"Multippeliajokäytäntöä" Helsingissä

Liittynyt
9 Heinäkuu 2005
Viestit
573
JE sanoi:
Antero Alku sanoi:
Linjalla 1A oli tänään siirrytty kaksinajoon. Vaunuina olivat 39 ja 66. Multippeliajolaitteiden puuttumisen vuoksi molemmissa vaunuissa oli kuljettajat.
Kyllähän noita hajonneen vaunun pukkauksia sattuu harvase päivä.
Miten multippeliajo suoritetaan käytännössä, jos etuvaunu on rikki? Kuinka takavaunun kuljettaja tietää, missä pitää esim. jarruttaa.

Toinen kysymys. Jos telivaunu (täydellisellä automaattikytkimellä varustettu) tai nivelvaunu hajoaa ja perässä tuleva onkin "toista maata", jolloin kytkimet ovat kuin eri planeetoilta, niin miten kytkimet saadaan yhtymään?

Piirka
 
Piirka sanoi:
Toinen kysymys. Jos telivaunu (täydellisellä automaattikytkimellä varustettu) tai nivelvaunu hajoaa ja perässä tuleva onkin "toista maata", jolloin kytkimet ovat kuin eri planeetoilta, niin miten kytkimet saadaan yhtymään?
Historian saatossa Compact ja Albert lienee kytketty Helsingissä "ystävyyssiteellä" eli jonkin sortin apukytkimellä. Mutta ne vaunujen 1-30 kytkimet, joista perävaunuliitännät on purettu, ovat kytkettävissä nivelvaunujen kytkimiin suoraan ilman apuvälineitä, tällaista kytkemistä olen itsekin ollut todistamassa kahden metrin päästä.
 
JE sanoi:
Historian saatossa Compact ja Albert lienee kytketty Helsingissä "ystävyyssiteellä" eli jonkin sortin apukytkimellä. Mutta ne vaunujen 1-30 kytkimet, joista perävaunuliitännät on purettu, ovat kytkettävissä nivelvaunujen kytkimiin suoraan ilman apuvälineitä, tällaista kytkemistä olen itsekin ollut todistamassa kahden metrin päästä.
Oletko aivan varma, ettei kyse ollut jostain erikoistapauksesta? 1.9.2005 olen kuvannut vaunun 8, ja siinä on sekä edessä että takana Compact. Sen sijaan 4-akselisten varustukseen taisi loppuaikoina kuulua tällainen Albert/Compact-adapteri.

Vikatilanteiden multippeliajo taitaa sujua siten, että etuvaunun kuljettaja antaa radion välityksellä ajo-ohjeita takavaunuun. Etuvaunun kunto tietenkin ratkaisee esim. sen, voiko etuvaunu edes jarruttaa. Arvelen, että tämänpäiväisessä tilanteessa jarrut etuvaunussa toimivat, jonka vuoksi vaunu piti virroittimen ylhäällä.

Antero
 
Oletko aivan varma, ettei kyse ollut jostain erikoistapauksesta? 1.9.2005 olen kuvannut vaunun 8, ja siinä on sekä edessä että takana Compact. Sen sijaan 4-akselisten varustukseen taisi loppuaikoina kuulua tällainen Albert/Compact-adapteri.
Perävaunuliitännöistä riisuttu Compact on yhteensopiva Albertin kanssa. Muistini valehtelee todella pahasti jos näin ei ole. Yhdessäkään 1-30 sarjan vaunussa ei toki Compactia ole pois vaihdettu.

Edit: tässä taas nähtiin että yli kymmenen vuotta vanhoista asioista ei saisi sanoa mitään varmaa
 
Laihialaista ja niveltä ei voi kytkeä suoraan yhteen.

Vaunuissa 1-30 on matkustamossa penkin alla välirauta, jonka avulla voidaan laihialainen kytkeä niveleen/matalaan. Vaunuissa 150-154 on takana kaapissa välirauta, jolla manne/ludde voidaan kytkeä niveleen/matalaan. Jos manne työntää laihialaista tai toisinpäin, joudutaan molempiin laittamaan väliraudat.

rvk1249
 
OK, nähtävästi muistiini ei ollut luottaminen. Mutta, jos välirautoja kerran tarvitaan, miksei laihialaisiin ole koskaan vaihdettu niveliin yhteensopivia kytkimiä?
 
JE sanoi:
OK, nähtävästi muistiini ei ollut luottaminen. Mutta, jos välirautoja kerran tarvitaan, miksei laihialaisiin ole koskaan vaihdettu niveliin yhteensopivia kytkimiä?
Varmaan osaselitys on, että tuollaiset tilanteet ovat niin harvinaisia, ettei muutostyö kannata. Vaunut olisivat kuitenkin pois linjalta tai varasijoituksesta muutostyön ajan + tarvittava työ- ja materiaalipanos.

