Sivu 6 / 8 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 2345678 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 76-90/108

Viestiketju: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

  1. #76
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Tälle tiedolle sitten varmasti löytyy joku lähde, joka myös kertoo, kuinka se "pääasiassa" tarkoittaa niin suurta osuutta, että kuljetun matkan voi jättää kokonaan huomiotta tuloksen muuttumatta merkittävästi. Lähteen esittämiseen asti "minä ja moni muu tietää" on ihan pelkkää perusteetonta hölinää. Minulle tämä nimenomaan ei ole uskonasia, vaan heti kun aiheesta löytyy asiallinen tieteellisen yhteisön kritiikin kestänyt tutkimus, niin hyväksyn asian. Kun maailmanlaajuisesti nyt kuitenkin käytetään kustannusperusteena nimenomaan kuljettua matkaa, niin toistaiseksi uskon sen merkitsevän enemmän.
    Sinulle tämä on mitä ilmeisimmin uskon asia. Et ole itse tästä asiasta perillä, vaan uskot auktoriteetteihin ja yksinkertaistettuun esitykseen vain siksi, että moni muukin tekee niin. Tiedät varmaan sananlaskun lehmänlannan hyvyydestä ja kärpäsistä: Ei lanta ole hyvää, vaikka miljardit kärpäset ovatkin sitä mieltä.

    Kaikista asioista ei ole tieteellisiä tutkimuksia. Silti moni asia on selvä niille ihmisille, jotka ovat asioiden kanssa tekemisissä. Ihan vaikka vain työnsä puolesta. Sinulla vain on otsaa väittää vastaan, kun et pidä asiasta tai siitä, että asia loukkaa auktoriteettiuskoasi.

    Kun kerran väität aina vain vastaan, ole hyvä ja selvitä asiat ja tiedot itse. Olen tästä keskustelusta jo oppinut, että minun on turha esittää sinulle yhtään mitään, koska sinä et USKO mihinkään mitä esitän. En minäkään uhoa HKL:n kustannusraportin tekijöille, että teidän raporttinne on väärä, korjatkaa se, ja asia on näin, vaikka en perustelekaan mitenkään, että se on väärä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Tulkitset väärin, minusta olisi parempi jos päätökset perusteltaisiin mahdollisimman oikein.
    Toivottavasti tulevaisuudessa myös sitten suhtaudut myönteisesti pyrkimyksiin oikaista virheitä, vaikka oikominen onkin auktoriteettien esityksiä vastaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Parin kilometrin hitaalla jakeluliikenteellä ja kymmenen kilometrin semi-nopealla liikenteellä on eri mittarit ja luonnollisesti kustannusrakennekin on hyvin erilainen.
    Eikö silloin ole mielestäsi oikein tiedottaa siitä, että ”parin kilometrin hidas jakeluliikenne” on kalliimpaa kuin ”kymmenen kilometrin semi-nopea liikenne”? Sillä kumpikaan ei ole sidottu bussiin, raitiovaunuun tai metrojunaan.

    Antero

  2. #77

    Liittynyt
    08.07.2007
    Viestejä
    274

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Minä ja moni muu tietää, että sekä energian kulutus että kaluston huoltotarve aiheutuvat pääasiassa liikkeellelähdöistä ja pysähdyksistä. Se on siis tieto, ei olettamus. Artikkelissani olen osoittanut, että HKL:n metro- ja raitioliikenteen toteutuneiden kustannusten vertailu osoittaa, että tämä asia nähdään myös toteutuneista kustannuksista. Tiedossa ja tiedon perusteella tehdyssä tilastojen analyysissä ei ole mitään väärää, vaikka niin väität.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaupunkiliikenne.net
    Molemmat ovat sähkökäyttöisiä vaunuja, jotka ovat lisäksi rakenteeltaan samantapaisia. Niiden kilometrikustannusten tulisi siksi olla lähellä toisiaan.
    Näiden perusteella voidaan seuraavin olettamuksin osoittaa tuloksen luotettavuus vähintään kyseenalaiseksi:

    1: Ajosta aiheutuvaa huoltotarvetta esiintyy lähinnä teleissä ja voimansiirrossa
    2: Telejä on metrossa huomattavasti ratikkaa harvemmassa, eli enemmän matkustaji teliä kohden
    3: Radan geometria (mäet, kaarteet) vaikuttavat merkittävästi telien kulumiseen
    4: Metron geometria on huomattavasti ratikkaa helpompi

    Näillä oletuksin voidaan aukottomasti osoittaa metron ja ratikan välisen huoltotarpeen riippuvan muustakin kuin pysähdysten lukumäärästä.

