi, kun ei enää voisi suhahtaa 25 km/h vauhdilla suoraan ratikan eteen.

Mechelininkadun pysäkkijärjestelyt
Marian sairaalan pysäkin siirryttyä etäisyys Perhonkadun pysäkkiin on aivan liian lyhyt (suunta pohjoiseen). Tässä kohtaa voisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää Perhonkadun ja Caloniuksenkadun pysäkkiparit esim. Arkadiankadun ja Sammonkadun väliin. Heikkeneekö palvelutaso liikaa? Kävelymatkat Hietsuun ja toisaalta Mechelininkadun pohjoispäähän pitenevät. Nykyiset pysäkit sijaitsevat hyvin siihen nähden, että kävelymatkat on minimoitu. Ongelmaa ei olisi tullut, ellei Marian sairaalan pysäkkiä olisi siirretty pohjoisemmaksi.

Caloniuksenkatu
Helmikuun ratikkahavaintotopikissa keskusteltiin Caloniuksenkadun rv-valojen ongelmista. Koska kadun leveys riittää siihen, että raitiovaunuille ja autoille olisi omat erilliset kaistansa, syntyisi tässä pilottikohde, jossa ensimmäistä kertaa otettaisiin autojen pysäköintipaikat pois siksi, että saadaan rv-kaistat. Siis Caloniuksenkadun keskellä korotettu rv-kaistaosuus ja reunoilla autokaistat, tarvittaessa voitaneen säätää jalkakäytävien leveyttä.

Runeberginkatu välillä Topeliuksenkatu-Ooppera
Kiskojenvaihdon yhteydessä saataneen tähän korotetut rv-kaistat. Tilanteessa, jossa Topeliuksenkadun rata on rakennettu ja linja 3 siirretty sinne, voidaan linjalle 8 tarjota nykyistä paremmat etuudet Töölönkadun ja Mannerheimintien risteyksiin. Töölönkadulla pitäisi minusta päästä nollaviiveisiin.

Helsinginkatu välillä Ooppera-Sturenkatu
Tässä kohtaa rata on hyvin erotettu autoliikenteestä, ja vaikka Kaupunginpuutarhan pysäkin käyttäjämäärä tuntuu pieneltä, on sitä hankalaa poistaakaan, kun pysäkkiväli jää muuten kovin pitkäksi. Vauhtitien kohdalle tulisi saada nollaviive-etuus. Minulla ei ole käsitystä siitä, kuinka tehokas etuus tuossa nyt on, mutta minusta ei pitäisi olla estettä nollaviiveeseen tässä kohtaa.

Risteys Helsinginkatu/Sturenkatu
Tähän tulisi saada nollaviive-etuus. Paikka ei ole sen kummempi kuin Munkkiniemen aukiokaan. Pääsuunta menee rv-kiskojen yli toisessa ajosuunnassa, rv sen sijaan ei kulje pääsuuntaan vaan suoraan. Munkassa nollaviive toimii hyvin, Sturenkadun risteyksessäkin se kaiketi voisi toimia varsinkin kun kasin vuorovälikin on harvempi.

Helsinginkatu välillä Sturenkatu-Kirstinkatu
Tälle osuudelle saisi omat (korotetut) kaistat raitiovaunulle joko kadunvarsipysäköinti poistamalla ja/tai katua leventämällä. Molemmin puolin on puistoa, joten leventäminen ei ole mahdotonta. Viheralueitakin löytyy Töölönlahdelta riittämiin. Käsittääkseni kumpikaan puisto ei varsinaisesti ole oleskelualue, joten tuon ei pitiäsi olla mahdotonta. Kuinka oleellisia ovat pysäköintipaikat tässä kohtaa, kun asutusta ei heti kadunvarressa ole?

Helsinginkadun pysäkkijärjestelyt välillä Kirstinkatu-Hämeentie
Linnanmäen sekä Vilhonvuoren pysäkkien paikkaa en lähtisi muuttamaan, mutta minusta näiden kahden pysäkin välillä riittäisi kaksi välipysäkkiä; ensimmäinen Brahenkadun ja Kaarlenkatujen välissä Brahen kentän kohdalla (suurehko vaihtopysäkki linjoille 1, 3, 8) sekä toinen heti Kustaankadun länsipuolella. Samalla linjoilta 1 ja 3 poistuisivat sekä nykyinen Urheilutalon pysäkki että Kaarlenkadun pysäkki.

Helsinginkadun kiskolinjat saisi myös suoriksi, kun hyväksyisi kadunvarsipysäköinnin poistumisen pysäkkikorokkeen kohdalta, ja silloin myös Kustaankadun pysäkkipari voisi olla suoraan toisiaan vastakkain. Vaihtoyhteys linjojen 8 ja 9 kesken tosin muuttuisi hankalaksi. Pitäisi selvittää, kuinka monta kulkijaa tuo vaihto koskee ja kumpi etu on suurempi; sujuvampi vaihto vai nopeampi matka-aika.

Liikennevalot Helsinginkadulla osuudella Kaarlenkatu-Fleminginkatu
Varsinaiset tehokkaat etuudet Kaarlenkadun sekamelskaristeykseen on vaikea saada suuren ratikkamäärän vuoksi. Mutta kun valot ovat olleet vilkulla, sujuu liikenne hyvin kokonaan ilman valojakin, eli käytännössä ne voisi kokonaan poistaa. Valoja ilmeisesti perustellaan liikenneturvallisuudella. Vähin, mitä tässä kohtaa pitäisi tehdä, on mahdollistaa läpiajo siten, että kolmista valoista pääsisi yhdellä odottamisella läpi, ts. kun ensimmäiset valot vaihtuvat, tietää, että pääsee kaksista seuraavistakin läpi.

Jos Flemarin ja Kaarlenkadun risteyksien ovat niin keskeiset, ettei niitä voi poistaa, niin vähintään niiden välissä olevan suojatievalon poistaisin kuitenkin. Valo-ohjausta kaipaavat voivat käyttää viereisiä valo-ohjattuja suojateitä.

Helsinginkatu välillä Kaarlenkatu-Hämeentie
Uusien pysäkkijärjestelyiden myötä päästään eroon myös mutkittelevista kiskolinjoista, kun hyväksytään, ettei pysäkkien kohdalla ole kadunvarsipysäköintiä. Samalla rv-kaistat saadaan korotettua ja tulisi myös harkita vasemmalle kääntymisen kieltämistä ainakin osassa risteyksistä.

Hämeentie
Hämeentiellä en keksi muuta kuin Sturenkadun risteyssumpun tehokkaammat valoetuudet ja autoliikenteen punaisten mitoittamisen niin, ettei Sturenkadulta Lahden suuntaan kääntyviä autojonoja jää seisomaan ratikkakiskoille. Lisäksi tietysti rv-kaistat tulee korottaa Vilhonvuoren ja Sturenkadun pysäkkien välisellä osuudella.

Pysäkkeihin en tekisi muutoksia muutoin kuin Toukoniityn pysäkin kohdalla, jonka siirtäisin Kokkosaarenkadun eteläpuolelle, jotta pysäkkiväli olisi tasaisempi. Vaikka pysäkkiväli Lautatarhankadulta Paavalin kirkolle on melko lyhyt, puolustavat kaikki pysäkit paikkaansa; Lautatarhankatu Mäkelänkadun risteyksessä, Hauhon puisto Ristikkotien alueen joukkoliikenneyhteytenä, Sturenkatu ko. kadun ja sen takana olevan asutuksen pysäkkinä ja Paavalin kirkko Haukilahdenkadun varren asutuksen joukkoliikenneyhteytenä. Korkeintaan voisi pohtia Lautatarhankadun ja Hauhon puiston yhdistämistä jonnekin Allotrianpuiston kieppeille.
 
Kappas, juuri kun olin itse hahmotellut samaa kysymystä toisessa ketjussa, tarttui HSL:kin asiaan (en siis kuvittele, että nuo mitenkään liittyisivät yhteen, jos tuosta saa sen käsityksen).

Hyvän listan kasasit ideoita, tässä muutama lisää.

Yleisesti: kun ainakin kasilla menee aika tasan kolmannes ajasta valojen aiheuttamiin viiveisiin, on se ilmeinen parannuskohde. Autoliikenteen häiriöt ovat tietysti toinen kohta, koska ne haittaavat luotettavuutta niin pahasti.

Itämerenkatu

Kiskot voisi myös korottaa. Jokatalvinen ilmiö, että aina joskus autojono tukkii ne. Tietysti tämä edellyttäisi tehokkaampaa lumenkorjuuta tai parkkeerauksen rajoittamista talvella jotta autoliikenne edelleen sujuisi. Nythän katu kapenee parilla metrillä kun tulee lunta.

Mechelininkatu

Vaihtoehto olisi myös poistaa Perhonkadun pysäkki pohjoiseen. Marian sairaalan pysäkki on tosiaan alle sadan metrin päässä. Arkadiankadun risteyksen saisi varmasti myös aidoksi nollaviiveeksi: risteäviä autoja on todella harvassa.

Helsinginkatu

Vauhtitien etuus toimii oman kokemukseni mukaan kohtalaisesti. Siis ei niin, ettei siihen pysähdellä, mutta kolmella mittauskerrallani pysähdyttiin yhteensä vain kerran, ja sekin 5s, eli "helsinkiläinen nollaviive", joka vie aikaa vain 20s

Hesarillakin pysäkkejä voisi järjestellä myös niin, että Kustaankadun pysäkki länteen vaan poistetaan, ja Helsinginkatu korvaa sen. Tuo kuvaamasi muutos on toki varmaan kokonaisuutena parempi.

Sen Kaarlenkadun valoryppään poistaisin vaan, En usko liikenneturvallisuuden siitä juuri kärsivän. Jalankulkijat menevät joka tapauksessa päin punaisia, eli laitetaan vaan keskikorokkeet joilla seistä ja töyssyjä, että autoliikenne kulkee tarpeeksi hiljaa (ratikoita hidastavat ne vaihteet ja mutkat kuitenkin) ja hyvä siitä tulee.

Kurvi ja Hämeentie

Vilhonvuoren pohjoispäähän varovat (joku taisi sanoa että ne olisivat jo tulossa?) Myös eteläpäässä tuntuisi olevan jotain pientä häikkää: viimeeksi tänään lännestä tuleva kasi jäi kävelijävaloihin peräpää risteysalueella.

Pääskylänkadun ja Mäkelänkadun valot on pohjoiseen mennessä viritetty niin, että Pääskylänkatu näyttää viivaa silloin kun Mäkelänkadun voisi ylittää, ja kun Pääskylänkadusta lopulta pääsee, jädään Mäkelänkadulle odottamaan että vasemmalle kääntyjät menevät edestä pois. Normaalisti siis aina kaksi pysähdystä. En ole liikennevalosuunnittelija, joten en sano miten tuo pitäisi tehdä, mutta on varmaa että voisi sen jotenkin paremminkin tehdä. Ehkä rajoittaen Pääskylänkadun liikennettä, jos ei muutoin onnistu.

Lautatarhankadun pysäkin poistamista olen joskus miettinyt. Eläinlääkiksen muutettua sen käyttäjämäärä on ollut aika vähäinen, ja sekä Vilhonvuori että Hauhonpuisto aika lähellä. Mutta toisaalta nyt siinä on uusia taloja vieressä ja lisää tulossa, että ehkä käyttömäärät ovat nousussa. Ja sanomistahan siitä tulisi jos vasta siihen uusiin taloihin muuttaneilta vietäisiin oma pysäkki.

Lautatarhankadun ja Hauhontien välissä ei ole kovin hyvää paikkaa pysäkille: siinä rinne ja Päijänteentie sekä Risikkokatu parhailla kohdilla. Ja Hauhonpuisto on koulun pysäkki (sinne ilmeisesti tulee koululaisia Arabiasta päin), joten sitä ei kannata kovin kauas koulusta siirtää.

Kustaa Vaasan tien risteystä voisi myös ehkä nopeuttaa jotenkin, joskin se voi olla vaikeaa.
 
Viimeksi muokattu:
HSL on käynnistänyt tarjouskilpailun konsulttityöstä, jossa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia linjan 8 nopeuttamiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-006991/

Miksi ei selvitetä itse . Terveydenhuoltopuolella on havaittu että on parempi selvittää itse. Saadaan halvemmalla omala väellä luotettavampaa tulosta.
Vai onko tää jokin refleksinomainen automaatio, että kun tehdä teknisiä parannuksia niin heti kättelyssä sen kummemmin pohtimatta ollaan turvautumassa konsulltiselvitykseen ?


Martti
 
Itämerenkatu
Länsimetron käyttöönoton jälkeenkin Lauttasaaren ja keskustan välinen bussiliikenne jää Itämerenkadulle. Raitiovaunun sujuvuuden parantamiseksi voisi olla perusteltua siirtää bussit pois raitiovaunukiskoilta. Linjalla 15 ei ole niin merkitystä, sillä tuskin on juurikaan matkustajia varsinkaan sitten, kun 9 alkaa kulkea Länsiterminaaliin. Mutta linjalla 20 matkustajia saattaa olla enemmänkin. Mitkä ovat käytännön kokemukset, haittaavatko bussien pysäkkiajat ratikoita Itämerenkadulla?

Eivät haittaa. Itämerenkadun ongelma on tosiaan siinä että siellä ei ole mitään rv-/bussikaistaa kuin kesäisin. Silloinkin poishankautunut sulkuviiva tekee kadusta usein käytännössä kaksikaistaisen.
 
Mechelininkadun pysäkkijärjestelyt
Marian sairaalan pysäkin siirryttyä etäisyys Perhonkadun pysäkkiin on aivan liian lyhyt (suunta pohjoiseen). Tässä kohtaa voisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää Perhonkadun ja Caloniuksenkadun pysäkkiparit esim. Arkadiankadun ja Sammonkadun väliin.

Joo, Perhonkadun pysäkki kokonaan pois ja Caloniuksenkadun pysäkki siihen Sammonkadun törppövalojen etupuolelle. Sitten etuus niin, että kun törppövaloista pääsee lähtemään, niin Mechelininkadun ja Caloniuksenkadun risteyksestä pääsee suoraan läpi ja edelleen Caloniukselta Runskille puolisen minuuttia myöhemmin.

Helsinginkatu välillä Ooppera-Sturenkatu
Tässä kohtaa rata on hyvin erotettu autoliikenteestä, ja vaikka Kaupunginpuutarhan pysäkin käyttäjämäärä tuntuu pieneltä, on sitä hankalaa poistaakaan, kun pysäkkiväli jää muuten kovin pitkäksi. Vauhtitien kohdalle tulisi saada nollaviive-etuus. Minulla ei ole käsitystä siitä, kuinka tehokas etuus tuossa nyt on, mutta minusta ei pitäisi olla estettä nollaviiveeseen tässä kohtaa.

Mikään etuuksista ei ole tehokas mutta koko väli Ooppera-Linnanmäki menee sangen sujuvasti molempiin suuntiin, kun osaa tulkita valokiertoa. Ainoat valot, jotka saattaa näpätä nenän edessä ässälle, on Oopperan parkkipaikan kohdalla olevat valot. Johtunee siitä, että joku jalankulkija on painanut nappia, vaikkei ketään (enää?) ole mailla halmeilla.
Kaupunginpuutarhan pysäkilläkin on käyttäjänsä, ja nykyisillä valokierroilla siinä pysähtyminen ei haittaa mutta lisää täsmällisyyttä.

Liikennevalot Helsinginkadulla osuudella Kaarlenkatu-Fleminginkatu
Varsinaiset tehokkaat etuudet Kaarlenkadun sekamelskaristeykseen on vaikea saada suuren ratikkamäärän vuoksi. Mutta kun valot ovat olleet vilkulla, sujuu liikenne hyvin kokonaan ilman valojakin, eli käytännössä ne voisi kokonaan poistaa.

Saiskohan Hesarin-Kaarlen kulmaan ympättyä liikenneympyrän, ratikkavalot ja kunnon korokkeet jalankulkijoille. Kaarlenkujan kohdalla olevan suojatien vois samalla poistaa kokonaan.

Vaikka pysäkkiväli Lautatarhankadulta Paavalin kirkolle on melko lyhyt, puolustavat kaikki pysäkit paikkaansa – – Korkeintaan voisi pohtia Lautatarhankadun ja Hauhon puiston yhdistämistä jonnekin Allotrianpuiston kieppeille.

Hauhon puiston ja Sturenkadun pysäkit ennemmin voisi yhdistää. Hauhon puiston pysäkkiä voisi siirtää vähän pohjoisemmaksi suurinpiirtein hallin kohdille ja Sturenkadun pysäkin vois sitten poistaa kokonaan.

---------- Viesti lisätty kello 12:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:18 ----------

Arkadiankadun risteyksen saisi varmasti myös aidoksi nollaviiveeksi: risteäviä autoja on todella harvassa.
Siinä on aika hyvä etuus jo nyt. Mechelininkadun hidasteet on ne mainitut törppövalot Sammonkadulla sekä koko väli Lapinlahdentie-Hietaniemenkatu, joihin ei ole liikennevalojen kytkemisen jälkeen saatu mitään etuuksia.

Vauhtitien etuus toimii oman kokemukseni mukaan kohtalaisesti.

Niin toimii, molempiin suuntiin ja kuten sanoin, jo vähäisellä liikennevalokierrontulkintakokemuksella niistä pääsee suoraan läpi.

Pääskylänkadun ja Mäkelänkadun valot on pohjoiseen mennessä viritetty niin, että Pääskylänkatu näyttää viivaa silloin kun Mäkelänkadun voisi ylittää, ja kun Pääskylänkadusta lopulta pääsee, jädään Mäkelänkadulle odottamaan että vasemmalle kääntyjät menevät edestä pois. Normaalisti siis aina kaksi pysähdystä.

Tämä valorypäs on omiaan lisäämään epäsäännöllisyyttä. Täysin riippumatta ajanhetkestä, valoista saattaa kuin ihmeen kaupalla päästä kaikista suoraan läpi. Viisi minuuttia myöhemmin tuleva vaunu saattaa seistä joka valoissa.
Onko Hämeentien ylittäminen tai vasemmalle kääntyminen tosiaan tarpeellista Pääskylänkadun kohdalla vai voisiko risteyksen kokonaan sulkea muilta kuin oikealle kääntyviltä? Tarvitaanko juuri siihen kohtaan suojatietä vai voisiko senkin siirtää Mäkelänkadun kohdalle?

Kustaa Vaasan tien risteystä voisi myös ehkä nopeuttaa jotenkin, joskin se voi olla vaikeaa.

Arabiaan mennessä Kustaa Vaasan valot näppäävät ässälle nenän edessä. Keskustaan mennessä Sturenkadun valot tekevät samoin ellei pidä kiirettä tai jos ei pysähdy Paavalin kirkon pysäkille.* Ratkaisu: muutetaan Hämeen-/Kustaa Vaasan teiden risteyksen valokiertoa 20 sekuntia myöhemmäksi suhteessa Sturenkadun/Hämeentien valokiertoon. Tällöin Arabiaan suuntaan pääsee sujuvammin. Keskustaan ajettaessa lisätään "pakkopysähdys" Paavalin kirkolle, jonka johdosta paitsi täsmällisyys paranee, myös seuraava valokierto ehtii tulla kuin tilauksesta.


* molemmat valot toimivat raitioliikenteen kannalta kuin unelma ennen kuin Paavalin kirkon uudispysäkki rakennettiin kymmenkunta vuotta sitten. Tai näin muistelen, heh.
 
