Työraitiovaunu

J

Jusa

Liittynyt
31 Elokuu 2005
Viestit
700
Onkos kenelläkään tietoa koska uusi työraitiovaunu pääse töihin.
Muistaakseni v. 2010 oli joku tavoite.
Kaksihan niitä kaiketi lautakunta esitti tilattavaksi.

Sen jälkeen ilmeisesti vanhat romutetaan ja osia lähetetään Tallinnan pajalle.
 
Vaunun pitäisi olla esillä InnoTrans -messuilla Berliinissä 21.-24.9.
Sieltäkö sitten Helsinkiin?
Käykääpä joku katsomassa ja kuvaamassa se.
 
Tähän ketjuun varmaan sopii heittää kysymys vähän vanhemmista HKL:n työvaunuista tai ilmeisesti tarkemmin harjavaunuista.
Tuli pitkästä aikaa nähtyä tuollainen peli työntouhussa ja heräsi mielenkiinto.

Lueskelin raitio.org-sivua niiden tiimoilta. Kyseessä siis harjavaunut HKL 2120-2124, 2126. Niiden mainitaan valmistuneen alunperin 1928-1929.

Miten paljon noissa vaunuissa on alkuperäistä rakennetta ja tekniikkaa jäljellä? Muutostöitä on kaikesta päätellen tehty paljon ja varmaan moneen kertaan.

Onko esim.ajomoottorit, tehonsäätö jne. alkuperäistä mallia? Entä telit?
 
Korit harjavaunuissa ovat periaatteessa alkuperäiset 1920-luvulta, mutta niitä on lyhennetty päistä. Tämän seurauksena myös ohjaamot ovat uudet sen lisäksi, että matkustamon sisustusta vaunuissa myöskään ei enää ole. Ainakin moottorit on myös vaihdettu. Ellen väärin muista, alustat moottoreineen on otettu uudemmista kaksiakselisista vaunuista.
 
Vanhat 2-akseliset harjavaunut on valmistettu 1920-luvulla henkilöliikenteen raitiovaunuiksi. Ne on muutettu harjavaunuiksi 1960-luvun alussa, noin 35 vuoden matkustajapalveluksen jälkeen.

Vaunujen korit (puuta) on lyhennetty siten, että koko vaunu on suunnilleen telin pituinen. Alkuperäiset telin ja korin väliset lehtijouset on vaihdettu kumijousiksi. Mekaaniset kontrollerit ja ajomoottorit ovat entisellään, tosin tuskin missään vaunussa alkuperäisiä saman vaunun laitteita, vaan samanlaisia, mutta uudempia. Mekaanisen jarrun alkuperäinen paineilmakäyttö on muuttettu hydrauliseksi. Virroittimet ovat nykyään samanlaisia kuin Nr-vaunuissa.

Kaikki aurausvarusteet ovat tietenkin ”uusia”, ja nekin kerran uusittuja. Eli alun perin harjaa pyöritettiin ketjulla ja harjamoottori (vanha pikkuruotsalaisten ajomoottori) oli vaunun sisällä. Nykyään harjan käyttö on hydraulinen, ja hydrauliikan ansiosta akseleiden välissä on myös pienet harjat, jotka harjaavat jääpiikin irrottaman jään pois kiskon päältä.

80 vuotta vanhojen vaunurunkojen ylläpito alkaa olla hankalaa. Uusi 4-akselinen työvaunu saanee seurakseen vielä toisen ja sen jälkeen näistä vanhoista harjavaunuista luovutaan. Yhden vaunun viennistä Tallinnaan on ollut puhe. Jos näin käy, sinne voinee päätyä varaosiksi ehkä toinenkin, kunhan HKL ei enää tarvitse.

Aika lailla harjavaunuista on tietoa tällä SRS:n sivulla.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Uusi 4-akselinen työvaunu saanee seurakseen vielä toisen ja sen jälkeen näistä vanhoista harjavaunuista luovutaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulin noin kuukausi sitten, että toista työvaunua ei hankittaisi. Onko tilanne muuttunut? Toivottavasti on, koska töitä kahdelle työvaunulle totisesti riittää rataverkon laajentuessa.

Harjavaunujen alustat (telit) eivät myöskään ole alkuperäisiä, ne on otettu myöhemmistä kaksiakselisista vaunuista. Perusmitoitukset olivat HKL:n kaksiakselisissa käytännössä samat 20-luvulta 50-luvulle, joten tuollaiset alustanvaihdokset on ollut mahdollista tehdä. Myös ASEA-vaunuissa 135 ja 157 on tällaiset vaihdokkialustat.
 