    Verrataan lisäksi energiankulutuksen osalta metroa (M100) Ja ratikkaa (NrII)
    Ratikalla massaa 190kg/matkustajapaikka, metrolla 320kg/paikka (paikkamäärät kaupunkiliikenne.net, massat wikipedia). Ilmanvastusta ei nyt oletettavasti vähäpätöisenä tiheään pysähdyttäessä oteta ollenkaan huomioon.

    Tästä nähdään metron tarvitsevan noin 1,7 kertaa enemmän energiaa kiihdyttäessä samaan nopeuteen kuin ratikka. Kun lisäksi otetaan huomioon metron suurempi nopeus, eli se joutuu kiihtymään jopa 80km/h nopeuteen verrattuna ratikan 40km/h, menee energiaa jopa 4*1,7 kertainen määrä = 6,8 kertaa ratikan kiihdyttäminen.

    Tämä taas osoittaa selkeästi metrolla kuluvan huomattavasti enemmän energiaa pysähdyksen jälkeiseen kiihdytykseen. Vaikka näistä selkeistä eroista huoltotarpeessa ja energiakulutuksessa huolimatta kustannus pysähdystä kohti on metrolla ja ratikalla hyvin lähellä toisiaan, ei se todista kilometrihinnan riippuvan pysähdyksistä edes kuljettua matkaa enemmän.

    Tein muuten nopean Excel-laskelman kuvitteellisesta 10km pituisesta reitistä jolla ajetaan 10min vuorovälillä. Pysähdeltäessä 230m välein tarvittiin linjalle 10 yksikköä, 450m välein pärjättiin 8 yksiköllä. Eli turhien pysähdysten määrää karsimalla on helppo osoittaa aukottomasti päivä- ja tuntikustannusten putoavan 20 % tarjottua paikkakilometriä kohti valoetuuksia kehittämällä.

  3. #78
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6000

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kun kerran väität aina vain vastaan, ole hyvä ja selvitä asiat ja tiedot itse.
    Kyllä lähteen esittämisen velvollisuus nyt on sinulla, kun esitit tietoa joka perustuu teoriaan, joka ei ole yleisesti tiedossa. Jos lähdettä ei löydy, voidaan todeta että sivusi on fantasiaa.

  4. #79
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sane Näytä viesti
    Näiden perusteella voidaan seuraavin olettamuksin osoittaa tuloksen luotettavuus vähintään kyseenalaiseksi:

    1: Ajosta aiheutuvaa huoltotarvetta esiintyy lähinnä teleissä ja voimansiirrossa
    Eivät telit ole ainoa merkittävä huoltokohde. Merkittävä mekaanisen kulumisen ja huollon kohde ovat ovet.

    Kaikkiaan sekä huoltokohteet että energian kulutus jakautuvat pysähtymiseen, pysäkkeihin, kuljettuun matkaan ja aikaan perustuviin tekijöihin. Se, miten suuri merkitys kullakin ryhmällä on, riippuu energian ja työn hinnasta, huoltotyön määrästä sekä varaosien hinnasta.

