hmikko

Human Transit -blogissaan Jarret Walker kommentoi World Cup -hulinaa Amsterdamin Leidsestraatilla. Hän taivastelee raitiotien yksiraiteisia osia ja jälleen kerran vaunujen hitautta. Amsterdamissa keskinopeus on luemma 16 km/h, eli lähellä helsinkiläisiä lukuja. Leidsestraatin kävelyalue on luemma aikataulutettu n. 9 km/h mukaan.

http://www.humantransit.org/2010/07/...ith-trams.html

teme

Piti kelata kommenttien loppuun ennen kuin joku viimein kauan se koko kadunmitta kestää, jos oikein ymmärsin niin nelisen minuuttia aikataulun mukaan. Onhan se hidasta, mutta jotenkin tulee vähän sama kysymys mieleen kuin Kaivokadun hitautta kauhistellessa, eli että onko tuo ihan oikeasti niin iso ongelma kun kysymys on kuitenkin pienestä pätkästä?

hmikko

Niinpä. Jos vaihtoehto on tehdä metroasemia harvempaan maan alle tai ylle, niin kuinka paljon nopeampaa meno oikeasti on kävelyajat huomioon ottaen? Walker on kirjoittanut aiheesta jonkin verran, ja hänen argumenttinsa näyttää olevan, että hidas pätkä on läpikulkijoiden kannalta este, ja totta tietysti on, että sillalla tai tunnelissa ratikka hujauttaisi tuosta ohi nopeasti.

339-DF

Enpä tiedä, mikä on Kaivokadun suunniteltu keskinopeus, mutta käytännössä hajonta on tällä osuudella valtavaa. Jos hyvin sattuu, pääsee Kaisaniemen pysäkiltä pysähtymättä aseman pysäkille saakka. Ja jos huonosti, seistään useamman kerran. Aseman pysäkin jälkeen onkin sitten oma haasteensa siinä, että Sokoksen kohdalla mahtuu seisomaan vain yksi vaunu kerrallaan (kaksi, jos jompikumpi tai molemmat seisovat osittain suojatiellä) ja aseman pysäkin ja Sokoksen väliin mahtuu samoin yksi vaunu. Kun vaunut usein ajavat tällä osuudella peräkkäin, ja menevät Manskun risteyksestä kuka mihinkin, niin odotusajat ovat joskus todella pitkiä.

Risteystä helpottanee ysin siirto Simonkadulle, sillä nyt minusta vaikuttaa siltä, etta 3T Simonkadulle kulkee aika hyvin autoliikenteen aallossa, kun taas 3B, 6 ja 9 Manskulle vaativat oman valovaiheensa, joka kyllä tulee suht nopeasti mutta vaatii silti joka kerta odotusta. Se, että ratikoille tehtäisiin aalto, joka mahdollistaisi sen, että aseman pysäkiltä lähdettäessä ei tarvitsisi pysähtyä kuin vasta Ylioppilastalon pysäkillä, ei toki ole mahdollista, kun prioriteetit ovat muualla.

Leidsestraatilla, samoin kuin Kaivokadulla, voisi perustellusti kysyä, kumpi vaihtoehto on parempi: se, että madellaan hissukseen keskustan lapi, vai se, että päätetaan linjat ongelma-alueen laidoille (tyyliin Hietalahti-Ylioppilastalo ja Rautatientori-Arabia). Tässä yhtälössä tuo hissukseen matelu on sittenkin palvelutason kannalta parempi vaihtoehto. Huolta täytyisi vain pitää siitä, että näitä ongelmakohtia on verkolla mahdollisimman vähän.

Joukossa tyhmyys tiivistyy