Hämeentie
Hämeentiellä en keksi muuta kuin Sturenkadun risteyssumpun tehokkaammat valoetuudet ja autoliikenteen punaisten mitoittamisen niin, ettei Sturenkadulta Lahden suuntaan kääntyviä autojonoja jää seisomaan ratikkakiskoille. Lisäksi tietysti rv-kaistat tulee korottaa Vilhonvuoren ja Sturenkadun pysäkkien välisellä osuudella.

Pysäkkeihin en tekisi muutoksia muutoin kuin Toukoniityn pysäkin kohdalla, jonka siirtäisin Kokkosaarenkadun eteläpuolelle, jotta pysäkkiväli olisi tasaisempi. Vaikka pysäkkiväli Lautatarhankadulta Paavalin kirkolle on melko lyhyt, puolustavat kaikki pysäkit paikkaansa; Lautatarhankatu Mäkelänkadun risteyksessä, Hauhon puisto Ristikkotien alueen joukkoliikenneyhteytenä, Sturenkatu ko. kadun ja sen takana olevan asutuksen pysäkkinä ja Paavalin kirkko Haukilahdenkadun varren asutuksen joukkoliikenneyhteytenä. Korkeintaan voisi pohtia Lautatarhankadun ja Hauhon puiston yhdistämistä jonnekin Allotrianpuiston kieppeille.
Hassua, minusta Arabia - Kurvi taas on yksi rasittavimpia pätkiä koko ratikkaverkolla. Yleinen köröttely, kävelyvauhdilla ajettavat vaihteet Vallilan varikon kohdalla, seisominen joka ikisissä liikennevaloissa, varsinkin Sturenkadun ja Hämeentien risteyksessä. Luulisin yhden syyn siihen ettei noista pääse läpi olevan se tuplapysäkki kummallakin puolella risteystä.

Paljonko rahaa saa polttaa? Jos jonkun verran niin korjataan Paavalinkirkon ja Hauhonpuiston pysäkit sekä Sturenkadun ja Hämeentien risteys näin: Ovaalin muotoinen liikenneympyrä, korotettu keskeltä. Keskellä ratikkapysäkki sekä sen vieressä bussipysäkit. Kaikki suojatiet tuon korokkeen kautta, eli esim. Hämeentie ylitetään kävelemällä ensin korokkeella, bussi ja ratikkapysäkkien läpi, ja sitten toista lyhyttä suojatietä toiselle puolelle. Autokaistoista Hämeentieltä pohjoisesta Sturenkadulle sekä Sturenkadulta etelään Hämeentielle ohittaa ympyrän.

Loppu Hämeentielle valoetuudet, piste. Tai valot pois, bussit vasemalle kaistalle ja pysäkit samoin, pysäkkien kohdalla pysäkin korkoinen korottetu suojatie autokaistalle. Ja voiko niille vaihteille tehdä jotain? Niinku huomenna. :)
 
Itämerenkatu
Kiskot voisi myös korottaa.

Totta! Ehkä korotettu kaista, jolla bussitkin saavat kulkea, on parempi kuin korottamaton kaista ilman busseja.

Helsinginkatu
Sen Kaarlenkadun valoryppään poistaisin vaan, En usko liikenneturvallisuuden siitä juuri kärsivän. Jalankulkijat menevät joka tapauksessa päin punaisia, eli laitetaan vaan keskikorokkeet joilla seistä ja töyssyjä, että autoliikenne kulkee tarpeeksi hiljaa (ratikoita hidastavat ne vaihteet ja mutkat kuitenkin) ja hyvä siitä tulee.

Tätä en ajatellutkaan; saahan sitä liikenneturvallisuutta lisättyä silläkin, että tehdään korotettuja suojateitä. Risteys vaan on aika sekava, mutta ehkä sitä saisi järjestelyillä selkeytettyä ja hidasteilla rauhoitettua niin, että voisi hyväksyä valottomat suojatiet. Puhtaasti liikenteen sujumisen kannalta valot ei ainakaan ole välttämättömät.

---------- Viesti lisätty kello 18:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:18 ----------

Joo, Perhonkadun pysäkki kokonaan pois ja Caloniuksenkadun pysäkki siihen Sammonkadun törppövalojen etupuolelle.

Ne törppövalot pitäis enemmän kuin itsestäänselvästi saada siitä kokonaan pois (ainakin kiskoylityksen osalta).

Arabiaan mennessä Kustaa Vaasan valot näppäävät ässälle nenän edessä.

Nyt kun sanot, niin tähän mäkin olen kiinnittänyt huomiota. Ne on kuin suunniteltu ratikalle pottuiluna. Oliskohan käytännössä niin, että sen uuden pysäkin lisäämisen jälkeen valokierrolle ei ole tehty mitään, ja siksi käy noin?

---------- Viesti lisätty kello 18:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:22 ----------

Hassua, minusta Arabia - Kurvi taas on yksi rasittavimpia pätkiä koko ratikkaverkolla.

Mä harvemmin menen tuosta ratikalla. Silloin tällöin kyllä, mutta en niin usein, että olisi jäänyt tuollaista erityisesti mieleen. Mutta kun näin on, niin sitten tuolle osuudelle pitää vielä miettiä valoetuuksien tehostamista ja ehkä sitä pysäkkien yhdistämistä. Onkohan valoista joku tai jotkut sellaisia, että ne olisi mahdollista vaan poistaa?

Paljonko rahaa saa polttaa? Jos jonkun verran niin korjataan Paavalinkirkon ja Hauhonpuiston pysäkit sekä Sturenkadun ja Hämeentien risteys näin: Ovaalin muotoinen liikenneympyrä, korotettu keskeltä. Keskellä ratikkapysäkki sekä sen vieressä bussipysäkit. Kaikki suojatiet tuon korokkeen kautta, eli esim. Hämeentie ylitetään kävelemällä ensin korokkeella, bussi ja ratikkapysäkkien läpi, ja sitten toista lyhyttä suojatietä toiselle puolelle. Autokaistoista Hämeentieltä pohjoisesta Sturenkadulle sekä Sturenkadulta etelään Hämeentielle ohittaa ympyrän

Ei kai toi järjestely mahdottomia maksa. Ja kuulostaa mielenkiintoiselta. Mutta toimisiko ympyrä, kun sekä Sturenkadulta etelästä että Hämeentieltä etelästä on paljon liikennettä pohjoiseen? Jos ympyrä kuitenkin vaatii valo-ohjauksen, niin sitten en tiedä, onko siitä hyötyä. Ja mahtuisiko ympyräjärjestelyyn nykyiset kiskoyhteydetkin? Yhteyttä Sturenkadulta Hämeentielle etelään kuitenkin käytetään poikkeusyhteytenä ei-niin-kovin-harvoin.
 
Sammonkadun törppövalot voisi korvata varovilla jotka olisivat täysin riippumattomat viereisistä autojen valoista.
 
Mä harvemmin menen tuosta ratikalla. Silloin tällöin kyllä, mutta en niin usein, että olisi jäänyt tuollaista erityisesti mieleen. Mutta kun näin on, niin sitten tuolle osuudelle pitää vielä miettiä valoetuuksien tehostamista ja ehkä sitä pysäkkien yhdistämistä. Onkohan valoista joku tai jotkut sellaisia, että ne olisi mahdollista vaan poistaa?
Se mikä siinä on minusta on niin tuskastuttavaa on että se on suora baana, ei juuri lainkaan risteävää autoliikennettä tai jalankulkijoita, ja siitä huolimatta kestää... Sen nyt ymmärtää että jossain Kaivokadulla vaan on hidasta. Ja juuri siitä syystä että se on sellainen suora baana niin valojen korvaaminen vaatisi hidasteita, ja jos nyt on ihan rehellisiä ollaan niin enemmän olisin busseista kuin henkilöautoista huolissani jalankulkijoiden suhteen. Yksityisautoja ei voi tuolla välillä liikaa potkia, virallinen viitoitettu ja nopeampi reitti kulkee rantateiden kautta, läpiajoliikennettä Hämeentielle Sturenkadusta etelään ei minusta pitäisi olla lainkaan. Automäärät muuten on suhteellisen pieniä.

Ei kai toi järjestely mahdottomia maksa. Ja kuulostaa mielenkiintoiselta. Mutta toimisiko ympyrä, kun sekä Sturenkadulta etelästä että Hämeentieltä etelästä on paljon liikennettä pohjoiseen? Jos ympyrä kuitenkin vaatii valo-ohjauksen, niin sitten en tiedä, onko siitä hyötyä. Ja mahtuisiko ympyräjärjestelyyn nykyiset kiskoyhteydetkin? Yhteyttä Sturenkadulta Hämeentielle etelään kuitenkin käytetään poikkeusyhteytenä ei-niin-kovin-harvoin.
Sammatintien kohdalla on Sturenkadun yli suojatie joka oikeastaan tarvitsisi valot, se on aika vaarallinen kun Hämeentieltä tulevat autot (ja kaukolinjojen bussit sekä 70T) kiihdyttävät mutkan takaa. Laitetaan siihen jalankulkijavalot. Tällä jaksoittaa Sturenkadun suunnasta tulevan liikenteen ennen risteystä.
 
Onkohan valoista joku tai jotkut sellaisia, että ne olisi mahdollista vaan poistaa?

Arabiankadulle voisi saada aidon nollaviiveen (en muista onko siinä nyt ongelmia). Kotisaarenkadun valot voisi varmaan poistaa. Niiden tarkoitus on kai lähinnä hillitä autoilijoiden kaahausintoa; pistetään vaikka töyssy tilalle.

Kustaa Vaasantien valot nyt ovat aika pakolliset. Haukilahdenkadulle voisi saada nollaviiveen, tai jopa varovan, jos etelään käääntyvät autot pistettäisiin kiertämään sillan ali. En kyllä muista että noissa valoissa olisi usein odotettu.

