Raitiolinjan 8 kehittäminen

Tästä ketjusta tulikin tosi arvokas, sillä saimme nyt vihdoin tietää, millaisia ratikoita Petteri todellisuudessa haluaa. Sellaisia, jotka hissukseen nilkuttavat autoliikenteen lomassa lähinnä maskotin asemassa. Kiitos Petteri tästä selvennyksestä, ei tarvitse enää arvailla.

Ja Joukkoliikenne, se kulkee tunneliissa. MOT.
 
Tästä ketjusta tulikin tosi arvokas, sillä saimme nyt vihdoin tietää, millaisia ratikoita Petteri todellisuudessa haluaa. Sellaisia, jotka hissukseen nilkuttavat autoliikenteen lomassa lähinnä maskotin asemassa. Kiitos Petteri tästä selvennyksestä, ei tarvitse enää arvailla.

Ja Joukkoliikenne, se kulkee tunneliissa. MOT.

Minä viihdyn elävässä kantakaupungissa, sellaisessa jossa on hyvä kävellä, olla ja liikkua. Toki kaikki alueet eivät ole samanlaisia, vaan on olemassa alueita ja katuja, joilla on potentiaalia kehittyä. Kallio-Harju on tärkein niistä. Muita, toki vähän vähemmän potentiaalisia ovat Keski-Töölö ja Freda.

Minusta Helsingin nykyisentyylinen raitioliikenne toimii ja palvelee ihan ok kantakaupungissa, jos se on kaupungissa maskotin asemassa, niin se on hyvä ja suosittu maskotti, joka kulkee jalankulkijoiden ehdoilla siellä missä kävelijöitä on paljon. Jalankulkijoita ei voi kadulta oikein laittaa maan alle eikä tunneliin rakentaa elävää kaupunkia, mutta jos katutason rajoitukset vaikuttavat liian kovilta, nopeampaa raide- ja autoliikennettä voidaan tunneloida ja tehdä siten kaduista rauhallisempia.
 
Tästä ketjusta tulikin tosi arvokas, sillä saimme nyt vihdoin tietää, millaisia ratikoita Petteri todellisuudessa haluaa.
Tunnelimafian 1960-lukulaista agendaa höystettynä muutamalla muotijutulla, kuten robottiauto. Motiivi paljastuu ”perusteluista”, jotka ovat täysin päinvastaista sille, mitä viimeisen puolen vuosisadan aikana on nähty käytännön toimista ja niiden tuloksista.

Tunnelit luovat autiota ja kuollutta sekä usein sosiaalisesti ongelmallista kaupunkitilaa, joka kaupallisesti häviää kaupungin ulkopuolisille hypermarketeille ja retail parkeille. Sen sijaan autojen häätäminen niiden valtaamasta kävelyyn ja joukkoliikenteeseen tehdystä keskustasta palauttaa elävän, viihtyisän ja kaupallisesti menestyvän kaupungin. Ja parhaat tulokset saadaan tehokkaasti toimivalla raitiotiellä, joka on sekä houkutteleva että kapasiteetiltaan ja palvelutasoltaan riittävä tuomaan ihmiset kaupunkiin sekä töihin että asioimaan. Ja näistä syistä raitiotiestä puhutaankin kaupunkikehityshankkeena, ei liikennehankkeena.

Käytännön kokemukset ovat tietenkin myrkkyä niille, joiden intressi on päästä toteuttamaan kalleinta mahdollista kaupunkirakentamista, eli maanalaista rakentamista. Kuin myös niille, joiden intressi on ylläpitää autoilun pakkoa, jolla saadaan kahmituksi leijonanosa ihmisten kulutukseen käytettävissä olevista tuloista.

1960-luvulla vielä Smith-Polvisen tekemisen aikaan tunneleiden ja autoilun auvoisuuden argumentteihin uskottiin, kun ei ollut kokemusta siitä, etteivät luulot ja lupaukset pidä paikkaansa. Sääli vaikka tukholmalaisia, joilla oli rahaa toteuttaa autoilukeskustaa. Nyt kun betoni on tarpeeksi rapautunut, Slussenillekin pitää tehdä jotain. Mutta mennyttä ei takaisin saa.

