Vanha ratikkakisko vuodelta 1893

O

Otso Kivekäs

Liittynyt
4 Marraskuu 2008
Viestit
420
Mutsin luona puretaan vanhaa piharakennusta, ja sieltä löytyi tukirakenteena käytetty vanha ratikkakiskon pätkä vuodelta 1893. Kuva ohessa.

Kiskossa on merkinnät "BV & Co V 1893 C10" Osaisiko joku tulkita noita muutoin kuin tuon ilmeisen vuosiluvun osalta?

Vuodesta päätellen tuo on hevosraitiotien ajoilta, joskin eikö sähkövaunut käyttäneet sittemin samoja kiskoja? Kun alkuperäinen verkosto (linjat 1, töölö-kaivari ja 2, Kurvi-Lapinlahti) saavutti kokonaislaajuutensa jo 1891, ja seuraavia lajaennoksia testiin vasta 1900, on vaikea sanoa, missä olisi kiskojan tehty 1893. Ehkä jotain korjausrakentamista tai Töölön hallin ratapihaa?

Piharakennusta on laajennettu useaan otteeseen pitkin 1900-lukua, enkä toistaiseksi tiedä tarkalleen mistä kohti tuo kisko löytyi, joten en osaa sanoa talon rakentamisvuotta, josta voisi päätellä kiskojen purkamisvuoden. Se lienee kuitenkin joskus vuoden 1930 jälkeen.

edit: kuva nyt liitteenä eikä linkkinä
 

Liitetiedostot

  • ratikkakisko1893.jpg
    ratikkakisko1893.jpg
    152.8 KB · Lukukerrat: 3,980
Voisikohan jostain lähteestä löytyä hevosraitiotien käyttämä kiskotyyppi, jolloin voisi katsoa, täsmääkö se tuon kiskoon merktyn tunnuksen kanssa?

Minulla on kuitenkin sellainen tuntuma, että hevosradat olivat kaikki urakiskoa. Olihan kiskojen väli täytetty pehmeällä maalla (siellä, missä ei ollut kivettyjä katuja) hevosen ravattavaksi. Nyt en tietenkään pysty väittämään, että näin olisi ihan joka paikassa, vaikkapa hallialueilla.

Kisko voisi kuitenkin olla rautateiltäkin, tai jos se on siihen liian kevyttä, ehkä joltain kapearaiteiselta. Helsingissä lie tuohon aikaan ollut ainakin sokeritehtaan kapsu, ehkä liitosalueilla muitakin ratoja.
 
Compact sanoi:
Selkeästi SVR:n Vignol-kiskoa ja valssausvuosi huomioiden se on korkeintaan 30 kg/m -painoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paino oli käsivaralta arvioiden jotain 20-30kg/m. Ja juuri keveys sai epäilemään sitä ratikkakiskoksi. Käytettiinkö yleisillä rautateillä noin kevyitä kiskoja siihen aikaan, vai mistä tuo voisi olla?
 
Otso Kivekäs sanoi:
Paino oli käsivaralta arvioiden jotain 20-30kg/m. Ja juuri keveys sai epäilemään sitä ratikkakiskoksi. Käytettiinkö yleisillä rautateillä noin kevyitä kiskoja siihen aikaan, vai mistä tuo voisi olla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomen rautateillähän käytettiin aikanaan sangen kevyttä kiskotusta, lähinnä säästösyistä. K30 (kiskopaino 30 kg/m) oli eräässä vaiheessa raskaimman pään kiskotyyppi. Toinen yleinen kiskotyyppi oli K22, jonka metripaino oli 22,343 kg. Tuon ajan veturitkin olivat kevytrakenteisia verrattuna moniin ulkomaisiin. 1890-luvulla ja jonkin verran sen jälkeen yleiset veturit olivat ihan järjestään kevyitä vetureita (Sk-, Hk-, Tk- jne sarjat, tosin nämä sarjatunnukset tällaisinaan otettiin käyttöön vasta vuonna 1942). K30-radoilla toki on voitu liikennöidä väliraskaillakin vetureilla, kuten rautatiehistorian tuntevat vallan hyvin tietävät. Ja onhan 30-kiloisella kiskotuksella ajettu rajoitetuilla nopeuksilla (esim. Sn 50) joillakin raskaan sarjan vetureilla.

Sittemmin raskaan kiskotuksen laajetessa (K43 > K54 > jne.) veturitkin muuttuivat aina vain järeämpään suuntaan akselimassojensakin puolesta. Käytössä on ollut myös joitakin melko harvinaiseksi jääneitä kiskotyyppejä, kuten K25, K33 ja K60. K54 on nyttemmin tunnettu UIC54:nä ja tämäkin on saanut antaa tilaa itseään ajanmukaisemmalle UIC60:lle (joka ei ole K60).

Junaliikenne maassamme täyttää parin vuoden sisällä 150 vuotta. Tuona aikana moni asia on ehtinyt päivittyä useaan otteeseen, kiskotuksesta alkaen. Vuonna 1893 junat olivat ehtineet kulkea vähän yli 30 vuotta.
 
Otso Kivekäs sanoi:
Mutsin luona puretaan vanhaa piharakennusta, ja sieltä löytyi tukirakenteena käytetty vanha ratikkakiskon pätkä vuodelta 1893. Kuva ohessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Missä se se talo tarkemmin sijaitsee? Lähellä keskustaako vai esikaupunkialueella? Helsingin esikaupunkalueilla oli kapearaiteisia rautateitäkin (750 mm raideleveydellä) 1900-luvun alussa mm Malmilla, Pitäjänmäellä, Munkkiniemessä, Tikkurilassa ja Espoon kirkonkylällä. Lisäksi eri teollisuuslaitoksilla ja rakennuksilla oli omia ns rilliratoja mutta niden kiskot olivat kevyempää lajia. Kuvittelisin että piharakennukseen, jos se on ajalta ennekuin autot olivat yleisiä, on tuotu tarvikkeet mahdollisimman läheltä ja kun nuo kapearaiteiset radat aikoinaan purettiin niin osa tarvikkeista päätyi ilmeisesti sellaisiin tarkoituksiin.

t. Rainer
 
Helsingin hevosraitiotien kisko oli Phoenix-kiskoa.
Kiskon korkeus 140 mm, jalan leveys 127 mm, "kulkupinnan" leveys 77 mm, paino 33,5 kg / metri.
 
R.Silfverberg sanoi:
Missä se se talo tarkemmin sijaitsee?
Klikkaa laajentaaksesi...

Metsälässä, Käpylän aseman lähellä. Siinähän on Pasilan ratapihaa nyttemmin paljonkin lähellä, mutta se oli kaatopaikkaa 1800-luvulla. Kisko saattaisi olla siis jostain pääradan kiskojenvaihtotyöstä peräisin, kun sielläkin luultavasti oli tuon painoluokan kiskoja.
 
Otso Kivekäs sanoi:
Metsälässä, Käpylän aseman lähellä. Siinähän on Pasilan ratapihaa nyttemmin paljonkin lähellä, mutta se oli kaatopaikkaa 1800-luvulla. Kisko saattaisi olla siis jostain pääradan kiskojenvaihtotyöstä peräisin, kun sielläkin luultavasti oli tuon painoluokan kiskoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sekä Käpyläsä että Oulunkylässä on ollut kapearaiteisia ratoja sorakuoppien ja rakennustyömaiden yhteydessä mutta millaista kiskoa niissä on käytetty en tiedä tarkemmin.

Käpylän raitiotie lienee alunperin ollut pitkiä matkoja ainakin Mäkelänkadulla mutta ehkä muuallakin ihan tavallisilla ratakiskoilla pölkyille rakennettu rata, mutta jossain vaiheessa ovat korvautuneet urakiskoilla, ehkä olympiakylän rakentamisen aikoihin. Spåratieteilijät osaavat varmaan kertoa tarkemmin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Vanha kisko vuodelta 1893

R.Silfverberg sanoi:
Käpylän raitiotie lienee alunperin ollut pitkiä matkoja ainakin Mäkelänkadulla mutta ehkä muuallakin ihan tavallisilla ratakiskoilla pölkyille rakennettu rata, mutta jossain vaiheessa ovat korvautuneet urakiskoilla, ehkä olympiakylän rakentamisen aikoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käpylän raitiotie on sen verran uusi laitos (v. 1925), että ei sinne valmistuessaan nyt noin ikäloppua (32 v.) SVR:n rautatiekiskoa ole asennettu. Kuvaa katsoessa se on myös aivan liian vahvaa millekään kenttäradalle.

Sanoisin, että mökiltä löytynyt kisko on (ollut) valtion omaisuutta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös