Eli torilta Eerikinkatua tullessa pääsi kääntymään Puistokadulle kohti Mikaelin kirkkoa (ilmeisesti esimerkin tilanteessa peruutettiin ko. yhdysraidetta Eerikinkadulle), vai päinvastoin, vai molemmin päin? Mitä muita varsinaisen linjaliikenteen ulkopuolisia raideyhteyksiä oli olemassa 1960-luvun verkostossa?Compact sanoi:
Kyseistä "Trikotan" käyräraidetta käytettiin vain pakittamiseen, koska Martinsillalta Linnnankadulle satamaan ja vaunuhalleille ei ollut suoraa yhteyttä.Waltsu sanoi:
Waltsu sanoi:
Kolmioraide Ratapihankadulle rakennettiin joskus 1951. Raiteella pääsivät kääntymään reittiä satama-asema-satama kulkevat ylimääräiset vaunut, joita kulki paljon olympialaisten aikana 1952. Yhtä hyvin pääsivät kääntymään Kauppatorin suunnasta Humalistonkatua tulevat vaunut. Ennen Trikotan raiteen rakentamista 1957 aseman kolmioraiteella kääntyivät myös ryntäystuntien jälkeen hallille palaavat sisärenkaan perävaunulliset kolmoset, ja muutenkin reitiltä hallille menevät sisärenkaan kolmoset, jottei tarvitsisi tuplapakittaa Linnankadun risteyksessä. Raiteen jatkeella säilytettiin kolmoslinjan perävaunuja keskipäivälevossa. Raidetta lyhennettin joskus 50-60-lukujen vaihteessa, ja poistettiin kokonaan 60-luvulla.Mikko Laaksonen sanoi:
Yllämainitulla Rautatieaseman kolmioraiteen jatkeella säilytettiin kolmosen perävaunuja. Aikaisemmin 2- ja 3-linjan perävaunut pitivät siestaa Stålarminkadun pistoraiteella, josta tuli myöhemmin Korppolaismäen haaran paluuraide. Ykköslinjan perävaunut viettivät päivälepoa vaunuhallissa, ja hallivaunu #5 hoiti irroitukset ja kytkennät Linnankadulle. Sataman kääntösilmukan sisällä oli pistoraide, jossa ylimääräiset vaunut odottivat lähtöään. Myös Räntämäenkadulla oli pistoraide vastavaihteella, joten siinä ei voinut säilyttää perävaunuja.Mikko Laaksonen sanoi:
Yhdenlainen neliruutuinen lyhytfilmi aiheesta löytyy täältä:Eira sanoi:
Upeita kuvia! Näkyy selvästi, että valot vilkuttavat keltaista. Risteys oli erittäin vilkkaasti liikennöity, koska Martinsillalta satamaan jouduttiin koukaamaan reittiä Puistokatu-Eerikinkatu-Sairashuoneenkatu-Linnankatu. Kuvattu varmaan iltaharvennuksen 20-21 aikaan, koska molemmat kakkoset ovat yksivaunuisia.Compact sanoi:
Kakkosen peruutuskuvista näkyy hyvin, että Trikotan raide oli vain yksiraiteinen. Jos ei tietäisi että sen merkitys oli vain kolmiokäännössä, voisi oiketetusti suuresti ihmetellä, että mikä linja siitä on kulkenut (Kauppatorilta tämän risteyksen kautta rautatieasemalle ja takaisin Kauppatorille).Eira sanoi:
Vaihdeyhteys suoraan Hämeenkatua Uudenmaankadun poikki katkaistiin jo 14.-15.11.1949 välisenä yönä. Tuomiokirkkosillan odotettavissa olevan levennystyön takia kiskot ja ilmajohdot jätettiin kuitenkin liikenteeltä poisjääneelle osuudelle Hämeenkatu-Auransilta-Aurakatu. Myös Auransillan itäpuolen asukkaat vaativat raitioliikenteen palauttamista osuudelle, menettiväthän he suoran yhteyden mm. asemalle ja Lääninsairaalaan. Vuoden 1950 alussa käsiteltiin teknisten laitosten ltk:ssa esitystä, että kakkonen irroitettaisiin omaksi Nummenmäen linjaksi, joka tekisi ison kääntösilmukan Uudenmaank.-Kirkkosilta-Eerikink.-Aurak.-Auransilta-Hämeenkatu. Osuus sai kuitenkin purkuluvan vuoden lopulla ja kiskot ja ilmajohdot purettiin vähitellen. Ilmajohdoista jäi paikalleen kuitenkin aina liikenteen loppumiseen saakka Hämeenk.15 tasasuuntaaja-aseman ja Uudenmaankadun välinen osuus.KMT sanoi:
