HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

Tottakai, alueella on suurin työpaikkakeskittymä, ja niin on myös tulevaisuudessa, kun Pasila nousee keskutan ohelle tärkeäksi ja isoksi työpaikkakeskittymäksi, mutta nämä eivät muuta sitä tosiasiaa, että ratikka-alueella asuu pieni väestö, eikä sitä että ratikka on hidas ja kallis.
 
Vs: Automaattinen metro

Pääsääntöisesti katutasossa toimiva raitioliikenne voi olla varsin nopeaa siellä, missä muukin maantasoinen liikenne on kohtuullisen nopeaa. Mutta jos halutaan joukkoliikenteelle selvää nopeusetua suhteessa muuhun liikenteeseen pitää rakentaa tunneleita tai muita eristettyjä ratoja.
Tuota kun se nopeusetu on suhteessa siihen muuhun liikenteeseen.

Ääriesimerkki: Nairobiin avattiin uusi rata jolla kestää 16,5 km matka 15 minuuttia, erinomaisen nopea 66km/h. Uutisen mukaan vertailukohtana olevalla henkilöautolla voi mennä ruuhkassa tuohon väliin kaksi tuntia, eli mikä tahansa joukkoliikenne joka kulkee edes 10km/h on nopeampaa. :)
http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-20310767
 
...kun laitetaan esim. 500m kävely raitiopysäkeiltä, kapenee...

Jatkaessasi jankuttamista, vastaat varmaan jo aiemmassa viestissäni esitettyyn kysymykseen joka kuului: kuinka paljon ihmisiä asuu kohtuullisen kävelyetäisyyden päässä unelmametron asemista? Se on nimittäin ihan jotain muuta, kuin Itä-Helsingin asukasluku.
 
En ole sitä väittänytkään, vaan kertonut ratikka-alueella asuvan n. 100 000 eli 1/6 Helsingin väestöstä, ja 500m kävelyn sisällä vielä vähemmän. Ja ratikka-alue ei ole sama kuin suurpiirit.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

Tuota kun se nopeusetu on suhteessa siihen muuhun liikenteeseen.

Ääriesimerkki: Nairobiin avattiin uusi rata jolla kestää 16,5 km matka 15 minuuttia, erinomaisen nopea 66km/h. Uutisen mukaan vertailukohtana olevalla henkilöautolla voi mennä ruuhkassa tuohon väliin kaksi tuntia, eli mikä tahansa joukkoliikenne joka kulkee edes 10km/h on nopeampaa. :)
http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-20310767

Tuo on oikein hyvä ääriesimerkki eristettyjen ratojen nopeusedusta katutason joukkoliikenteeseen verrattuna kun muu liikenne vilkasta. Katutasossa ratikka sen sijaan kärsisi muun liikenteen ruuhkautumisesta voimakkaasti.

Se, että ratikka on vilkkailla alueilla hidas ja eristetty rata nopea ei ole mitenkään uusi havainto. Jo 1900-luvun luvun alussa sietämättömät ratikkaruuhkat ratkaistiin monissa Eurooppalaisissa suurkaupungeissa tunneloimalla liikenne. Senkin jälkeen on joka puolella havaittu, että riittävän vilkkailla alueilla nopeampi liikenne vaatii eristettyjä ratoja ja tunneleita.
 
Viimeksi muokattu:
Täytynee tarkentaa tähän, että minä jos joku kannatan raideliikennettä ja ratikkaa, ja olenkin esittänyt pääkaupunkiseudun kattavaa metroraitio-järjestelmää, joka pohjautuisi perustunneliratkaisuun läntisellä Helsinginniemellä. Kritiikkini ratikkaa kohtaan on ollut sen nykymuotoisesta toteutuksesta sekä siitä miksi monet ratikkaintoilijat sitä haluaisivat kehittää, ne kun ovat kestämättömiä.

Väitän, että kinaamanne kortteliratikka on tumiollista pääkaupunkiseudun raidekehitykselle, ja yhteistyökyvyttöminä olette junttautuneet 1900-luvun alun toteutustapaan.. Vaikka on selvää ettei kadulle ja kortteleihin voi saada nopeaa eristettyä seutuliikenteen rataa.

Teidän juntturapäisyydenne takia veronmaksajat kärsivät.
 
