Viime aikoina Turussa käydessäni olen myös huomannut noita koukkuja ja tolppia todella monin paikoin. Tuomiokirkkosillan johdinpidikkeet tietysti ovat oma lukunsa, ne taitaa pääosa turkulaisista huomata ja tunnistaa.
Inventoin kerran kaikki vielä paikallaan olevat wanhanmalliset koristeelliset koukut, sellaiset, jotka ovat neljällä pultilla seinässä kiinni. HOP:n (nyk. Old Bank) talossa on kolme. Kauppatorin nurkassa olevassa talossa, jossa toimi Ålandsbanken, on kaksi. TS:n toimitalon vieressä olevassa Kamera-Aitan talossa on yksi, joka on jopa värityksessä huomioitu taloa uudelleen maalatessa. Myös vanhassa Börsin talossa on yksi, ja Humalistonkadulla Asemanpuistoa vasten olevassa talossa kaksi. Kaupungintalon päädyssä Aurakadulla näkyi tällaisen koukun jälki kauan, mutta se tasoitettiin talon julkisivuremontissa.
Raitiovaunuliikenteen loputtua 1967-1972 jätettiin koukut yleensä paikalleen, ja ne ovat vielä nähtävissä, jollei taloja ole sitten purettu. Sensijaan 1949-1950 reittimuutosten johdosta liikenteeltä poisjääneiltä katuosuuksilta pääsääntöisesti myös koukut irroitettiin, ehkä niitä käytettiin uudelleen ykköslinjan Eerikin- ja Kauppiaskatujen osuuksilla, joille saatiin raiteetkin kakkoslinjalta poisjääneiltä Hämeen- ja Yliopistonkatujen pätkiltä.
Sammon (Erik Bryggman), nyk. kaupunginhallinnon talossa Yliopistonkadulla on koukku vielä paikoillaan. Se on kolmen keltaisen julkisivuklinkkeritiilen risteyskohdassa, joten sitä olisi ollut vaikea irroittaa särkemättä klinkkereitä. Tasoitettuja koukkujen paikkoja näkee vielä esim. Otavan talossa Yliopistonkadulla, Panthernin talossa Hämeenkadulla, sekä Linnankadulla Suomen Pankin talossa, jossa toisen koukun irroitus on kuitenkin epäonnistunut; kanta jäänyt seinään ja koukku käteen.
Tuomiokirkkosillan (rak. 1951-1956) valaisin- ja kannatinpylväät ovat Erik Bryggmanin suunnittelemat, joten ne on jätetty sellaisenaan paikoilleen odottamaan uutta pikaraitiotietä.