    Tietenkin sekä ratageometria että vaunun rakenne vaikuttavat. Variotramien huolto on olennaisesti kalliimpaa kuin Nr-vaunujen, koska vaunun rakenne soveltuu huonosti meidän mäkiseen ja kaarteiseen rataverkkoomme. Mutta on eri asia selvitetäänkö erilaisten rataverkkojen, erilaisten vaunurakenteiden vai erilaisten liikennöintiolosuhteiden vaikutusta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sane Näytä viesti
    Näillä oletuksin voidaan aukottomasti osoittaa metron ja ratikan välisen huoltotarpeen riippuvan muustakin kuin pysähdysten lukumäärästä.
    Kuten edellä luettelin, huoltotarve (ja energiankulutus) riippuvat neljästä eri tekijästä. Olennainen kysymys artikkelissani on, kumpi kuvaa matkaan perustuvaa kustannusta paremmin, etäisyys vai pysähdysten määrä. En käsitellyt artikkelissani sitä, onko muiden tekijöiden merkitys niin suuri, että niitä on syytä tarkastella erikseen vai voiko ne yhdistää valittuun mittariin. Syy tähän oli se, ettei raportti erottele mitenkään ajomatkakulujen muodostumista, joten käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voinut arvioida kuin kahden vaihtoehdon välillä.

    Tavallinen käytäntöhän on ollut, kuten HKL:n raportissakin, että kaikki eri tekijät yhdistetään etäisyyteen. VR-Yhtymä liittää etäisyyteen kaiken, eli henkilökunnan kulut, kaluston kuoletuksen ja jopa junan pituuden. Jos pelkästään etäisyyteen liittyvien tekijöiden osuus ajomatkan kustannuksista on ollut alle neljännes ja pysähtymisiin ja pysäkkeihin liittyvät kustannukset ovat 2/3, on syytä pitää varsin epätarkoituksenmukaisena ilmoittaa kulut vain etäisyyttä kohden.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sane Näytä viesti
    Tein muuten nopean Excel-laskelman kuvitteellisesta 10km pituisesta reitistä jolla ajetaan 10min vuorovälillä. Pysähdeltäessä 230m välein tarvittiin linjalle 10 yksikköä, 450m välein pärjättiin 8 yksiköllä. Eli turhien pysähdysten määrää karsimalla on helppo osoittaa aukottomasti päivä- ja tuntikustannusten putoavan 20 % tarjottua paikkakilometriä kohti valoetuuksia kehittämällä.
    Aivan. Ja voinet varmaan liittää taulukkoosi myös matkasta aiheutuvat kustannukset sekä etäisyyteen että pysähdysten määrään liittyen todetaksesi, miten suuri merkitys on sillä, kumman perusteella lasketaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Kyllä lähteen esittämisen velvollisuus nyt on sinulla, kun esitit tietoa joka perustuu teoriaan, joka ei ole yleisesti tiedossa. Jos lähdettä ei löydy, voidaan todeta että sivusi on fantasiaa.
    Se on sinun mielipiteesi. Minun mielepiteeni on, että esitä sinä ensin perusteet sille, että kilometrit kuvaavat kustannuksia paremmin kuin pysähdykset, kun kerran sellaista väität. Antaa asian puhua puolestaan. Eivät nämä asiat mitään salaisia teorioita ole, vaan yleistä tietoa. Etsivä löytää, niin minäkin olen tehnyt.

    Antero

  5. #80
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    31.07.2012
    Viestejä
    267

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Ratikka kustannustehokas? Huh..

    Ratikka on:

    i) hidas
    ii) kallis
    iii) ei-seudullinen
    iiii) palvelee suhteellisen pientä ryhmää

    Ns. ratikka-alue kattaa vain noin 100 000 eli 1/6 Helsingin väestöstä. Eikä se ole laaja-alueinen tai seudullinen, kuten halpa, nopea ja seudullinen metro on.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 12.02.2013 kello 21:05. Syy: siirretty toiseen ketjuun

  6. #81
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Minun käy jotenkin sääliksi näitä keskuudessamme eläviä nimimerkki Kantokosken kaltaisia ihmisiä, joille maailma on Helsinki ja Helsinki on maailma. Matkailu avartaa ei ole ihan turha sanonta. Vaan uskaltautuukohan nimimerkki Kantokoski edes Tampereelle muutaman vuoden päästä?
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  7. #82
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    20.12.2005
    Viestejä
    729

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Tässä tapauksessa matkailu avartaa vain jos ulkomailla on hyviä jumahtaneiden levysoittimien korjaamoja.