Väitän, että kinaamanne kortteliratikka on tumiollista pääkaupunkiseudun raidekehitykselle, ja yhteistyökyvyttöminä olette junttautuneet 1900-luvun alun toteutustapaan.. Vaikka on selvää ettei kadulle ja kortteleihin voi saada nopeaa eristettyä seutuliikenteen rataa.

Teidän juntturapäisyydenne takia veronmaksajat kärsivät.

No, sentään 1900-luvulle ollaan päästy. Väitän, että tunnelimetro, josta tuli hitti 1860-luvulla, ilmeisesti viktoriaanisen aikakauden teknointoilun ja maailmanpoliittisen näyttämisen tarpeen ansiosta, on tähänastisista liikennevälineistä kaikista turmiollisin, ei pelkästään raidekehitykselle, vaan kaikelle liikennekehitykselle. Muuhun ei nimittäin rahaa jää, ei Pääkaupunkiseudulla eikä muuallakaan Suomessa.

Jos jostain, niin ylimitoitetuista raidelinjoista ja niiden peltojen alla kulkeviin tunneleihin upotetuista miljardeista veronmaksajat kärsivät.

Tästä on varmaan turha enempää kinastella, kun ei nimimerkki Kantokoskella ole asiasta mitään uutta tai järkevää sanottavaakaan.
 
Käsittämätöntä jänkkäystä täällä foorumilla, kun on päivänselvää ja kaikkien tiedossa että todellisuudessa mitään uutta seudullista kortteliratikkaa (huh) ei ole tulossa.

Seudullisen pikaraitiolinjaston ainoa mahdollisuus on tunnelointi kantakaupungissa, ja esim. Töölön metron muuttaminen kevyemmäksi eli ns. kevytmetroksi eli pikaraitiolinjastoksi. Ja siihen kätevään kokonaisuuteen saisi Laajasalot ja Viikit ja kaikki minne raiteita tarvitaan.

Mutta typerällä juntturoimisellanne saavutatte vain sen että itä-länsi suuntaista raskasmetroa tulee lisää. Sinänsä hassua, kun raskas, kankea, iso ja pitkä sekä kallis lähijuna teille kelpaisi paikkaan kuin paikkaan.

On aika yhdistää voimat. Laittaa erimielisyydet taakse. Aikaansaada uutta. Metron ja ratikan yhdistelmä! Metro-ihmiset ovat olleet avoimia tämäntyyppiselle ratkaisulle koko ajan, mutta ratikkajuntturat vain vuosi toisensa jälkeen toistaa samoja mantrojansa.

Ratikoiden nopeuttamiseksi on tehty lukuisia keinoja, mutta ratikat vain hidastuvat hidastumistaan. Kiitos lyhytnäköisyydestänne, sen seuraukset on nähty.

On aika uudelle! On aika kevytmetrolle! Olkaamme yhteistyössä uuden, seudullisen, nopean, eristetyn, kevyen ja halvan raitiometron aikaansaamisessa!

On yhteistyön aika.
 
Seudullisen pikaraitiolinjaston ainoa mahdollisuus on tunnelointi kantakaupungissa, ja esim. Töölön metron muuttaminen kevyemmäksi eli ns. kevytmetroksi eli pikaraitiolinjastoksi.

Mihin tutkimukseen tämä perustuu? Onko linkkiä lähteeseen?

On aika yhdistää voimat.

Eli ratikkaa, mutta metron hinnalla? Öö... ei kiitos!

Ratikoiden nopeuttamiseksi on tehty lukuisia keinoja, mutta ratikat vain hidastuvat hidastumistaan.

Luettelehan niitä keinoja ja kerro, miten niitä on käytännössä toteutettu. Jos tarkoitat jotain, mitä muualla kuin Helsingissä on tehty, niin kyllä ratikat ovat niillä keinoilla yleensä vain nopeutuneet.
 
olenkin esittänyt pääkaupunkiseudun kattavaa metroraitio-järjestelmää, joka pohjautuisi perustunneliratkaisuun läntisellä Helsinginniemellä.

Väitän, että kinaamanne kortteliratikka on tumiollista pääkaupunkiseudun raidekehitykselle, ja yhteistyökyvyttöminä olette junttautuneet 1900-luvun alun toteutustapaan.. Vaikka on selvää ettei kadulle ja kortteleihin voi saada nopeaa eristettyä seutuliikenteen rataa.

Teidän juntturapäisyydenne takia veronmaksajat kärsivät.