Sturenkadun ja Mäkelänkadun välillä ainoat valot ovatkin Vellamonkadun kohdalla. Ne ovat siinä käsittääkseni ala-asteen oulun takia: ei haluta, että lapset joutuvat menemään valottomasta risteyksestä yli ratikalle tai Hermnniin. Aika harvoin ratikka niissä odottaa, eli tuntuvat suunnilleen toimivan.

Kurvin seudun valoista jo puhuttiinkin, niissä on paljon parannettavaa.

---------- Viesti lisätty kello 8:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:00 ----------

...korjataan Paavalinkirkon ja Hauhonpuiston pysäkit sekä Sturenkadun ja Hämeentien risteys näin...

Tarkoitit varmaan Paavalinkirkon ja Sturenkadun pysäkkejä? Suunnitelma kuulosti minusta miettimisen arvoiselta.

Loppu Hämeentielle valoetuudet, piste. Tai valot pois, bussit vasemalle kaistalle ja pysäkit samoin, pysäkkien kohdalla pysäkin korkoinen korottetu suojatie autokaistalle. Ja voiko niille vaihteille tehdä jotain? Niinku huomenna. :)

Bussien siirto toiselle reunalle samaan tapaan kuin ehdotit Kaisaniemenkadulle voisi tosiaan sopia tähänkin. "Vasen" oli varmaan tässä itäpuoli? Toisaalta jos ajatellaan, että bussit siirrettäisiin toisene reunaan myös Kurvissa ja siitä etelään, länsipuoli saattaisi olla parempi, muistaakseni näin mietittiin kurvi-ketjussa aiemmin.

Vaihteethan helpottavat kun saadaan syväuraiset; tuossa hallin edessä se tosiaan tuntuisi kun niitä on niin paljon. Mutta huomenna se ei tapahdu, kun ensin pitää rouhia koko kiskoverkon vierustat kuntoon (upotettu kisko ftw) ja vaihtaa koko kaluston pyörät. Vasta sitten voidaan niihin vaihteisiin koskea. En usko, että Helsingissä lähdettäisiin siirtymäkaudeksikaan siihen, että vain osa kalustosta voi mennä joistain vaihteista läpi.

---------- Viesti lisätty kello 8:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:09 ----------

Hauhon puiston ja Sturenkadun pysäkit ennemmin voisi yhdistää. Hauhon puiston pysäkkiä voisi siirtää vähän pohjoisemmaksi suurinpiirtein hallin kohdille ja Sturenkadun pysäkin vois sitten poistaa kokonaan.

Ratikkahallin kohdalla on siitä huono paikka, että siitä tulee lännestä tulijoilel merkittävä estevaikutus kun pitää kiertää ratikkahalli jommalta kummalta puolelta päästäkseen pysäkille. Siinä kohti oleva bussipysäkki aina ärsyttää tästä syystä.

Myönnän kyllä että minulla on vähän oma lehmä ojassa, kun Huahonpuisto on kotipysäkkini. Jonkin verran pohjoiseen sitä saisi hyvin, jos ratikkahallin pihan poikki tehtäisiin kävely-yhteys Keiteelntieltä päin. Mutta oikeastihan sen halutaan olevan koulun vieressä, missä on ihan järkeänsä.
 
Arabiankadulle voisi saada aidon nollaviiveen (en muista onko siinä nyt ongelmia).
Pysäkiltä pois lähtevä vaunu (keskustaan) saa ajoluvan sangen nopeasti ovien sulkeuduttua tai usein sitä ennen ja tuntuu, että nuolta poltettaisiin vaikka maailman tappiin. Mutta annas olla kun oot tulossa Arabiaan päin, niin S saattaa ilmestyy nenän eteen. Eli tässä seistään usein kahteen kertaan: ensin valoissa, sitten pysäkillä. Muttei suinkaan aina. Lähes tyypillinen helsinkiläisetuus, ja hidastusvaikutus toisinaan maalle päin.
Hupaisinta on, että viimemainittu valo ei tulppaa kuin etelästä tulevan autoliikenteen mutta ensin mainittu vaatii pohjoisesta tulevia autoja lukuunottamatta punaiset koko muulle risteykselle.

Kotisaarenkadun valot voisi varmaan poistaa.
Toimii hyvin nykyisin. Sen sijaan voisi lisätä pohjoisesta vasemmalle kääntyville autoille punaisen lyhdyn, milloin ratikka on lähestymässä.

Ratikkahallin kohdalla on siitä huono paikka, että siitä tulee lännestä tulijoilel merkittävä estevaikutus
––
halutaan olevan koulun vieressä, missä on ihan järkeänsä.

Hmmjoo, totta. Mun ajatus kun poistaa Sturenkadun pysäkki niin samalla pysäkinväliä olis voinut tasata.
Mutta lähdetään miettimään asiaa siltä kantilta, että Mäkelänkadulla seiskojen pysäkki Päijänteentie on sangen lähellä Hauhon puistoa. Ja koska unelmissamme saamme joskus aikaiseksi synkatut vaihdot seiskain ja kasin välille Sörkkaan, niin Hauhon puistoa voi hyvin siirtää.
 
