Viestiketju: Raitiolinjan 8 kehittäminen

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Muilta osin tuo uusi rataosuus on hyvin onnistunut. Kovin hitaasti vaunut siinä ajavat vielä. Ehkä siksi että siellähän on valot vilkulla, joten aikataulusta ollaan reippaasti edellä, kun ei pysähdellä koko ajan.

Helsinginkadun katuremontissa on ollut yhtenä tavoitteena saada ajonopeuksia alas, jotta kadusta tulisi turvallisempi. Kadun rakenteellisen nopeuden alentaminen vaikuttanee hidastavasti myös raitiovaunuihin.

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsinginkadun katuremontissa on ollut yhtenä tavoitteena saada ajonopeuksia alas, jotta kadusta tulisi turvallisempi.

Miksiköhän tästä ei löydy mainintaa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen perustelutekstistä? Raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen siellä kyllä mainitaan.

Petteri laittaa nyt aika ronskisti omia levitteitä leivän päälle. Se on varmasti totta, että liikenneympäristöä pyritään muokkaamaan suuntaan, jossa näkemät ja kaistanleveydet vastaavat paremmin kadun luokitusta ja tehtävää. Ja näin, vaikka sitä ei erikseen jokaisessa projektissa tavoitteeksi mainita. Varsinkin kevyen liikenteen ja asuinviihtyisyyden kannalta on suurehko ongelma, että Helsingin kantakaupungissa moni katu on leveydeltään moottoritieluokkaa, vaikka sillä on 40 km/h nopeusrajoitus. Liikennevalvontaa ei ole ja nopeudet ovat ruuhka-aikojen ulkopuolella keskimäärin 10-15 kilometriä tunnissa kovempia mitä rajoitus edellyttäisi. Tämä nostaa paitsi melutasoa, tekee myös melko mahdottomaksi tai ainakin erittäin vaaralliseksi liikkua pyörällä ajoradalla.

Raitiovaunujen nopeuteen tuolla ei kuitenkaan ole käytännössä mitään vaikutusta, koska raitiovaunut eivät nytkään ajele ylinopeutta ja niiden liikennöintiin varattu tila on viime vuosina pikemminkin kasvanut kuin kaventunut. Näin käy myös Hesarilla.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kyllä yleinen liikenteenrytmin hidastuminen ja jalankulkijoiden kulkemisen helpottuminen vaikuttaa myös raitioliikenteen nopeuteen.

Olet siitä taitava retorikko, että kirjoituksissasi on totuutta mukana enemmän kuin siteeksi. Liikenteen yleisen tahdin rauhoittumisella on lähes varmasti ollut vaikutusta myös raitioliikenteen nopeuteen. Hesarin remontin tapauksessa on kuitenkin niin, että lähtökohtana on ollut parantaa raitioliikenteen sujuvuutta. Lähtötilannehan oli jo nykyisen liikennekäyttäytymisen mukainen ja raitiotien prioriteettia kadulla nostettiin siitä.

Laajemminkaan raitioliikenteen ei liikenteen nopeuksien yleisestä alentumisesta huolimatta tarvitse olla niin hidasta kuin se Helsingissä nyt on. Ranskalaisissa raitiotiekaupungeissa liikenteen rytmi ei olennaisesti poikkea meistä ja raitiotiet ovat silti nopeampia, joskaan eivät nopeimpia mahdollisia. Münchenin raitiotie on jo erittäin ripeä, eikä siellä liikenne keskustassa ja äskettäin uusituilla katuosuuksilla poikkea ratkaisevasti Helsingistä. Vanhemmat pääkadut ovat rujompia, mutta raitioliikenteen nopeus on niillä sama kuin uudemmilla kaduilla.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kyllä yleinen liikenteenrytmin hidastuminen ja jalankulkijoiden kulkemisen helpottuminen vaikuttaa myös raitioliikenteen nopeuteen. Helsingissä on vaikea tehdä aikamatkaa 30-40 vuoden taakse, mutta suosittelen tutustumismatkaa vaikka Prahaan, jossa Namesti Republikyn nurkkia lukuunottamatta suuri osa kaduista on yhä suomalaisittain kaventamatta. Raitioliikenne on selvästi sujuvampaa, kun jalankulkijoita ei ole huomioitu yhtä hyvin kuin Helsingissä ja katuja eikä risteyksiä ole yhtä usein kavennettu nopeuksien alentamiseksi.

Liikenneympäristön muutoksissa nimenomaan pienet vaikutukset kumuloituvat, esimerkiksi sillä väistääkö raitiovaunu todella suojatiellä jalankulkijoita tai valmistautuu väistämään on iso merkitys kun hidastuksia on riittävästi. Liikenneympäristö ja -kulttuuri ja nopeusrajoitukset taas vaikuttaa siihen, miten hyvin jalankulkijat pystyvät pitämään muuta liikennettä vastaan puolensa.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:11 ----------

Tässä kaksi kuvaa paikasta, jossa on tapahtunut suurin muutos eikä se ole tapahtunut yhtenä päivänä, vaan monessa vaiheessa.

http://jlf.fi/attachments/f17/178d11...tatieasema.jpg

http://www.vastavalo.fi/albums/userp...okatu_0001.jpg

Vähän pienempiä liikenneympäristön muutoksia on tehty samana aikana siellä täällä, yksittäiset muutokset vaikuttavat pieniltä, mutta niiden kokonaisvaikutus on valtava.

Korrelaatio ei tarkoita kausaalisuutta. Eiköhän Prahassa raitiotieliikenteen sujuvuus johdu ihan muista syistä kuin jalankulkijoista.

Alunperin kirjoittanut late-

Olet siitä taitava retorikko, että kirjoituksissasi on totuutta mukana enemmän kuin siteeksi. Liikenteen yleisen tahdin rauhoittumisella on lähes varmasti ollut vaikutusta myös raitioliikenteen nopeuteen. Hesarin remontin tapauksessa on kuitenkin niin, että lähtökohtana on ollut parantaa raitioliikenteen sujuvuutta. Lähtötilannehan oli jo nykyisen liikennekäyttäytymisen mukainen ja raitiotien prioriteettia kadulla nostettiin siitä.

Hesarin remontissa on ollut useita osin toisilleen ristiriitaisia tavoitteita: pyöräily, jalankulku, kaupunkikuva, huippunopeuksien alentaminen ja raitioliikenteen nopeus sekä sujuvuus. Melkeinpä kaikkea kaikille. Ei Helsinginkadun remonttia yksinomaan raitioliikenteen ehdoilla ole tehty.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Hesarille, Rautatiesillan kohdalla, rakennetaan raitiovaunukiskojen väliin aitaa. Osaako joku sanoa, mikä on kaupunkikuvaa rumentavan kuningasidean taustalla? Että spårat ymmärtävät pysyä omilla kiskoillaan?

Mainitut aidat olivat yksi toimenpide raitiolinjan 8 kehittämissuunnitelmassa. Itse luulin, että koko aita-asia olisi jo unohdettu, mutta näyttävästi nelisen vuotta raportin julkaisemisesta ollaan päästy vihdoin toteutukseen. Tarkoitus on tosiaan estää jalankulkijoiden yllättävät kadun ylitykset siltapilareiden tuntumassa, joskaan tämä ei ole koskaan ollut mikään suuri ongelma mainitussa paikassa. Nyt olisi syytä laittaa samalla sillan ajolangan ripustus sellaiseen kuntoon, että ratikka voi alittaa sillan hidastamatta. Näin rakennettavista aidoista otettaisiin maksimaalinen hyöty irti.

^ Ei varmasti ole suuri ongelma, kun sillan alla ajoradan ylittäminen ei oikaise käytännössä mihinkään. Kevyt liikenne Vauhtitietä pitkin on yli 90 prosenttisesti pyöräilyä. Pyöräilijöillä ei ole syytä ylittää ajorataa sillan alla. Lisäksi tuossa sillalla on helsinkiläisittäin verrattain hyvät reitit sillan yli, eli kiertämistä ei tule nimeksikään jos nyt onkin menossa Diakonissalaitokselta Vauhtitien suuntaan tai päinvastoin.

Mulla on tosta aidasta sellainen fiilis, että se tulee aiheuttamaan enemmän onnettomuuksia kuin ehkäisee niitä. Ihan perustuen siihen, että minkä sorttista porukkaa tuosta kohtaa katua mahdollisesti ylittää. Diakonissalaitoksen asuntolan lisäksi viereisen Vauhtitien varressa on perinteisesti ollut epävirallisempia majoituksia. Tolla porukalla ei suunta aina ole selvillä, eikä siinä aidat auta.

Tulin jutelleeksi tästä linjastosuunnittelijan kanssa, ja kuulema Hesarin remontti on jo nyt (vaikka se on vielä kesken ja autoja kiskoilla) nopeuttanut ajoaikoja niin, että yksin sen ansiosta aikataulusta saa minuutin pois.

Tämä näin reaalimaailman huomiona siihen, miten infran pienet parannukset hyvin tehtynä oikeasti parantavat infraa ja nopeuttavat ajoaikoja. Ei siinä ole mitään mahdotonta, vaan se pitää vaan tehdä. Toki vaatii raskaan ja sekavan organisaation vähittäistä ohjaamista oikeaan suuntaan, että tälläistä kyetään tekemään. Sitä työtä tässä on viime vuodet tehty, ja kun vaan jatketaan niin tilanne pikkuhiljaa paranee.

Alunperin kirjoittanut Otso Kivekäs

Tämä näin reaalimaailman huomiona siihen, miten infran pienet parannukset hyvin tehtynä oikeasti parantavat infraa ja nopeuttavat ajoaikoja.

Ja kaiken lisäksi maksavat itsensä takaisin, toisin kuin hukkaputket.