  8. #83
    GT8N avatar
    Liittynyt
    22.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    809

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Pitkästä aikaa! (En laita hymiötä).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ratikka kustannustehokas? Huh..
    Liittyy taas olennaisesti viestiketjun otsikkoon...

    Ja huh tosiaan. Oikein toteutettu raitiotie on kustannustehokas. Tällä vuosituhannella avattujen kokonaan uusien järjestelmien ja vanhojen laajentamisen määrä puhu puolestaan.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ratikka on:
    Ratikka on juuri sitä, mitä sen halutaan olevan. Lyhytnäköinen valehteluun perustuva liikennepolitiikka yhdistettynä epäammattitaitoiseen ja näköalattomaan liikennesuunnitteluun johtaa pääpiirteittäin helsinkiläistyyliseen idiotismiin, jossa joukkoliikenteen toteuttamistapa kelpaa vain varoittavasta esimerkistä.

    Vastaavasti jos liikennejärjestelmä suunnitellaan kokonaisuutena ja asiakaslähtöisesti sekä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen markkinaosuutta, päädytään usean Keski-Euroopan kaupungin tasolle, joiden joukkoliikennettä voimme vain kadehtia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    i) hidas
    ii) kallis
    iii) ei-seudullinen
    iiii) palvelee suhteellisen pientä ryhmää
    Oikein toteutettu raitiotie on:
    I) Keskinopeudeltaan hyvä (luokkaa 20-30 km/h).
    II) Halpa rakentaa sekä kustannustehokas liikennöidä.
    III) Seudullinen, duoraitiotienä jopa maakunta/osavaltiotason joukkoliikenneväline.
    IV) Palvelee laajaa käyttäjäryhmää sekä on joukkoliikennejärjestelmän laadukas osa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ns. ratikka-alue kattaa vain noin 100 000 eli 1/6 Helsingin väestöstä.
    Ja kuinkas suurta asukasmäärää pelkkä metro palvelee kävelyetäisyydellä metroasemista?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Eikä se ole laaja-alueinen tai seudullinen, kuten halpa, nopea ja seudullinen metro on.
    Milloin metro on muka ollut "laaja-alueinen", "seudullinen", "halpa" tai "nopea"? Helsingin metron makkaratikun "seudullisuus" on kovin subjektiivinen asia. Metron absoluuttisen halpuuden käsittämiseen tarvitaan myös jotain ihan omaa laskuoppia, kun pelkästään automaattimetron ja länsimetron kustannukset paukkuu sadoilla miljoonilla budjettien yli. Eikä se metro ole edes nopea. Sen tajuaa jokainen Itäväylällä autolla ja yöbussilla kulkenut.
    Näin se nyt vaan menee

  9. #84

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ratikka on:

    i) ̶h̶̶̶i̶̶̶d̶̶̶a̶̶̶s̶̶̶
    ii) ̶k̶a̶l̶l̶i̶s̶
    iii) ̶e̶i̶-̶s̶e̶u̶d̶u̶l̶l̶i̶n̶e̶n̶
    iiii) p̶a̶l̶v̶e̶l̶e̶e̶ ̶s̶u̶h̶t̶e̶e̶l̶l̶i̶s̶e̶n̶ ̶p̶i̶e̶n̶t̶ä̶ ̶r̶y̶h̶m̶ä̶ä̶
    Ja Maxell toistaa... toistaa... toistaa...

    Ratikka on:

    1) Nopea
    2) Halpa
    3) Seudullinen
    4) Palvelee suurta ryhmää

    ...kun näin päätetään.

  10. #85
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ratikka kustannustehokas? Huh..

    Ratikka on:

    i) hidas
    ii) kallis
    iii) ei-seudullinen
    iiii) palvelee suhteellisen pientä ryhmää
    Raitiovaunu on tieliikenteeseen hyväksytty raideliikenneväline. Lisäksi mm. Saksan raitiotieasetuksessa (BOStrab) on määrätty raitiovaunun suurimmasta sallitusta leveydestä ja pituudesta ja hätäjarrutushidastuvuuden minimiarvosta. Lisäksi muistan nähneeni erään lähteen, jossa määriteltiin raitiotiekalustolle sallituksi maksimi huippunopeudeksi 90 km/h (tiettyjen olosuhteiden vallitessa 100 km/h). Kaikki muu on kiinni suunnittelijoiden ja poliitikkojen tavoitteista ja asiantuntemuksesta.
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  11. #86

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nakkiputka Näytä viesti
    Raitiovaunu on tieliikenteeseen hyväksytty raideliikenneväline. Lisäksi mm. Saksan raitiotieasetuksessa (BOStrab) on määrätty raitiovaunun suurimmasta sallitusta leveydestä ja pituudesta ja hätäjarrutushidastuvuuden minimiarvosta. Lisäksi muistan nähneeni erään lähteen, jossa määriteltiin raitiotiekalustolle sallituksi maksimi huippunopeudeksi 90 km/h (tiettyjen olosuhteiden vallitessa 100 km/h). Kaikki muu on kiinni suunnittelijoiden ja poliitikkojen tavoitteista ja asiantuntemuksesta.
    Pääsääntöisesti katutasossa toimiva raitioliikenne voi olla varsin nopeaa siellä, missä muukin maantasoinen liikenne on kohtuullisen nopeaa. Mutta jos halutaan joukkoliikenteelle selvää nopeusetua suhteessa muuhun liikenteeseen pitää rakentaa tunneleita tai muita eristettyjä ratoja.

    Monessa suunnilleen Helsingin kokoisessa saksalaisessa kaupungissa joukkoliikenne perustuu nopeaan S- ja U- bahnverkkoon, jota helpommilla reiteillä täydennetään maantasoisella pikaratikkaliikenteellä, joka on usein tunneloitu keskustoissa. Lisäksi on myös jakelu- tai liityntätyyppisiä ratikoita.

    Helsingin seudun kaupunkirata ja metroverkko palvelee Länsimetron valmistumisen jälkeen entistä kattavampana nopeana liikenneverkkona. Verkon täydentämiseen uudella raitioliikenteellä on selvästi tarvetta. Helpointa raitioliikennettä on laajentaa esikaupunkimaisissa oloissa, joissa ratikalle saadaan usein kohtuullinen nopeus katutasossakin. Raide-jokeria ja muut liityntäpikaratikat tai poikittaisratikat lienevät luontevin tapa laajentaa raitioliikennettä nykyistä nopeampaan liikennöintiin.

    Helsingin keskustasta lähtevien yhteyksien hoitaminen ratikkaliikenteellä sen sijaan vaatii joko tunneli- tai eristetyn radan ratkaisuja tai suuria muutoksia nykyiseen jakelutyyliseen lähiraitioliikenteeseen. Helsingin kantakaupungin vaikeus ratikkaliikenteelle, johtaa paljolti siitä, että pintaliikenneverkko on jo nykyään rajusti kuormitettu ja raitio- sekä bussiliikenne on niin vilkasta.

    Nopea liikennöinti pikaratikalla katutasossa perustuu yleensä siihen, että reitteja ajetaan kaukana maksimitiheästä vuorovälistä ja verkon kapasiteettia säätelemällä lisätään nopeutta. Helsingin kantakaupungissa on sen sijaan varsin rajoitetut mahdollisuudet raitioliikenteen nopeusoptimointiin rajusti kapasiteettia syömällä.

    Toki rakentamalla tunneleita hankalimmille alueille voidaan Helsingin keskustastakin ajaa nopeita ratikoita ulos ja laajentaa nopeaa raitioliikennettä tavalla joka ei mahdu kantakaupungin ruuhkaiseen katuverkkoon.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 12.02.2013 kello 14:25.