Itämerenkatu
Länsimetron käyttöönoton jälkeenkin Lauttasaaren ja keskustan välinen bussiliikenne jää Itämerenkadulle. Raitiovaunun sujuvuuden parantamiseksi voisi olla perusteltua siirtää bussit pois raitiovaunukiskoilta. Linjalla 15 ei ole niin merkitystä, sillä tuskin on juurikaan matkustajia varsinkaan sitten, kun 9 alkaa kulkea Länsiterminaaliin. Mutta linjalla 20 matkustajia saattaa olla enemmänkin. Mitkä ovat käytännön kokemukset, haittaavatko bussien pysäkkiajat ratikoita Itämerenkadulla?

Itämerenkatu
Kiskot voisi myös korottaa. Jokatalvinen ilmiö, että aina joskus autojono tukkii ne. Tietysti tämä edellyttäisi tehokkaampaa lumenkorjuuta tai parkkeerauksen rajoittamista talvella jotta autoliikenne edelleen sujuisi. Nythän katu kapenee parilla metrillä kun tulee lunta.

Eivät haittaa. Itämerenkadun ongelma on tosiaan siinä että siellä ei ole mitään rv-/bussikaistaa kuin kesäisin. Silloinkin poishankautunut sulkuviiva tekee kadusta usein käytännössä kaksikaistaisen.

Kävin eilen katsomassa Itämerenkatua, ja täytyy sanoa, että muistin kyllä kadun leveyden aivan pieleen. Vaikka lumia on kuljeteltu pois ja osa on sulanutkin, niin eihän tuolla ollut tietoakaan mistään joukkoliikennekaistoista.

Itse asiassa siellä sun täällä kadussa on BUS-maalauksia, mutta mitään bussikaistamerkkejäkään ei ole missään. Katumaalaukset eivät taida olla virallisia, eli eihän siellä tällä hetkellä ole edes virallisesti mitään joukkoliikennekaistoja. Eikä sinne niitä kyllä mahtuisikaan ainakaan talvella.

Olisikohan sittenkin niin, että Itämerenkadulle tarvitaan isompi remontti, jossa katsotaan ensin kadun poikkileikkaus ja lähtökohdaksi otetaan yhdistetty, reippaasti korotettu bussi- ja ratikkakaista kadun keskellä? Se vie paljon tilaa, joten kun korotetun osuuden molemmin puolin tulee autokaistat väh. 3,25 m, niin joko sieltä lähtee parkkipaikkoja eteläreunalta tai sitten jalkakäytävää kavennetaan molemmilta reunoilta. Mutta sen verran kapealta se ainakin nyt näytti, että ilman suurehkoja toimenpiteitä sinne ei kyllä saada toimivia omia kaistoja.

Onko kadun eteläreunassa ollut alusta asti kadunvarsipysäköintiä?
 
Katumaalaukset eivät taida olla virallisia, eli eihän siellä tällä hetkellä ole edes virallisesti mitään joukkoliikennekaistoja.

Näin valitettavasti on. Osa tiemerkinnöistä on ihan "virallisia" eli voidaan käyttää yksinään, esim. kaistaviivat ja suojatie, mutta Tieliikenneasetuksen 45 § merkintöjä, joihin "BUS" kuuluu, voidaan käyttää vain liikennemerkin tehostamiseksi tai selventämiseksi.
 
Itse asiassa siellä sun täällä kadussa on BUS-maalauksia, mutta mitään bussikaistamerkkejäkään ei ole missään. Katumaalaukset eivät taida olla virallisia, eli eihän siellä tällä hetkellä ole edes virallisesti mitään joukkoliikennekaistoja. Eikä sinne niitä kyllä mahtuisikaan ainakaan talvella.

Onko kadun eteläreunassa ollut alusta asti kadunvarsipysäköintiä?

Itämerenkadun länsipäässä, Länsisatamankadun risteyksen jälkeen on ainakin yksi bussikaistan merkki kaistan yläpuolella. Pysäkkien kohdilla olevissa liikenteenjakajissa taitaa yhä lukea vasemmalle päin "vain linja 15", vaikka tätä nykyä katua pitkin ramppaa muitakin bussilinjoja.

Kadunvarsipysäköintiä on ollut kadun molemmin puolin koko sen ajan kuin minä muistan, mutta pohtia tietenkin voisi, tarvitaanko ostoskeskuksen puolella parkkiruutuja, kun siellä asioivien käytössä on kuitenkin tilava parkkihalli. Näin saataisiin lisää tilaa Itämerenkadun uudelleenjärjestelyihin.
 
Länsisatamankadulla välillä Itämerenkatu - Crusellin silta on kolme lähes 90 asteen kaarretta perä perää. Mahtavatkohan käyttää siellä(kään) niitä siirtymäkaaria, joita joskus on luvattu. Muutama sekunti kuitenkin säästyisi, ja matkustusmukavuus.
 
Takaisin
Ylös