Sun ideologian mukaan tunnelimetrolla pystytään palvelemaan Helsingin niemeä tehokkaammin ja halvemmalla kuin kalliilla ja hitaalla pintaratikalla! Uusia metrolinjoja -ja asemia tarvittaisiin siis melkoisesti korvaamaan poistuvaa pintaratikkaliikennettä, ainakin seuraavat asemat pitäisi rakentaa jotta tunnelimetro korvaisi edes OSITTAIN nykyistä pintaratikkaverkkoa:

Jätkäsaari
Punavuori
Ullanlinna
Kaivopuisto
Katajanokka
Kruununhaka

Tämäkään verkosto ei vielä mitenkään korvaisi nykyistä ratikkaverkostoa jolla pysäkkitiheys on huomattavasti kattavampi ja palvelee siten tunnelimetroa paremmin. Ihmettelen miksi yleensäkään pitää asettaa tunnelissa kulkeva metro ja pinnalla kulkeva ratikka toisiaan vasten? Mun mielestä metron ei pidä kilpailla ratikan kanssa eikä päinvastoin, kummatkin järjestelmät täydentävät toisiaan ja jos tahtoa löytyy niin nykyistä pintaratikkaa kehittämällä siitä saadaan hyvin toimiva ja nykyaikainen järjestelmä joka pystyy vastaamaan entistä paremmin Helsinkiläisten liikkumistarpeisiin. Itse olen samanikäinen Itämetron kanssa enkä siis muista aikaa ennen metroa. Mun on kuitenkin vaikea kuvitella Itä-Helsinkiä ilman metroa, mutta jos Itämetro olisi aikanaan rakennettu koko matkaltaan tunneliin, kuten nyt tehdään Länsimetron kanssa, niin tuskin puhuisin myöskään Itämetron puolesta. Länsimetro (tai pikaratikka) olisi ehdottomasti pitänyt rakentaa pintaan kuten Idässä, mutta nyt rakennetaan kalliilla tunneliin ja nykyisten bussimatkustajien Hanasaaren merimaisemat vaihtuvat tunnelinseinämään. Ei käy kateeksi Etelä-Espoolaisia:(

---------- Viestit yhdistetty klo 23:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:16 ----------

Seudullisen pikaraitiolinjaston ainoa mahdollisuus on tunnelointi kantakaupungissa, ja esim. Töölön metron muuttaminen kevyemmäksi eli ns. kevytmetroksi eli pikaraitiolinjastoksi. Ja siihen kätevään kokonaisuuteen saisi Laajasalot ja Viikit ja kaikki minne raiteita tarvitaan.

On aika yhdistää voimat. Laittaa erimielisyydet taakse. Aikaansaada uutta. Metron ja ratikan yhdistelmä!

On aika uudelle! On aika kevytmetrolle! Olkaamme yhteistyössä uuden, seudullisen, nopean, eristetyn, kevyen ja halvan raitiometron aikaansaamisessa!

Mitä ihmettä höpötät jostain uudesta, halvasta, tunnelissa kulkevasta kevytraitiometrosta! Vaikka siellä tunnelissa ajettaisiin resiinalla niin se ei tee siitä tunnelista yhtään sen halvempaa joten ihan turha verhoilla näitä raskasraidehaaveiluita minkään kevytraitiometron taakse!
 
On aika yhdistää voimat. Laittaa erimielisyydet taakse. Aikaansaada uutta. Metron ja ratikan yhdistelmä! Metro-ihmiset ovat olleet avoimia tämäntyyppiselle ratkaisulle koko ajan, mutta ratikkajuntturat vain vuosi toisensa jälkeen toistaa samoja mantrojansa...

...On aika uudelle! On aika kevytmetrolle! Olkaamme yhteistyössä uuden, seudullisen, nopean, eristetyn, kevyen ja halvan raitiometron aikaansaamisessa!

On yhteistyön aika.

Täytyy nyt oikeasti muistuttaa, että tämä on keskustelufoorumi, eikä se mitä täällä keskustellaan todellakaan vaikuta siihen, millaisia päätöksiä kunnat taikka valtio tekevät. Tietenkin jotkut päätöksiä oikeasti tekevät saattavat lueskella foorumia ja ehkä ottaa koppia jostain ideoista. Vaikka me kuinka olisimme yhteistyössä, niin ei mitään saada aikaan täällä foorumilla. Vaikuttamisen paikat löytyvät muualta. Jos foorumilla on jotain merkitystä päätöksenteossa, niin se on siinä, että täällä voi esittää kaikenlaisia uusia ideoita ja keskustelu voi tuoda uusia näkökulmia vanhoihin ideoihin. Ja nämä ehkä kulkeutuvat niille ihmisille, jotka todella tekevät päätöksiä.

