Oslon raitiotiet


Oslolaiset uskovat kuitenkin pärjäävänsä ilman saksalaisia vaunuja. Vaikka edelleen useita vaunuja on poissa käytöstä, on niitä saatu liikenteeseenkin, mm. se vaunu, jossa havaittiin ensimmäisenä vikaa. Voi olla, että norjalaiset reagoi asiaan vakavammin - ehkä liiankin vähän liioittelivatkin - koska saman valmistajan vaunuja on Göteborgissakin aiemmin poistettu käytöstä (30 klp 40:stä).
 
Oslossa oli jo jokin aika sitten suunnitelmana korvata koko nykyinen vaunukalusto uudishankinnalla. Tämä konkretisoitui sitten suunnitelmana, jonka myötä uudella sarjalla olisi korvattu vanhimmat 25 kpl SL79-nivelvaunuja sekä SL95-sarja, 15 uusinta SL79-vaunua olisivat jääneet ajoon, lähinnä varavaunuiksi. SL95-sarja arvioitiin uusinta SL79-erää aiheellisemmaksi korvattavaksi paitsi vikaantumisten, myös ylipäänsä korkeiden käyttökustannusten vuoksi.

Pitkälti vaunujen iästä johtuen SL95-korvausta ei kuitenkaan haluttu tehdä, ja uudishankintasuunnitelmia vesitettiin. Vielä muutama kuukausi sitten näytti siltä, että korvattaisiin vain vanhempi erä SL79-vaunuja, ja nekin vasta joskus 2017 tienoilla.

SL95-ruosteskandaali on nyt siinä mielessä hallinnassa, että vaunuja on saatu jonkin verran palautettua ajoon, yli 20 vaunua kuitenkin seisoo yhä. Päätös uudishankinnasta, aiemmin hyllytetyn suunnitelman mukaisesti SL95-sarjakin korvaten, on tämänhetkisten tietojen perusteella mahdollinen ensi syksynä.

Vahvistamattomat arviot viittaavat siihen, että saksalaisten vaunujen vuokrauksessa kyse olisi ollut Kasselin vaunuista numerot 401-416, jotka ovat N8C-tyypin Düwag-nivelvaunuja vuodelta 1981. Vaunut on poistettu ajosta, ja ne on myyty Puolaan. Luovutus sinne on kuitenkin sovittu ajankohdaksi, että vaunut olisivat ainakin periaatteessa voineet tehdä mutkat Oslossa. En kuitenkaan osaa sanoa varmaksi, oliko kyse varmasti tosiaan näistä vaunuista. Jos vastaus on kyllä, voi olla että Oslon-matkan tielle on tullut liian lyhyeksi katsottu mahdollinen käyttöaika kaupungissa ennen jatkomatkaa Puolaan. Jo ennen ruosteskandaalia spekuloitiin mahdollisuudella hankkia käytettyjä Tatroja Berliinistä, mutta tämän hankkeen tielle tuli sama ongelma, joka päätti lyhyeen Tatrojen käytön Norrköpingissä. Berliinin kauppaamat Tatrat ovat tyyppejä KT4Dt-mod ja T6A2-mod, joiden sähköpuoli on mitoitettu 600 V ajojohtojännitteelle, ja näiden pohjoismaisten kaupunkien 750 V systeemi on niille jo hiukan liikaa.
 
Oslon kaupunginvaltuusto on tehnyt hankintapäätöksen 87 uudesta trikkenistä (uutinen Aftenpostenin Osloby -julkaisussa). Uudet ratikat korvaisivat kokonaisuudessaan sekä SL79 että SL95 -ratikat. Hankinnan hintalappu sijoittuu 2,6 - 3 miljardin kruunun haarukkaan (280 - 325 miljoonaa €). Ensimmäiset vaunut aloittaisivat liikennöinnin mahdollisesti jo vuonna 2019.
 
Voisin kuvitella, että tuommoisessa tilanteessa tarjouskilpailu viritetään silleen, että onnistuneista ja luotettavaksi osoittautuneista isoista toimituksista saa pisteet. Ei taida luvata hyvää Transtechille?
 
Voisin kuvitella, että tuommoisessa tilanteessa tarjouskilpailu viritetään silleen, että onnistuneista ja luotettavaksi osoittautuneista isoista toimituksista saa pisteet. Ei taida luvata hyvää Transtechille?

No joo. Göteborg kai teki suunnilleen noin, mutta eikös siellä ole tilanne nyt sellainen, ettei oikein kukaan voi tarjota mitään niillä heidän kriteereillään, kun ne pohjoiset hankinnat, joista on riittävän pitkä kokemus, ovat menneet pieleen? Uskon, että oslolaiset ovat tietoisia Articista ja osaavat halutessaan ottaa sen huomioon tarjouskilpailussa. Hyvä on silti kuulla, että tuo vaunuhankinta nyt vihdoin etenee.
 
Oslossa on mietitty raitioliikenteen roolia enemmänkin ennen hankintapäätöstä. Rapport: Trikkens rolle.

Kiitos tästä. Tuon paperin kuva 4 on mielenkiintoinen. Nousut ratikoihin näyttäisivät lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana 50 %, vaikka ajetut paikkakilometrit eivät ole lisääntyneet vuoden 2006 jälkeen ja kalusto-ongelmista on vissiin kärsitty koko ajan. Kasvu on ollut myös suhteessa nopeampaa kuin kaupungin väestön kasvu ja joukkoliikenteen nousujen määrä kokonaisuutena. Jotain systeemin kehittämisessä on siis tehty oikein, muutenkin kuin ratikoiden osalta, tietysti. Helsingissä on vissiin nousujen määrä ollut suht vakaa tuona aikana, vaikka väestö on kasvanut.
 
Tänään (vielä norjan ajanlaskussa 6. lokakuuta) vietettiin Oslossa raitioteiden 140-vuotispäivää pienimuotoisin juhlallisuuksin. Tonnin painoinen yhden hevosvoiman kauramoottori Heggfrid veti perässään Kristiania Sporveisselskabin vaunua nro 6 Majorstuenilta Homansbyenin kautta Stortorvetille. Edellisen kerran vaunua ulkoilutettiin 15 vuotta sitten. Muutama kuva löytyy täältä. Vaunusarja hankittiin rapakon takaa ja yksi vaunuista myytiin Ruotsiin malliksi tehtaalle, joka toimitti sekä Tukholman että Turun hevosraitiovaunut
 
Takaisin
Ylös