Raitiolinjan 8 kehittäminen

Vasta nyt tutkailin tuota piirrosta ja kyllä se vaikuttaa ihan hyvältä. Kuten MrArakawa totesi, pysäkkisilppu on hienosti koottu yhteen. Tuo selkeyttäisi raitiovaunun käyttämistä hyvin matkustajan kannalta. Flemarin jälkeen itäsuunnassa oleva pysäkki lienee tosiaan välttämätön paha vaihtoyhteyksien kannalta.

Tällaista samanlaista turhien pysäkkien poistoa saisi harrastaa muuallakin. Esmes Katajanokan puiston ja Kauppiaankadun, Perhon ja Marian sairaalan tai Munkkiniemen puistotien pysäkkien yhdistäminen. Velodromin, Allergiasairaalan, Perämiehenkadun, Kytösuontien pysäkkien poistamista voisi myös harkita vakavasti.

Kansaneläkelaitoksen pysäkille saisi myös hyvän vaihtopaikan jos maalle päin olevat pysäkit siirrettäisiin Mannerheimintielle ennen Nordenskiöldinkadun risteystä. Tällöin tosin vaadittaisiin oikeasti toimivia liikennevaloetuisuuksia raitiovaunuille jotta liikenne sujuisi.
 
-- Perhon ja Marian sairaalan -- yhdistäminen.

Tämä on käytännössä jo päätetty.

Yhdistämisten lisäksi voisi vaikka heti poistaa Kellosillan ja Rautalammentien. Uintikeskuksen ja Radanrakentajantien voisi mahdollisesti yhdistää.

Mutta tässä silti vähän epäilyttää, että onkohan 700 metrin pysäkkiväli Brahen kentältä Kurviin vähän liian pitkä? Puhutaan Jokerin tasoisista pysäkkiväleistä, mutta ollaan kantakaupungin keskeisillä "hitailla" alueilla. Ei ihan Aleksin veroisella, mutta vastaavalla.
 
Helsinginkadun itäpäästä on valmistunut liikennesuunnitelmaluonnos. Pyöräkaistajärjestelyjä ja raitioliikenteen parannuksia. Siellä ovatkin kiskot sellaisessa kunnossa, että on jo korkea aika!

http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2013_liikennekuvat/helsinginkatu_itaosa_ksv_forum.pdf

Kommentteja lännestä itään:

- leikkauksen A-A kohdalla ei ole minusta mitään syytä jättää tekemättä suosituslevyistä ratikkakaistaa 6,4 ja vastaavasti 3,3 m leveitä autokaistoja (idempänä autokaistat ovat vain 3,25)

- Brahen kentän pysäkkikorokkeet ovat aika kapeita siihen nähden, että tuosta tulee vilkas pysäkki

- Mahtuuko linja-auto kääntymään Kaarlenkadulta Hesarille länteen? Ahtaalta näyttää. Linja 51 ajelee tuosta silloin tällöin milloin mistäkin syystä.

- Näyttäisi siltä että Helsinginkujan risteyksen liikennevalot on poistettu, jos näin on, niin mainio juttu! Vielä vaan lisää turhia valoja pois ja Kaarlenkadun risteykseen vaikka korotettu suojatie uuden ratikkapysäkin itäpäähän

- Harjukadusta on tehty suuntaisliittymä. Hyvä niin. Miksei myös Kustaankadusta ja Harjutorista? Vaasankatua ja Pengerkatua pitkin voi kiertää.

- Harjutorin ja Pengerkadun välisellä osuudella pyöräkaista katkeaa bussipysäkin vuoksi. Pysäkkiä käytetään kahtena yönä viikossa muutama tunti kerrallaan, siis vain 03N. Onko tuollainen pysäkki aidosti tarpeellinen? Voisiko siinä sallia edes pysäköinnin muulloin kuin noina muutamana tuntina viikossa? Lautakunta ei tämän kohdalla kuitenkaan tuijota muuta kuin pysäköintipaikkojen vähenemää. (Sama koskee osittain sitä bussipysäkkiä, joka on Kaarlenkadun ja Flemarin välissä. Linja 51 Kaarlenkadulle ja pysäkki pois, 03N pysähtyisi ratikkapysäkillä?)

- Raitiovaunukaista on koko osuudella Helsinginkujalta Kurviin liian kapea (5,9 m)

Noin yleisesti ottaen vaikuttaa taas siltä, että puut ovat liian pyhiä. Niitä siirtämällä saisi ahtaan mitoituksen huomattavasti väljemmäksi. Silti tämä on kokonaisuutena hyvä suunnitelma, vaikka ratikan pysäkkivälistä tuleekin aivan hassu.
 
- Raitiovaunukaista on koko osuudella Helsinginkujalta Kurviin liian kapea (5,9 m)

Ei koko matkalla, vaan muistaakseni Flemarilta Harjutorille tässä suunnassa eli itään päin. Samalla osuudella myös pysäköintikaista on poikkeuksellisen kapea ja ovenavaustilasta on tingitty viisi senttiä. Kun puut joskus uusitaan, reunakilinja voidaa siirtää (ja toivottavasti siirretään). Harjutorin kohdalla ei ole puita, joten reunakiveä pystyy siirtämään heti. Harjutorin jälkeen tilaa on suorastaan runsaasti.
 
Ei koko matkalla, vaan muistaakseni Flemarilta Harjutorille tässä suunnassa eli itään päin. Samalla osuudella myös pysäköintikaista on poikkeuksellisen kapea ja ovenavaustilasta on tingitty viisi senttiä. Kun puut joskus uusitaan, reunakilinja voidaa siirtää (ja toivottavasti siirretään). Harjutorin kohdalla ei ole puita, joten reunakiveä pystyy siirtämään heti. Harjutorin jälkeen tilaa on suorastaan runsaasti.

Jos näin on, pitää luonnoskuvaa korjata. Ainakin lisätä poikkileikkauksia. Kuvan mukaisesti ratikkakaista on täsmälleen yhtä kapea koko matkan Kurviin asti (pl. pohjoisreuna Pengerkadun itäpuolella), samoin jalkakäytävän reunakivi on Harjutorin kohdalla samassa kohtaa kuin muuallakin ja pysäköintipaikkojen/taksiaseman sekä ovenavaustilan mitoitus on sama. Ja tuon kuvan perusteella HKR sitten tekee katusuunnitelmat. :(

Mitkä ovat poikkileikkausmitat Harjutorin kohdalla? Entä Pengerkadun ja Harjutorin välissä? Entä Pengerkadun ja Hämeentien välissä?
 
Noin yleisesti ottaen vaikuttaa taas siltä, että puut ovat liian pyhiä. Niitä siirtämällä saisi ahtaan mitoituksen huomattavasti väljemmäksi.

Onhan siinä poistettu puut Hesarin pohjoispuolelta Kaarlenkadun ja Flemarin välistä. Ilmeisesti pyörätie ei ole muuten mahtunut.

Kahta asiaa en ymmärrä. Mihin Hesarilla tarvitaan pyöräteitä tien molemmilla puolilla ja eikö tuon pysäkkien uudelleensijoituksen olisi voinut viedä loppuun saakka? Ensinnäkään Hesari ei liikennemääriltään tai liikenneväylänä ole varsinaisesti mikään Sturenkatu, joten siellä pitäisi aremmankin uskaltaa ajaa fillarilla. Autoja suuremman uhan pyöräilijöille muodostavat arvaamattomasti poukoilevat pirivieterit ja muut päihteenkäytön ammattilaiset. Niiltä ei pyörätie suojaa. Toisekseen Helsinginkadun pysäkeistä ei sitten kuitenkaan päästä eroon, enkä ihan äkkiä keksi, miksei (ysille tarkoitettuja) pysäkkejä voitu sijoittaa Kaarlenkadun päähän. Sillä tavoin päästäisiin yhdestä pysäkistä eroon ja vaihtomatka Bragun kentän pysäkeille (jos tuota vaihtoa nyt kukaan oikeasti käyttää) olisi lyhyempi.
 
Autoja suuremman uhan pyöräilijöille muodostavat arvaamattomasti poukoilevat pirivieterit ja muut päihteenkäytön ammattilaiset.

JLF-tyyliin pitäisi nyt vissiin pyytää jotain tutkimustietoa tuon väittämän perusteeksi.

En ole kyseisiä suunnitelmia lukenut/katsonut, mutta Helsingissä on kai periaatteena, että kaksisuuntaisista pyöräteistä pyritään siirtymään yksisuuntaisiin pyöräkaistoihin, jollainen on sitten kadun molemmin puolin. Tämmöisiä ovat mm. Kööpenhaminan pyöräkaistat.


Muoks: Kappas, Kaupunkifillari-blogiin ilmaantui juuri kirjoitius aiheesta yleisemmin: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/...ntaistaa-nykyisia-keskusta-alueen-pyorateita/
 
Viimeksi muokattu:
Mihin Hesarilla tarvitaan pyöräteitä tien molemmilla puolilla

Helsingin tämänhetkinen pyöräilysuunnitteluideologia perustuu siihen, että mahdollisimman paljon toteutetaan tällaisia yksisuuntaisia pyöräkaistoja, jotka eivät ole samassa tasossa jalkakäytävän kanssa. Niin on toimittu tässäkin ja järjestely sopii tämäntyyppiselle kadulle minusta hyvin. Helsinki taitaa olla Suomessa tämän suunnitteluideologiansa kanssa yksin, mutta Euroopasta pyöräkaistoja löytyy enemmän, myös sellaisista kaupungeista, jotka tunnetaan nimenomaan polkupyöräilykaupunkeina.

Kaikissa ratkaisuissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pyöräkaistan huono puoli on, että se on varsinainen tilasyöppö silloin, kun sen rinnalle toteutetaan kadunvarsipysäköintiä.

(jos tuota vaihtoa nyt kukaan oikeasti käyttää) olisi lyhyempi.

Sitä on tutkittu ja vaihtoja kasin ja ysin välillä kuulemma tehdään paljon. Harmillista sinänsä, sillä nyt tuosta pysäkkivälistä tulee aivan älytön. Parempi olisi siirtää ysin pysäkki Flemarille ja pistää porukka kävelemään kuin pysäyttää kasi kaksi kertaa aivan peräkkäin. Kun kasilta saisi tuon Flemarin risteyksen pysäkin pois, voisi perustaa uuden suurin piirtein puoliväliin Brahen kenttää ja Kurvia. Sille olisi näin tiheästi asutetulla alueella paljon kysyntää.
 
Ei koko matkalla, vaan muistaakseni Flemarilta Harjutorille tässä suunnassa eli itään päin. Samalla osuudella myös pysäköintikaista on poikkeuksellisen kapea ja ovenavaustilasta on tingitty viisi senttiä. Kun puut joskus uusitaan, reunakilinja voidaa siirtää (ja toivottavasti siirretään). Harjutorin kohdalla ei ole puita, joten reunakiveä pystyy siirtämään heti. Harjutorin jälkeen tilaa on suorastaan runsaasti.

Hesarin puut ei näytä siltä, että niitä vähään aikaan uusittaisiin. Mutta ne ovat sopivan harvassa niin, että jokaisen väliin luulisi mahtuvan yhden auton. Vaikkapa kuten tässä: http://goo.gl/maps/NbwDs. Miksei siis sijoitettaisi parkkipaikkoja korotetulle alueella puiden väliin, jolloin ajoratatilaa saadaan heti kättelyssä 1,8 m lisää. Ja parkkipaikat voivat olla vaikka molemmin puolin katua, jolloin saataisiin tiettyä symmetrisyyttä tälle bulevardille.
 
Jos näin on, pitää luonnoskuvaa korjata. Ainakin lisätä poikkileikkauksia. Kuvan mukaisesti ratikkakaista on täsmälleen yhtä kapea koko matkan Kurviin asti

Kuvassa esiin nostetut poikkileikkaukset ovat esimerkkejä, joita ei tehdä jokaisesta poikkileikkauksen muutoksesta. Katusuunnittelu perustuu kuvan digitaaliseen alkuperäisversioon, joka on cad-viivapiirros. Varmaankin tässä olisi väärinkäsitysten välttämiseksi hyvä näyttää missä kohtaa raitiovaunukaistan eteläreunaan tulee 10 cm lisää.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:15 ----------

Miksei siis sijoitettaisi parkkipaikkoja korotetulle alueella puiden väliin, jolloin ajoratatilaa saadaan heti kättelyssä 1,8 m lisää.

Periaatteessa näin voisi tehdä. Talvikunnossapito on tosin lähes mahdotonta, jos puiden välissä on vain yksittäiset paikat, mutta silti näin on paikoitellen tehty. Hesarilla suurin ongelma olisi varmaankin tarvittava reunakiven muutos. Hyvin lähellä puita olevaa reunakiveä on vaikeaa muuttaa vahingoittamatta puita.
 
- Näyttäisi siltä että Helsinginkujan risteyksen liikennevalot on poistettu, jos näin on, niin mainio juttu! Vielä vaan lisää turhia valoja pois ja Kaarlenkadun risteykseen vaikka korotettu suojatie uuden ratikkapysäkin itäpäähän.

Helsinginkujan valot ovat osa koko risteysalueen valo-ohjausta, joten en oikein usko, että pelkästään niitä poistettaisiin. Esittelytekstin mukaan "Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteyksen liikennevalojen tarpeellisuutta selvitetään". Liikennemäärät risteyksessä eivät edellytä valo-ohjausta kuin ehkä joinakin ruuhkaisimpina hetkinä vuorokaudessa. Kesällä risteys oli vilkulla kuukauden päivät ja liikenne soljui kuin unelma niin ratikoilla kuin autoillakin. Rakenteelliset muutokset, mm. uudet pysäkkikorokkeet ja kaventuvat autokaistat, poistavat valo-ohjauksen tarpeen myös jalankulkijan kannalta. Ehkäpä korotetut suojatiet Brahenkentän pysäkkikorokkeen päihin voisi olla vielä hyvä lisäkeino ehkäistä vauhdista johtuvia vaaratilanteita. Jos oikein rohkeita oltaisiin, niin Helsinginkadun ja Brahenkentän pysäkin väliltä poistettaisiin vasemmalle kääntyvien autokaista kokonaan ja tehtäisiin Kaarlenkadusta suuntaisliittymä. Autokaistan yli oikealle Kaarlenkadulle kääntyvät raitiovaunut ohjattaisiin jokerivalolla.
 
Helsinginkujan valot ovat osa koko risteysalueen valo-ohjausta, joten en oikein usko, että pelkästään niitä poistettaisiin.

Toivon, että olet väärässä. Mutta pelkään, että et ole.

Tuon risteyskokonaisuuden liikennevaloja kai perustellaan liikenneturvallisuudella ja pelastusajoneuvoliikenteellä. Ekaan lääke on kapeat kaistat ja hidasteet, tokaan lääke on palokuntavalot.

On muuten ihan totta, ettei kenenkään tarvitse kääntyä Hesarilta idästä Kaarlenkadulle. Kiertää voi Flemarin kautta aivan hyvin. Oikeastaan Kaarlenkatu voisi olla yksisuuntainen tai jopa vain tontilleajo olisi sallitu. Sinne kai on tulossa jollain aikavälillä fillarikaistat –*helpottaisi niidenkin suunnittelua.
 
Tuon risteyskokonaisuuden liikennevaloja kai perustellaan liikenneturvallisuudella ja pelastusajoneuvoliikenteellä. Ekaan lääke on kapeat kaistat ja hidasteet, tokaan lääke on palokuntavalot.

Kaarlenkadun risteyksen liikennevalojen tarpeellisuutta on nyt ilmeisesti selvitetty tarpeeksi ja lopputulos on odotettu: valoja ei poisteta. "Kaarlenkadun risteyksen valo-ohjaus säilytetään, koska risteysalue on vaikeasti hahmotettava ja suojatieylitykset ovat pitkiä." Myös Brahenkentän etelälaidan pysäkkimuutos on pistetty jäihin odottamaan HSL:n käynnistämän raitioliikenteen linjastouudistuksen tuloksia.

http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2013-11-12_Kslk_30_El
 
Takaisin
Ylös