Eli parhaiten homma toimii, kun kukin vain kertoo omista ajatuksistaan ja syntyy keskustelua. Keskustelu kehittää osallistujien ajattelua. Mutta täällä ei todellakaan ole mitään tarvetta "päättää" yhtään mistään. Täällä keskustellaan.
 
En ole sitä väittänytkään, vaan kertonut ratikka-alueella asuvan n. 100 000 eli 1/6 Helsingin väestöstä, ja 500m kävelyn sisällä vielä vähemmän. Ja ratikka-alue ei ole sama kuin suurpiirit.
Kerrohan tarkka luku sekä se, millä tavoin olet sen laskenut! Onko käytössäsi mahdollisesti YKR-aineisto josta olet laskenut kaikille ratikkapysäkeille 500 metrin bufferin todellisia kävelyreittejä pitkin? Huomautan – jälleen kerran – että jos jätät vastaamatta, se tarkoittaa, että sinulla ei ole laskelmaa ja myönnät, että heittelet lukuja täysin hatusta ilman mitään todellisuuspohjaa.

Täytynee tarkentaa tähän, että minä jos joku kannatan raideliikennettä ja ratikkaa, ja olenkin esittänyt pääkaupunkiseudun kattavaa metroraitio-järjestelmää, joka pohjautuisi perustunneliratkaisuun läntisellä Helsinginniemellä.
Kaikkein turmiollisimpia ovat ne, jotka uskovat asiaansa kivenkovaa, mutta eivät todellisuudessa ymmärrä, mistä on kysymys. Ehkä uskot todella, että raitiotien rakentaminen metron hinnalla ja haitoilla edistää joukkoliikennettä. Ei se ole minulle mikään yllätys, että sinä tai joku muukin uskoo niin. Etkä ole ainoa. Sillä niin uskottiin Saksassakin 1970-luvulla, kunnes 1980-luvulle tultaessa kantapään kautta opittiin, ettei asia olekaan niin. Viittaan tässä siis Stadbahn-konseptiin. Eli se, mitä esität, on jo kokeiltu 30–40 vuotta sitten. Tiedetään, ettei asia ollut niin aluksi luultiin ja kuten sinä esität. Ja siitä otettiin opiksi. Monet foorumin kirjoittajat tietävät, tuntevat ja ymmärtävät tämän historian myös, ja siksi ovat kirjoituksissaan eri mieltä kuin sinä.

Mun mielestä metron ei pidä kilpailla ratikan kanssa eikä päinvastoin, kummatkin järjestelmät täydentävät toisiaan ja jos tahtoa löytyy niin nykyistä pintaratikkaa kehittämällä siitä saadaan hyvin toimiva ja nykyaikainen järjestelmä joka pystyy vastaamaan entistä paremmin Helsinkiläisten liikkumistarpeisiin.
Juuri näin. Tunneliliikenne on pintaliikennettä täydentävä, ei korvaava ratkaisu. Minulle ei äkkiä tule mieleen kaupunkia, jossa olisi tunneljärjestelmä, eikä lainkaan pintajoukkoliikenteen palvelua. Pariisissa lienee Euroopan kaupungeista tihein tunnelijärjestelmä asemien määrällä ja tiheydellä mitattuna, mutta sielläkin on pyörinyt bussiliikenne koko sen ajan, kun ratikat olivat poissa.

Pariisin metro on siitä metka, että vaunut ovat pienempiä kuin useimmat nykyiset raitiovaunut, mutta junat ovat pidempiä. Pariisin tapaista verkkoa ei kuitenkaan missään tehtäisi enää nykyään, sillä tunneliverkoston ja -asemien rakentaminen olisi niin kallista, ettei sellaiseen kykene kukaan samanlaisella mitoituksella. Ranskalaiset ovat kyllä yrittäneet, mutta pienet VAL-metrot eivät ole missään laajentuneet verkostoksi, jossa on asemia yhtä tiheään kuin ratikalla pysäkkejä.

Antero
 
Takaisin
Ylös