Nykyään jopa kansa on sen verran valistunutta, ettei se usko tunnelimafian valheellisia perusteluita. Niinpä niitä ei julkisesti omalla nimellään kukaan enää uskallakaan esittää. Siksi kalliin rakentamisen ja autoilun edistäminen pitää viherpestä hankkeina, jotka muka edistävät kävelykeskustaa. Näinhän keskustatunneliakin pyritään myymään. Ja ovelin osa kampanjaa on juurikin raitioliikenteen rampauttaminen, jotta tunneli jäisi ”ainoaksi mahdolliseksi”. Menestyksellähän tätäkin on Helsingissä toteutettu, kun liikennöinnin keskinopeus on ”kehittynyt” alaspäin.

Eli onhan se ihan hirveätä, jos Hesari muuttuu eurooppalaiseksi raitiotiekaupunkiympäristöksi. Sitten ei enää kukaan usko edes puskista huutajaa, joka selittää, ettei se, mitä näette ja koette ole oikeasti totta ja mahdollista.

Antero

[Tunnelimafia = tahot ja henkilöt, joiden intressi on rakentaa tunneleita, kenellä mistäkin syystä.]
 
Tunnelimafian 1960-lukulaista agendaa höystettynä muutamalla muotijutulla, kuten robottiauto. Motiivi paljastuu ”perusteluista”, jotka ovat täysin päinvastaista sille, mitä viimeisen puolen vuosisadan aikana on nähty käytännön toimista ja niiden tuloksista.

Kun katsotaan Helsingin kantakaupunkia, nykyisentyyppinen ratikkaliikenne on suhteellisen hyvin onnistunut pitämään kaupunkia elävänä ja joukkoliikenteen käyttöasteen korkealla. Helsingissä on tällä hetkellä positiivisesti omaleimainen ja hyvä vaakasuoraan hissityyppiseen liikennöintiin perustuva liikenneväline.

Koska samalla kadulla ei samaan aikaan voi kulkea sekä helposti saavutettavaa vaakasuoraa hissiä että lujaa kulkevaa pikaratikkaa, pitää uskaltaa tehdä valintoja. Helsingissä ei kulje kantakaupungissa paljon lähibusseja, kuten monessa metrokaupungissa, vaan kantakaupungin lähiliikenne perustuu ratikoihin ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Minusta Helsingin katuraitiolinjoja olisikin syytä entistä enemmän tulevaisuudessa vaakasuoran hissin suuntaan, vuorovälien tihentäminen ja kalustokoon pienentäminenkin, joka onnistuu sitten kun kuljettajat korvataan automaatiolla ovat siihen hyviä lääkkeitä, sen jälkeen entistä useammilla reiteillä ollaan aikatauluttomassa liikenteessä.

Tunnelit luovat autiota ja kuollutta sekä usein sosiaalisesti ongelmallista kaupunkitilaa, joka kaupallisesti häviää kaupungin ulkopuolisille hypermarketeille ja retail parkeille. Sen sijaan autojen häätäminen niiden valtaamasta kävelyyn ja joukkoliikenteeseen tehdystä keskustasta palauttaa elävän, viihtyisän ja kaupallisesti menestyvän kaupungin. Ja parhaat tulokset saadaan tehokkaasti toimivalla raitiotiellä, joka on sekä houkutteleva että kapasiteetiltaan ja palvelutasoltaan riittävä tuomaan ihmiset kaupunkiin sekä töihin että asioimaan. Ja näistä syistä raitiotiestä puhutaankin kaupunkikehityshankkeena, ei liikennehankkeena.

Minustakin lisää tilaa on syytä saada kaduilta kävelylle ja hitaalle ihmisten mukavuusalueella olevalle joukkoliikenteelle. Harjussa Helsinginkadulla minusta se tarkoittaa kadun muuttamista nykyisestä läpiajorännistä paremmin ihmisille ja palveluille sopivaksi alueeksi. Ikävä kyllä kovaa alueen läpi jyräävä pikaratikka tekee kaupunkitilalle pahaa siinä kuin dieselinhajuiset bussikavalkaadit kuin voimakas autoliikennekin. Olisi hienoa, jos Kurvi ja Keski-Töölökin vielä joskus saataisiin rauhoitettua eläviksi kaupunkikaduiksi, kaupungissa tarvitaan kuitenkin myös nopeampaa liikennettä ja autoliikenteelläkin on paikkansa, siksi myös tunneleihin kannattaa panostaa kantakaupungissa.