Kiitokset lisätiedoista kaikille asianosaisille!
Ilmeisen paljon HKL-historiaa on noissa peleissä lukuisista muutostöistä huolimatta

Ei noista yhtään vaunua ole ajateltu museoida sellaisenaan? Olen ymmärtänyt, että varaosia (matkustaja-)museovaunuihin noista ainakin saadaan, joka sekin olisi toki kannatettavaa
 
iiko sanoi:
Vanhojen mittojen mukaisesti siis puoli syltä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tiedä noista vanhoista mitoista, sehän on tasaluku 42 tuumaa. Metrijärjestelmään siirryttiin mm. Suomessakin vasta 1890-luvulla, eli ihan vakiomitan rakentajat aikoinaan Tallinnaan valitsivat. Tuosta 1067 mm raideleveydestä "Kaapspoor" lisätietoja alkuperäiskielellä: http://nl.wikipedia.org/wiki/Kaapspoor

Ensimmäisen raitiotien rakensi belgialainen operaattori Tramways de Réval Société Anonyme vuonna 1888 ja raideleveyden mitta tuli noilta Alaviltamailta.

Raitiossa 2/1994 on hyvä artikkeli Tallinnan historiasta.
 
Mikle sanoi:
Kiitokset lisätiedoista kaikille asianosaisille!
Ilmeisen paljon HKL-historiaa on noissa peleissä lukuisista muutostöistä huolimatta

Ei noista yhtään vaunua ole ajateltu museoida sellaisenaan? Olen ymmärtänyt, että varaosia (matkustaja-)museovaunuihin noista ainakin saadaan, joka sekin olisi toki kannatettavaa
Klikkaa laajentaaksesi...
Varaosalähteiksihän harjavaunut olisivat ihanteellisia. Minun käsitykseni on, että harjavaunuista (erotuksena Schörling-vaunuista, jotka molemmat menevät pataan) korvattaisiin kuitenkin vain osa uudishankintojen myötä. Ennemmin tai myöhemmin noiden vanhojen vaunujen aika toki tulee lopullisesti päätökseensä, hyvin iäkkäistä vaunuista on kyse.

---------- Viesti lisätty kello 11:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:11 ----------
Compact sanoi:
Tiedä noista vanhoista mitoista, sehän on tasaluku 42 tuumaa. Metrijärjestelmään siirryttiin mm. Suomessakin vasta 1890-luvulla, eli ihan vakiomitan rakentajat aikoinaan Tallinnaan valitsivat. Tuosta 1067 mm raideleveydestä "Kaapspoor" lisätietoja alkuperäiskielellä: http://nl.wikipedia.org/wiki/Kaapspoor

Ensimmäisen raitiotien rakensi belgialainen operaattori Tramways de Réval Société Anonyme vuonna 1888 ja raideleveyden mitta tuli noilta Alaviltamailta.

Raitiossa 2/1994 on hyvä artikkeli Tallinnan historiasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin on. Ensimmäinen kapraiteisen radan käyttäjä oli itse asiassa Norja, jossa mm. alkuperäinen, Rörosin kautta kulkeva Trondheimin rata rakennettiin alun perin tällä raideleveydellä ja vasta myöhemmin standardisoitiin.

Keskeisimmät raideleveyden hyödyntäjät olivat kuitenkin hollantilaiset, belgialaiset ja britit. Kaikki kolme hyödynsivät raideleveyttä ainakin jonkin verran myös emämaissaan, mutta lähinnä kuitenkin silloisissa siirtomaissa: britit rautateillä eteläisen Afrikan ja Australian siirtomaissa, Uudessa-Seelannissa ja Newfoundlandissa sekä raitioteillä muuallakin, esim. Hong Kongissa ja Ceylonissa (Sri Lankassa), hollantilaiset Itä-Intiassa (Indonesiassa) sekä rauta- että raitioteillä ja belgialaiset Belgian Kongossa, nykyisessä Kongon dem. tasavallassa rautateillä. Lisäksi raideleveys päätyi erityisen laajaan käyttöön Japanin keisarikuntaan, tämän rataverkon levinneisyysalueesta Taiwan ja Sahalin ovat nykyisin muiden valtioiden hallussa. Muita edelleen raideleveyttä käyttäviä ovat ainakin Tallinnan raitiotiet, Costa Rican rautatiet ja SQM-yhtiön sähköistetty nitraattirata Pohjois-Chilessä.
 
339-DF sanoi:
Kuulin noin kuukausi sitten, että toista työvaunua ei hankittaisi. Onko tilanne muuttunut? Toivottavasti on, koska töitä kahdelle työvaunulle totisesti riittää rataverkon laajentuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan lukeneeni että toinen työvaunu tulee Helsinkiin vuoden 2012 aikana.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - tammikuu 2011

339-DF sanoi:
Näkyy olevan Eki yötöissä näin alkuun. Sehän on ihan rutiinia uusien vaunujen kanssa – tietty määrä kilsoja ajetaan yön hiljaisina tunteina kaikessa rauhassa, kun yritetään löytää mahdolliset lastentaudit aikaisessa vaiheessa ja niin, ettei muu liikenne häiriintyisi. Hyvin se näkyy lumi lähtevän.

Varmaan saamme ensi viikon sunnuntaina sitten ensi käden tietoa siitä, miten vaunu on vastannut odotuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
No mitä saimme oppia? Lyhyesti ilmaistuna "Eki" on ihan hyvä vaunu, jos siinä ei olisi harjaa eikä sitä työteliä. :) Jäikö jotain jäljelle?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös