Ruuhkaratikka seisoi Kauppatorin 0-raiteella (nollaraide) eli ei 1-raiteella. 0 on se nykyäänkin olemassaoleva vararaide, johon mahtuu max. neliakselinen vaunu.
Ja tulihan tuossa Ruuhkaratikassa käytyä. Tunnelma oli ahtaampi kuin mitä normaalisti tuon ajan ruuhkaratikassa koki. Sara Hildénin taidemuseossa on joskus (ei vuosittain) Ruuhkaratikan avoimet ovet ja jos oikein muistan, sama alkuperäisnäyttelyajan C-kasettiselostus olisi silloin kuultavissa. Fiilis on kuitenkin Särkänniemessä luonnon keskellä nykyään varmasti erilainen kuin aikanaan Kauppatorilla. Kauppatorilla näyttelyn aikaan vaunuun ei voinut jäädä norkoilemaan ja fiilistelemään, sillä kävijöiden jono oli jatkuva ja eteenpäin liikkuva (takasillalta etusillalle). Silloin ei varmasti ihan kaikkea selostusta edes ehtinyt kuulla...