En tiedä, mutta varmaan laihialaisten tekniikkakin on niin perusluotettavaa, ettei linjallejäämisiä huolletuilla vaunuilla juurikaan sattunut :)
 
Olen niitäkin tilanteita nähnyt, että laihialaisella on pukattu hajonnutta nivelvaunua.
 
re: "Multippeliajokäytäntöä" Helsingissä

Piirka sanoi:
Miten multippeliajo suoritetaan käytännössä, jos etuvaunu on rikki? Kuinka takavaunun kuljettaja tietää, missä pitää esim. jarruttaa.
Mikäli edessä olevassa vaunussa on sen verran virtaa, että radio toimii, kytketään radioyhteys vaunujen ja liikenteenohjauksen välille. Etummaisen vaunun kuljettaja sitten neuvoo työntävän vaunun kuljettajaa kertomalla esimerkiksi liikennevaloista, esteistä, tarpeesta jarruttaa jne.

Vaikeampi tilanne syntyy silloin, kun vaunujen välille ei saada radioyhteyttä. Silloin on pakko bukseerata kännyköiden avulla, so. kuljettajat puhuvat puhelimessa keskenään.
 
re: "Multippeliajokäytäntöä" Helsingissä

rsv sanoi:
Vaikeampi tilanne syntyy silloin, kun vaunujen välille ei saada radioyhteyttä. Silloin on pakko bukseerata kännyköiden avulla, so. kuljettajat puhuvat puhelimessa keskenään.
Pois alta siis risut ja männynkävyt. Nr:ien painohan on n. 27-28 tonnia. Kahdesta änärrästä syntyy n. 55 tonnia rautaa. Aikamoinen giljotiini pelkkien kännyköiden varassa. Mitenköhän selvittiin radiomykkyydestä ennen käynnykkäkautta?

Löysin tänään netistä tietoa Oslon Ansaldoratikoista. Ne painavat n. 62 tonnia, joten jos rikkitilanteessa kaksi tuollaista pitää kytkeä yhteen puskettavaksi halliin, on niiden yhteispaino toistasataa tonnia.

Piirka
 
Ansaldo-vaunun oikea paino on tyhjänä jopa hiukan enemmän kuin Piirkan mainitsema, eli 65 tonnia. Näillä vaunuilla tosin asioita helpottaa melkoisesti kaksisuuntaisuus. Oslossa on paikoin myös puolenvaihtoraiteita, joten halliinvientien kassa voidaan järjestellä enemmän kuin meillä.

Ylipäätään kaksinajojen turvallisuutta helpottaa se, että usein (ei toki aina) hinausajot hoidetaan ilman matkustajia. Matkustajien ja heidän tavaroidensa yhteenlaskettu paino on sekin nimittäin usein melkoinen. Uskoisin myös, että hinattavasta/työnnettävästä vaunusta voi siitäkin jarruttaa, sillä oletuksella ettei vaunu aivan ole hajoamispisteessä.

Vilkkuautosta... HKL:llä on muutama tuollainen auto, jollainen voidaan lähettää rikkoutumistapauksia hoitamaan. Tarjoavat mm. teknistä apua jos jotain "liian" epänormaalia on ongelmavaunussa ilmennyt. Koskaan en tosin itse ole tällaista autoa sentään tienraivaajana nähnyt.
 
Ehkäpä kirjoitin häiritsevästi liian voimaperäisillä sanoilla.
On siitä jo pitkä aika kun ilmeisesti jonkinlainen liikennemestari ajoi edellä pikkuautolla keltaiset vilkut päällä.
Tuskin silloin vielä kännyköitäkään oli.
Toki HKL:llä on tuo punainen hälytysajoneuvo Töölön hallissa lähtövalmiina.
Kun on vanhaksi tullut, niin on myöskin nähnyt ja kokenut kaikenlaista !
 
Jusa sanoi:
Ehkäpä kirjoitin häiritsevästi liian voimaperäisillä sanoilla.
On siitä jo pitkä aika kun ilmeisesti jonkinlainen liikennemestari ajoi edellä pikkuautolla keltaiset vilkut päällä.
Ainakaan minun kommenttini pohjalta on turha tehdä mitään "tyhjentävää" johtopäätöstä. Vaunujen hajoamistapauksia on monenlaisia, ja myös niihin liittyvät käytännöt vaihtelevat paljon. Välillä auton apua tarvitaan, välillä ei. Välillä hinauksessa jätetään matkustajat mukaan, välillä vaunut tyhjennetään. Välillä hinattava/työnnettäväkin vaunu on virrat päällä, välillä ei. Ja niin edelleen. Sehän näiden poikkeustapausten tutkimisesta niin kiehtovaa tekeekin, ettei mistään voi olla varma.
 
En saanut oikein selville mitä silloin tehdään jos joku Helsingin Düwagin vaunuista joutuu tuuppaamaan toista Düwagia?
Mitä silloin tehdään ja miten ne kiinnitetään toisiinsa?
 
Takaisin
Ylös