Eli onhan se ihan hirveätä, jos Hesari muuttuu eurooppalaiseksi raitiotiekaupunkiympäristöksi. Sitten ei enää kukaan usko edes puskista huutajaa, joka selittää, ettei se, mitä näette ja koette ole oikeasti totta ja mahdollista.

Minusta on todella sääli jos Helsinginkadun, Harjun ja Kallion kehittämismahdollisuudet uhrataan pikaratikkauskovaisten läpikaahausalttarille. Se voi olla tuossa suitsutettua Eurooppalaista raitiotieympäristöä, mutta minusta Helsingissä on potentiaalia paljon parempaankin. Helsinki osoitti aikoinaan poikkeuksellista rohkeutta ylläpitämällä raitioliikenteen, jonka mittakaava on monilla alueilla kaupunkielämää tukeva. Se on Helsingin liikennejärjestelmän vahvuus, ei heikkous ja hissimainen liikennöintitapa tarjoaa tulevaisuudessa vieläkin parempia mahdollisuuksia tukea elävää kaupunkia, mutta se vaatii nyt samanlaista uskallusta kuin Helsingin päättäjillä oli 1960-luvulla heidän torpatessaan Smith-Polvisen moottorivisiot. Nyt uhkana eivät ole moottorikadut, vaan uudemmat moottorivisiot, joissa elävää kaupunkia ovat mahdollisimman lujaa katuja kaahaavat ratikat.
 
Viimeksi muokattu:
Kun katsotaan Helsingin kantakaupunkia, nykyisentyyppinen ratikkaliikenne on suhteellisen hyvin onnistunut pitämään kaupunkia elävänä ja joukkoliikenteen käyttöasteen korkealla. Helsingissä on tällä hetkellä positiivisesti omaleimainen ja hyvä vaakasuoraan hissityyppiseen liikennöintiin perustuva liikenneväline.

Koska samalla kadulla ei samaan aikaan voi kulkea sekä helposti saavutettavaa vaakasuoraa hissiä että lujaa kulkevaa pikaratikkaa, pitää uskaltaa tehdä valintoja. Helsingissä ei kulje kantakaupungissa paljon lähibusseja, kuten monessa metrokaupungissa, vaan kantakaupungin lähiliikenne perustuu ratikoihin ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Minusta Helsingin katuraitiolinjoja olisikin syytä entistä enemmän tulevaisuudessa vaakasuoran hissin suuntaan, vuorovälien tihentäminen ja kalustokoon pienentäminenkin, joka onnistuu sitten kun kuljettajat korvataan automaatiolla ovat siihen hyviä lääkkeitä, sen jälkeen entistä useammilla reiteillä ollaan aikatauluttomassa liikenteessä.

Why fix it if it ain't broken? Jos järjestelmä on jo nyt lähes kuin minivaakasuorahissi, niin miksi siitä täytyisi tehdä minivaakasuorahissi? Kyseinen muutos ei toisi joukkoliikennejärjestelmään mitään hyödyllistä tai uutta. Mielestäni pikaraitiotiemäinen liikenne ja raitiotie kävelyalueella eivät ole toisiaan poissulkevia. Varsinkaan kun Helsinginkadulla on ihan riittävästi tilaa kaikille liikenteen muodoille.

Minustakin lisää tilaa on syytä saada kaduilta kävelylle ja hitaalle ihmisten mukavuusalueella olevalle joukkoliikenteelle. Harjussa Helsinginkadulla minusta se tarkoittaa kadun muuttamista nykyisestä läpiajorännistä paremmin ihmisille ja palveluille sopivaksi alueeksi. Ikävä kyllä kovaa alueen läpi jyräävä pikaratikka tekee kaupunkitilalle pahaa siinä kuin dieselinhajuiset bussikavalkaadit kuin voimakas autoliikennekin. Olisi hienoa, jos Kurvi ja Keski-Töölökin vielä joskus saataisiin rauhoitettua eläviksi kaupunkikaduiksi, kaupungissa tarvitaan kuitenkin myös nopeampaa liikennettä ja autoliikenteelläkin on paikkansa, siksi myös tunneleihin kannattaa panostaa kantakaupungissa.

A) Millä tavalla moderni raitiotie tekee pahaa kaupunkielämälle samalla tavalla kuin liiallinen moottoriajoneuvoliikenne?
Sitä paitsi, Helsingissä on mahdollista tehdä elävää kaupunkiympäristöä ilman autotunneleita, ja jos Hesarilla muutenkin on niin minimaalisesti autoliikennettä, niin B) mihin se tarvitsisi tunneleita? C) Mihin kantakaupungissa tarvitaan nopeampaa autoliikennettä?
Vastaukset: A) ei mitenkään. B) ei mihinkään. C) ei mihinkään.

Minusta on todella sääli jos Helsinginkadun, Harjun ja Kallion kehittämismahdollisuudet uhrataan pikaratikkauskovaisten läpikaahausalttarille.

Mikä onkin kaikista todennäköisin skenaario aikana jolloin raitiotieliikenteen keskinopeus on laskenut, pikaraitiotietäkin on olemassa vain bussilinjana, ja kaikki liikenteeseen käytettävät rahat menevät metrotunneleiden rakentamiseen. Ja keitä ovat "pikaratikkauskovaiset"? Kaikki ne joiden mielestä joukkoliikenteen tulisi toimia hyvin ja luotettavasti? Voi ei, nehän ovat vain kaikki joukkoliikenteen käyttäjät.

Se voi olla tuossa suitsutettua Eurooppalaista raitiotieympäristöä, mutta minusta Helsingissä on potentiaalia paljon parempaankin.

Parempaan kenelle? Miksi se olisi parempaa?

Helsinki osoitti aikoinaan poikkeuksellista rohkeutta ylläpitämällä raitioliikenteen, jonka mittakaava on monilla alueilla kaupunkielämää tukeva. Se on Helsingin liikennejärjestelmän vahvuus, ei heikkous ja hissimainen liikennöintitapa tarjoaa tulevaisuudessa vieläkin parempia mahdollisuuksia tukea elävää kaupunkia, mutta se vaatii nyt samanlaista uskallusta kuin Helsingin päättäjillä oli 1960-luvulla heidän torpatessaan Smith-Polvisen moottorivisiot. Nyt uhkana eivät ole moottorikadut, vaan uudemmat moottorivisiot, joissa elävää kaupunkia ovat mahdollisimman lujaa katuja kaahaavat ratikat.

On kyllä todella uskaliasta että liikennejärjestelmän status quoa ei muuteta ollenkaan!
 
Why fix it if it ain't broken? Jos järjestelmä on jo nyt lähes kuin minivaakasuorahissi, niin miksi siitä täytyisi tehdä minivaakasuorahissi? Kyseinen muutos ei toisi joukkoliikennejärjestelmään mitään hyödyllistä tai uutta. Mielestäni pikaraitiotiemäinen liikenne ja raitiotie kävelyalueella eivät ole toisiaan poissulkevia. Varsinkaan kun Helsinginkadulla on ihan riittävästi tilaa kaikille liikenteen muodoille.

Minusta pikaraitioratkaisu ja hyvin kävelyyn sopiva sekaliikenneratkaisu ovat Helsinginkadulla vaihtoehtoja, molempia ei voida saada samaan aikaan.

Minusta Helsinginkadulla on kyse valinnasta, halutaanko kadun näyttävän tulevaisuudessa enemmän tältä (Bahnhofstrasse Zurich):

http://www.picsfrom.com/oneadmin/_files/photogallery/75e1c_bahnhofstrasse-zurich.jpg

vai tältä (Avenue de la Paix, Strassbourg):

http://www.crdp-strasbourg.fr/data/albums/geo_strasbourg_centre/img_hr/image26.jpg

Ylempi ratkaisu on vanha raitiotie joka on modernisoitu kevyen liikenteen ja elävän kaupungin ehdoilla, jälkimmäisessä on kadulle rakennettu monien foorumilaisten ihannoimaa nopeaa ratikkarataa. Minusta Helsinginkadusta kannattaisi kehittää Kallion näyteikkuna, joka houkuttaa pysähtymään. Minusta hyvin nopeasti kasvava Helsingin seutu pystyy ylläpitämään toisenkin urbaanialueen ydinkeskustan lisäksi, joka toki olisi luonteeltaan aika erilainen. Se vaatii kyllä rohkeutta tukea Helsinginkadun, Harjun ja Kallion kehittymistä.
 