  12. #87

    Liittynyt
    04.11.2008
    Sijainti
    Helsinki, Vallila
    Viestejä
    421

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ns. ratikka-alue kattaa vain noin 100 000 eli 1/6 Helsingin väestöstä. Eikä se ole laaja-alueinen tai seudullinen, kuten halpa, nopea ja seudullinen metro on.
    Korjataan nyt sen verran, että ratikka-alue kattaa karkeasti eteläisen ja keskisen suurpiirin, poislukien Lauttasaari ja lisäksi läntisestä suurpiiristä Reijolan ja Munkkiniemen peruspiirit. Näissä asuu yhteensä
    Eteläinen suurpiiri pl Laru 79600
    Keskinen suurpiiri 78600
    Reijola 15700
    Munkkiniemi 17300

    Yhteensä 191 000 asukasta. Se on suunnilleen kolmannes Helsingin asukkaista. Lisäksi tietysti alueella on valtaosa Helsingin työpaikoista. Liekö myös enemmistö koko seudun työpaikoista.

    Voitaisiinko pyrkiä siihen, että helposti tarkistettavat faktatiedot olisivat sinne päin oikein, niin pästäisiin vääntämään niistä enemmän ajattelua vaativista kohdista, kuten siitä mikä on halpaa ja mikä kallista.

    Lähde: Helsinki alueittain, 2011 http://www.hel.fi/wps/portal/Tietoke...n&current=true

    (ja aluejakoknoppeja tuntemattomille selityksenä: Reijola on siis Meilahti, Ruskeasuo ja puolet Pikku-Huopalahdesta)

  13. #88
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Automaattinen metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Pääsääntöisesti katutasossa toimiva raitioliikenne voi olla varsin nopeaa siellä, missä muukin maantasoinen liikenne on kohtuullisen nopeaa. Mutta jos halutaan joukkoliikenteelle selvää nopeusetua suhteessa muuhun liikenteeseen pitää rakentaa tunneleita tai muita eristettyjä ratoja.
    Vastasin nimimerkki Kantokoskelle ensisijaisesti siihen, että mitä termit raitiovaunu ja raitiotie itsessään tarkoittavat. Tähän ei vaikuta se, miten hyvin tai huonosti nämä on Helsingissä toteutettu. Sen sijaan raitiotien määritelmällä on merkitystä sekä poliittisessa keskustelussa että suunnittelijoidne työkalupakissa.

    En oikeastaan ole kauheasti erimieltä äskeisen viestisi suurista linjoista (paitsi tunneleiden välttämättömyydestä). Sen sijaan kiinnittäisin edelleen huomiota sen selvittämiseen, että minkälaatuista raitioliikennettä Helsingin kantakaupugin pääväylille voitaisiin saada pienillä fyysisen liikenneympäristön ja hieman isommilla joukkoliikenneverkon muutoksilla ja mitä näillä muutoksilla voitaisiin ylipäänsä saada aikaiseksi. Tämän selvittäminen ja jopa toteuttaminen maksaa pikkurahoja tunneleihin verrattuna.

    Ennen tätä pitää kuitenkin sekä käsitteiden, että tavoitteiden olla selviä.
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  14. #89
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    31.07.2012
    Viestejä
    267

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Ns. Ratikka-alueella, kun laitetaan esim. 500m kävely raitiopysäkeiltä, kapenee 100 000 lukema entisestään. On selvää että ratikka on sekä hidas että kallis ja erittäin kapea-alainen.

  15. #90

    Liittynyt
    01.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    629

    oletus Vs: HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kantokoski Näytä viesti
    Ns. Ratikka-alueella, kun laitetaan esim. 500m kävely raitiopysäkeiltä, kapenee 100 000 lukema entisestään.
    Et siis edes yritä kuunnella mitä sinulle selitetään?

Vastaavia viestiketjuja

  1. Fredan ratikka
    kirjoittanut teme foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 27
    Viimeisin viesti: 07.03.2011, 19:35
  2. Nizzan ratikka
    kirjoittanut teme foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 09.05.2010, 22:34
  3. Ratikka 2015
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 37
    Viimeisin viesti: 28.05.2009, 07:06
  4. Ratikka- ja bussikuvia 12.8.08
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 12.08.2008, 21:50

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •