Maailman kuormitetuin ratikkalinja?

Otso Kivekäs · 18 Elokuu 2010

Millä linjalla muuten on suurimmat matkustajamäärät maailmassa? Siis huipputunnin kuorma kuormitetuimmassa kohdassa, joskin toki päiväkuorma, vuosimatkustajamäärä ym. ovat myös mielenkiintoisia tietoja.

Etsin vähän googlella ja foorumin haulla, mutta ei osunut silmään mitäään hyvää listausta kuormitetuimmista linjoista. Eli jos joku osaa vastata lonkalta tai antaa linkkejä, siitä olisi iloa.

Tietysti tässä joutuu väistämättä vähän rajanvetoon siitä, mikä on ratikka, mikä juna ja mikä metro. Mutta jos nyt ottaa rajaukseksi vaikka että kulkee ainakin jossain kohti eristämättömänä kadulla (omilla kaistoilla mahdollisesti).

Pariisin T3 kuskaa wikipedian mukaan 100 000 ihmistä päivässä, mikä nostaa sen ainakin kuormitetuimpien joukkoon varmaankin (?).

R.Silfverberg · 18 Elokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Millä linjalla muuten on suurimmat matkustajamäärät maailmassa? Siis huipputunnin kuorma kuormitetuimmassa kohdassa, joskin toki päiväkuorma, vuosimatkustajamäärä ym. ovat myös mielenkiintoisia tietoja.

Mä veikaan että jossain itä-Euroopassa se löytyy. Arvaukseni: Budapest, se linja joka ylittää Tonavan.

t. Rainer

Antero Alku · 18 Elokuu 2010

Hyvä kysymys, mutta myös täsmentävä kysymys: tarkoittaako ”linja” tässä ratalinjaa (Mannerheimintie, Hämeentie), yhtä linjatunnusta (3, 4, 7) vai linjatunnusta ja tämän tunnuksen yhtä alatunnusta (1, 1A, 3B, 3T, 7A, 7B)?

Jos nimittäin haetaan vertausta metroon tai juniin, silloin oikea tapa verrata on ratalinjaa, koska yhdelle ratalinjalle kertyvät eri linjatunnukset vastaavat samaa asiaa kuin eri linjatunnuksilla matkustajia yhdelle metrolinjatunnukselle ja radalle keräävät liityntäbussilinjat. Helsingin tapauksessa vielä puhutaan aina yhdestä metron matkustajamäärästä, vaikka meillä on kaksi metrolinjaa, Vuosaaren ja Mellunmäen linjat. Lisäksi tulevaisuudessa suunnitellaan, että näiden läntinenkin päätepiste on eri, jolloin on yhtä perusteltua puhua Mannerheimintiellä 4:n ja 10:n yhteisestä matkustajamäärästä.

Jos verrataan bussiin, silloin puolestaan on verrattava linjatunnuksen tasolla. Joskin siinäkin tapauksessa pitää ymmärtää, miksi esimerkiksi meillä on kaksi eri tunnuksella kulkevaa linjaa 3 ja 7.

Ja vielä mutkikkaammaksi tämä tulee siitä, että ”linja” ja ”linja” eivät ole ihan sama asia senkään vuoksi, mikä milloinkin on linjastosuunnittelun periaate. Bussiliikenteessä pitkiä linjoja jaetaan osiksi sen vuoksi, etteivät ne autojen häiritseminä kykene pitämään aikataulujaan. Liikenne-etuusjärjestelyin muutama toisiinsa katkeava bussilinja voisikin olla yksi yhtenäinen linja.

Kaikesta edellä olevasta huolimatta minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaista vastausta. Rainerin mainitsema Budapestin sisempää kehäkatua kulkeva linja 4, jolla ajetaan 54-metrisillä Combinoilla, on kyllä hyvä ehdokas. Samaa kehäkatua ajetaan myös linjalla 6. Siemensin Combino-esitteen mukaan nämä ovat maailman kuormitetuimmat raitiolinjat.

Pariisin raitiolinjoista voi todeta – yhdellä tavalla laskien – että niillä on matkustajia enemmän kuin Helsingin metrolla. Yhden Helsingin metrolinjan päivittäinen matkustajamäärä on 95.000 nousua, Pariisissa T1 ja T3 kumpikin erikseen kuljettavat 100.000 nousua. Helsingissä metrolta on mennyt tähän yli neljännesvuosisata, Pariisin raitioiden nousumäärät olivat sadassa tuhannessa heti liikenteen alkaessa.

Antero

Otso Kivekäs · 18 Elokuu 2010

Antero Alku sanoi:
Jos nimittäin haetaan vertausta metroon tai juniin, silloin oikea tapa verrata on ratalinjaa

Aivan totta, kiitos tarkennuksesta. En ajatellut tuota aivan loppuun asti ennen kun kysyin.

Kiitos myös vastauksista molemmille, enköhän minä näiden tietojen kanssa selviä tähän hätään. Jos jollakulla sattuu olemaan tarkempaa tietoa Budapestin linjojen matkustajamääristä, se olisi erittäin mielenkiintoista

GM 5 · 18 Elokuu 2010

Antero Alku sanoi:
Kaikesta edellä olevasta huolimatta minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaista vastausta. Rainerin mainitsema Budapestin sisempää kehäkatua kulkeva linja 4, jolla ajetaan 54-metrisillä Combinoilla, on kyllä hyvä ehdokas. Samaa kehäkatua ajetaan myös linjalla 6. Siemensin Combino-esitteen mukaan nämä ovat maailman kuormitetuimmat raitiolinjat.

Olen myös kuullut, että Budapestin raitiovaunulinja 4/6 on kuormitetuin ratikkalinja. Muistaakseni Straßenbahn-Magazin kirjoitti aiheesta kun Combino Supraa kehiteltiin. Nelos-kutonen ei kuitenkaan aja sisemmällä kehäkadulla vaan keskimmäisella. Sisemmällä (Kiskörút) ajavat linjat 47 ja 49 ja päättyvät Deák-aukiolle. Keskimmäisellä (Nagykörút) ajaa linja 4/6 ja uloimmalla (Róbert Károly körút, Hungária körút ja Könyves Kálmán körút) ajaa pääasiassa linja 1.

http://en.wikipedia.org/wiki/Small_Boulevard_(Budapest)

http://en.wikipedia.org/wiki/Grand_Boulevard_(Budapest)

Skurubisin · 1 Syyskuu 2010

Miten asiaan vaikutta se että kuin esim Manskulla kaupungista poispäin (pysäkki Oopera) ajaa 571 raitiovaunu vuoroa arkisin. Hesperian pysäkkiaikataulun mukaan bussivuoroja menee 1182 kpl landelle päin.
Jos liikenne olisi hoidettu erilailla. esim ratikat menisivät pitemälle esikaupunkeihin ja matkalla olisi liiityntäasema johon esikaupunki bussit tulisivat, ja vaan harvat bussit (u-linjat ja jotain muuta). Siis ratikat toimisivat runklinjoina. Silloin se ratikan matkustaja määrät olisivat suuremmat ja erilaiset kuin tällä hetkellä.
Eli pitäiskö laskea koko Manskun joukkoliikenne matkustajamäärä, saadakseen todellisempi luku? Toisaalta osa Manskun joukkoliikenteestä menee lähijunissa raiteita pitkin. Eli vaikka kuinka laskee niin saadaanko koskaan järkevä luku.

/Skurubisin

hmikko · 1 Syyskuu 2010

Skurubisin sanoi:
Miten asiaan vaikutta se että kuin esim Manskulla kaupungista poispäin (pysäkki Oopera) ajaa 571 raitiovaunu vuoroa arkisin. Hesperian pysäkkiaikataulun mukaan bussivuoroja menee 1182 kpl landelle päin.

Kaiketi Otso K:n mielenkiinto kysymykseen on se, että paljonko käytännössä on saatu liikennettä kulkemaan yhtä raitiotietä pitkin. Bussit eivät kuulu asiaan mitenkään. Manskun raitiotiellä varmasti olisi mahdollista kuljettaa paljon nykyistä enemmän ihmisiä esim. multippeliajoa käyttämällä, mutta se, miksi näin ei tehdä, lienee kysymys erikseen.

Skurubisin sanoi:
Toisaalta osa Manskun joukkoliikenteestä menee lähijunissa raiteita pitkin.

?

Ovatko suorastaan muutkin pohjois-etelä -suuntaiset väylät kuin rautatiet salakavalasti varastaneet Manskulta sille oikeaoppisesti kuuluvaa liikennettä?

339-DF · 2 Syyskuu 2010

Skurubisin sanoi:
Miten asiaan vaikutta se että kuin esim Manskulla kaupungista poispäin (pysäkki Oopera) ajaa 571 raitiovaunu vuoroa arkisin. Hesperian pysäkkiaikataulun mukaan bussivuoroja menee 1182 kpl landelle päin.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Jos Manskun ratikkalinjat kulkisivat pidemmälle pohjoiseen ja korvaisivat 40-sarjan busseja, ja jos kalusto olisi 30-metristä tai peräti 45-metristä, niin vuoromäärä tipahtaisi tuosta 1753:sta reippaasti, mutta kuljetettujen matkustajien määrä todennäköisesti raidekertoimen ansiosta kasvaisi voimakkaasti.

Max · 3 Syyskuu 2010

Krakovassa kuormitetuin on Bronowicen linja, jolla ajaa päivisin 30 vuoroa tunnissa suuntaansa kuudella eri linjatunnuksella (4, 8, 13, 14, 20 ja 24). Kalustona on 2-3 Konstal 105:n junia (27 - 40,5 m sisätilaa) tai sitten uusia 26-metrisiä matalalattia-Bombardiereja.

Poznanin pikaraitiotiellä keskustasta päätepysäkille Osiedle Jana III Sobieskiego ajaa ruuhkatunnin aikana myös 29 vuoroa linjoilla 12, 14, 15, 16 ja 26.

Varsovassa on myös useita hyvin kuormitettuja raitiotielinjoja. Puolan kaupungeissa on kuitenkin tyypillistä, ettei yksittäinen linja juuri milloinkaan aja alle 10 min vuorovälillä, vaan näillä kuormitetuimmilla osuuksilla ajaa sitten useampia linjoja, jotka haarautuvat keskustan jälkeen eri puolille kaupunkia.

Skurubisin · 4 Syyskuu 2010

hmikko sanoi:
Ovatko suorastaan muutkin pohjois-etelä -suuntaiset väylät kuin rautatiet salakavalasti varastaneet Manskulta sille oikeaoppisesti kuuluvaa liikennettä?

En mä nyt tarkoitan että juna varastaa matkustajilta Manskun Joukkoliikenteestä, kuin molemmat on hyvää joukkoliikenettä. Toisaalta jos esim Martinlaakson rata ei olisi vaan olisi esim pikaraitiotieta tai muuta kadulla kulkevaa, niin silloin liikenne olisi Manskulla suurempaa. Mutta on se hyvä että lähijuna liikenne on olemassa.

339-DF sanoi:
Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Jos Manskun ratikkalinjat kulkisivat pidemmälle pohjoiseen ja korvaisivat 40-sarjan busseja, ja jos kalusto olisi 30-metristä tai peräti 45-metristä, niin vuoromäärä tipahtaisi tuosta 1753:sta reippaasti, mutta kuljetettujen matkustajien määrä todennäköisesti raidekertoimen ansiosta kasvaisi voimakkaasti.

Mikä aamu se nyt oli tällä viikolla kuin kattelin Maskun loppupäässä vähän ennen kello seitsemän liikenettä niin linja 324 tulii stadiin päin ja olihan autossa peräti viisi matkustajaa.

/Skurubisin

Otso Kivekäs · 7 Syyskuu 2010

hmikko sanoi:
Kaiketi Otso K:n mielenkiinto kysymykseen on se, että paljonko käytännössä on saatu liikennettä kulkemaan yhtä raitiotietä pitkin.

Tämä juurikin oli se alkuperäinen kysymys, johon lähdin vastausta hakemaan, vaikka muotoiluni olikin epämäärisempi.

Matkan varrella sitten toki esiin on noussut kaikkea muutakin mielenkiintoista. Tuohan ei ole suinkaan ainoa tapa tarkastella kuormitusta, riippuen siitä mikä milloinkin kiinnostaa.

Max · 4 Lokakuu 2010

Tässä vielä linkki tuohon mainitsemaani Poznanin pikaraitiotielinjaan, jonka kapasiteetiksi artikkelissa mainitaan 5000 henkeä tunnissa. Ei siis taida päihittää Pariisin T3:ta, mutta muuten hieno ratikkaprojekti, johon kannattaa tutustua.