Viimeksi muokattu:
Hesari on sen verran leveä, että kyllä Kurvista Oopperalle saakka tuo Petterin alempi kuvalinkki passaisi paremmin. Muutaman korttelin matkalta, Harjukadulta Kaarlenkadulle, pitää kieltää pysäköinnit kadunvarsilta tai ainakin vähentää paikkoja järjestämällä muutaman taskun puurivien lomaan. Mutta mieluummin kunnollinen pyöräkaista kuin parin hassun pysäköintipaikan säilyttäminen.
 
Hesari on sen verran leveä, että kyllä Kurvista Oopperalle saakka tuo Petterin alempi kuvalinkki passaisi paremmin.

Kuinka pikanttia pikaratikkatodellisuutta, ihmisistä tyhjät kadut ja niillä vauhdikkaasti huristavat ratikat. Liikennettä kiireisille lähiöihmisille, joille kaupunki on vain hidaste matkalla töistä kotiin.
 
Pointti taisi olla että Helsinginkadulla on kyllä tilaa molemmille. Ja leveyden puolesta on.

Helsinginkadun ympäristö on jo nykyisellään korkeimmasta päästä mitä helsinkiläiseen rakennustehokkuuteen tulee. Jos sinne pitää saada lisää ihmisiä, ne tulevat pääsääntöisesti muualta. Jalankulkuetäisyydellekkään ei ihan älyttömiä rakennusmassoja mahdu, lähinnä Teollisuuskadun liikennevihreän voisi rakentaa. Eli lisäporukka tulee sinne muualta. Liikennetarjonnan kannalta siis joukkoliikenteellä, käytännössä kasin ratikalla. Kasin parantaminen on yksi tärkeä kohta Helsinginkadun elävöittäjän agendaa, etenkin kun se ei katutilan tarpeeltaan ole muita keinoja poissulkeva.
 
Minusta pikaraitioratkaisu ja hyvin kävelyyn sopiva sekaliikenneratkaisu ovat Helsinginkadulla vaihtoehtoja, molempia ei voida saada samaan aikaan.

Minusta Helsinginkadulla on kyse valinnasta, halutaanko kadun näyttävän tulevaisuudessa enemmän tältä (Bahnhofstrasse Zurich):

http://www.picsfrom.com/oneadmin/_files/photogallery/75e1c_bahnhofstrasse-zurich.jpg

vai tältä (Avenue de la Paix, Strassbourg):

http://www.crdp-strasbourg.fr/data/albums/geo_strasbourg_centre/img_hr/image26.jpg

Ylempi ratkaisu on vanha raitiotie joka on modernisoitu kevyen liikenteen ja elävän kaupungin ehdoilla, jälkimmäisessä on kadulle rakennettu monien foorumilaisten ihannoimaa nopeaa ratikkarataa. Minusta Helsinginkadusta kannattaisi kehittää Kallion näyteikkuna, joka houkuttaa pysähtymään. Minusta hyvin nopeasti kasvava Helsingin seutu pystyy ylläpitämään toisenkin urbaanialueen ydinkeskustan lisäksi, joka toki olisi luonteeltaan aika erilainen. Se vaatii kyllä rohkeutta tukea Helsinginkadun, Harjun ja Kallion kehittymistä.

Miksi juuri Helsinginkadun täytyisi olla (raitio)kävelykatu? Harjua voisi kehittää myös muuttamalla Vaasankatu kävelykaduksi. Saavutettavuus olisi yhtä mainio, mutta koko helsingin raitioteitä ei tarvitsisi muuttaa hisseiksi. Suurin osa kyseisen alueen ihmisistä kulkee kuitenkin varmaankin Kurvin läpi, ja siksi sitä voisi kehittää jalankulkijalle sopivammaksi, mikä toimisi mielestäni paremmin näyteikkunana Kalliolle ja Harjulle. Etenkin ruuhka-aikaan Hämeentien bussiarmada ja onnettomat yhdistetyt kävely- ja pyörätiet ovat surkea yhdistelmä.

Sitäpaitsi minun on vaikea ymmärtää miksi juuri Hesarin seutua täytyisi elävöittää. Länsimetron myötä Matinkylä ym. kylät metroradan varressa ovat varmasti yhtä mainioita kohteita kehittämiselle/elävöittämiselle kuin Harju. Lähiöissähän suurin osa pääkaupunkiseudun ihmisistä kuitenkin asuu.

Huomauttaisin myös että "kevyt liikenne"/SCAFT on 1970 -luvun autokeskeisen liikennesuunnittelun helmiä, ja siten auttamattomasti vanhentunutta. Zürichin Bahnhofstrasse on suunniteltu etenkin kävelijän, eikä kevyen liikenteen ehdoilla. Kaikelle liikenteelle on paikkansa, ja Helsinginkadulla kaikille niistä on ihan tarpeeksi tilaa. Bahnhofstrasse on sitäpaitsi kymmenen metriä kapeampi kuin Helsinginkatu, mikä osaltaan varmasti helpottaa mittakaavan sovittamista kävelijälle suotuisaksi.

Hesari on sen verran leveä, että kyllä Kurvista Oopperalle saakka tuo Petterin alempi kuvalinkki passaisi paremmin. Muutaman korttelin matkalta, Harjukadulta Kaarlenkadulle, pitää kieltää pysäköinnit kadunvarsilta tai ainakin vähentää paikkoja järjestämällä muutaman taskun puurivien lomaan. Mutta mieluummin kunnollinen pyöräkaista kuin parin hassun pysäköintipaikan säilyttäminen.

Mielestäni Helsinginkatu tulisi nähdä juurikin leveytensä vuoksi ennemminkin liikkumistilana kuin pysähtymispaikkana. On kuitenkin huomattava että Helsingillä on historiaa huonojen pyöräteiden kanssa, ja leveät jalkakäytävät eivät itsessään ole houkuttelevia. Minusta olisi mukava nähdä että Helsinginkadulla kokeiltaisiin esimerkiksi kuvioitua kiveystä jalkakäytävällä, ja etenkin valaistuksen suhteen voitaisiin kokeilla jotain aivan uutta.
 
Sitäpaitsi minun on vaikea ymmärtää miksi juuri Hesarin seutua täytyisi elävöittää. Länsimetron myötä Matinkylä ym. kylät metroradan varressa ovat varmasti yhtä mainioita kohteita kehittämiselle/elävöittämiselle kuin Harju. Lähiöissähän suurin osa pääkaupunkiseudun ihmisistä kuitenkin asuu.

Kehittäminen ei tässä suhteessa ole kylläkään nollasummapeliä. Molempia varmasti tarvitaan, ja toisaalta Matinkylää ei voi muuttaa eläväksi kaupungiksi millään katu/kaistaremontilla, kun liiketilat on muurattu Ison Omenan sisuksiin ja lähitulevaisuus näyttää olevan lisää samaa. Metroaseman ympärille on kehkeytymässä todella kolkkoja jalankulkuympäristöjä.

Noista kuviollisista kiveyksistä sun muista sen verran, että niitä soisi keskitettävän sinne, missä elävällä katuympäristöllä on edes jotain realistisia mahdollisuuksia toteutua. Nyt niitä tehdään sinne, missä kaavaselostukseen on kirjattu elävä kaupunki ja korkeatasoinen jalankulku tjsp., vaikka samassa kaavassa tiheyden ja liike/työtilojen puute ei muuten mahdollista elävyyttä. Uudet hienot kiveykset sun muut ovat autiona muutamaa parkkeerattua autoa ilahduttamassa. Mm. Salmisaaren uusien toimistotalojen ympäristöön (monista lähiöistä puhumattakaan) panostettiin aika lailla jalankulkijoiden määrään nähden. Monesti oikeasti elävissä paikoissa on sitten kuluneet asvaltit ja kapeat jalkakäytävät.
 
Kehittäminen ei tässä suhteessa ole kylläkään nollasummapeliä. Molempia varmasti tarvitaan, ja toisaalta Matinkylää ei voi muuttaa eläväksi kaupungiksi millään katu/kaistaremontilla, kun liiketilat on muurattu Ison Omenan sisuksiin ja lähitulevaisuus näyttää olevan lisää samaa. Metroaseman ympärille on kehkeytymässä todella kolkkoja jalankulkuympäristöjä.

Noista kuviollisista kiveyksistä sun muista sen verran, että niitä soisi keskitettävän sinne, missä elävällä katuympäristöllä on edes jotain realistisia mahdollisuuksia toteutua. Nyt niitä tehdään sinne, missä kaavaselostukseen on kirjattu elävä kaupunki ja korkeatasoinen jalankulku tjsp., vaikka samassa kaavassa tiheyden ja liike/työtilojen puute ei muuten mahdollista elävyyttä. Uudet hienot kiveykset sun muut ovat autiona muutamaa parkkeerattua autoa ilahduttamassa. Mm. Salmisaaren uusien toimistotalojen ympäristöön (monista lähiöistä puhumattakaan) panostettiin aika lailla jalankulkijoiden määrään nähden. Monesti oikeasti elävissä paikoissa on sitten kuluneet asvaltit ja kapeat jalkakäytävät.

Kyllä Piispansillalla Ison Omenan toisella puolella on talojen kivijaloissa jonkin verran liiketiloja, muunmuassa sushi-ravitola ja joitain pankkien/asuntojen välittäjien tiloja ja Ison Omenan puolella on parikin liiketilaa, joihin pääsee suoraan kadulta sisään (esimerkiksi R-kioski). Joten siinä mielessä tuo ei täysin pidä paikkaansa. Kyllä niitä jalankulkijoitakin Piispansillalla kulkee parhaimmillaan ihan kohtuullisessa määrin. Ei minusta Piispansilta mitenkään toivoton paikka ole.
 
Kyllä Piispansillalla Ison Omenan toisella puolella on talojen kivijaloissa jonkin verran liiketiloja, muunmuassa sushi-ravitola ja joitain pankkien/asuntojen välittäjien tiloja ja Ison Omenan puolella on parikin liiketilaa, joihin pääsee suoraan kadulta sisään (esimerkiksi R-kioski). Joten siinä mielessä tuo ei täysin pidä paikkaansa. Kyllä niitä jalankulkijoitakin Piispansillalla kulkee parhaimmillaan ihan kohtuullisessa määrin. Ei minusta Piispansilta mitenkään toivoton paikka ole.

Juu onhan niitä, mutta tuosta tilanteesta on hyvin pitkä matka kaupunkiin.
 
hmm mitenhän keskustan liikennejärjestelyt tekisi jos Fredrikinkatu Kamppi-Bulevardi välillä joukkoliikenne- ja kävelykatu. Liian pitkään jahkattu kiskoja sille pätkälle.

Raitiolinja kasia kehitetään myös kehittämällä muita poikittaislinjoja :) Myös ympyrälinja tulee säilyttää. Ja arvatenkin Jätkäsaaren linjat heiluvat, ei sinne kaikkien linjojen tarvitse mennä. Ns. Töölön metron ja Laajasalon linjaston yhteydessä tulee varmasti tarkastelluksi pikaraitiovaihtoehto, eli projektit yhdistetään. Pintarataa ja sitähän voi Kuusitie-Pasila-Mäkelänkatu linjan pohjoispuolella olla sinne tänne ja tonne. Helsinki on luvannut raideyhteyttä niin Viikkiin, milloin lentokentälle ja Laajasaloon myös. Mutta ei siltaa Laajasaloon aivan ensimmäisenä kannata rakentaa. Ja autokaistat tulevat vielä keskusteluun.

Kun nämä ovat selvillä on kantakaupungin liikenne taas hieman selkeämpi.
 
Helsinginkadun itäpäästä on valmistunut liikennesuunnitelmaluonnos. Pyöräkaistajärjestelyjä ja raitioliikenteen parannuksia. Siellä ovatkin kiskot sellaisessa kunnossa, että on jo korkea aika!

http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2013_liikennekuvat/helsinginkatu_itaosa_ksv_forum.pdf

Palataanpa tähän aiheeseen taas, kun Hesarilla on jo jotain valmiina: Useampana päivänä olen ihmetellyt Hesarin alussa olevaa koroketta, jossa on kavennus toisessa päässä. Itse olen koko ajan luullut, että rakennusfirma on mogannut ja laittanut korokkeen peilikuvana. Olen nimittäin koko ajan luullut, että sen kavennuksen olisi pitänyt olla ryhmittymiskaista Pengerkadulle. Mutta nyt kun katsoin suunnitelmaa, niin kas vain, ihan suunnitelman mukaanhan se on rakennettu. En vaan muuten ymmärrä ko. kavennuksen ideaa, mutta ehkä olen tyhmä. Tällaiselta siinä siis näyttää:

20150824_002.jpg
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös