Pikaratikoita vaihtuvalla lattiakorkeudella?

Liittynyt
10 Heinäkuu 2005
Viestit
275
Joskus aiemminkin mietin otsikossa mainittua asiaa, mutta nyt tulin googlanneeksi aiheesta, joskin ilman tulosta. Satutteko tietämään josko sellaisia (pika)raitiotievaunuja olisi, jotka laiturialueelle tullessaan nostaisivat lattia laiturin korkeudelle. Ilmanvastuksen minimoimiseksi ajo kannattanee tehdä niin matalana kuin mahdollista.

Kun runkoa lähdetään nostamaan ja laskemaan, niin miksei sitä voisi myös vaakasuunnassakin liikutella, jolloin laiturin etäisyys kiskoista voisi vaihdella. Enitenhän ratikassa käsittääkseni painaa alusta ajokoneistoineen, matkustamoa matkustajineen käsittääkseni liikuttelisi hydrauliikalla tai mahdollisesti ihan pneumatiikalla kohtuullisen edullisesti vähän joka suuntaan. Hoituisi samalla jousitus ja matkustamon kallistukset kaarteissa.

Jokunen kuukausi sitten esitin mahdollisena pikaratikan reittinä Vihdintietä, jolloin asutusta voisi tihentää tien varrella Helsingistä pohjoiseen. Taisin esittää, että ratikoille tehtäisiin tunneli Mannerheimin tien alle ja pari lisäraideparia, jotta pikaratikat voisivat ohittaa osan pysäkeistä ja siten nopeuttaa matkaa pohjoisesta keskustaan. Nyt tuli mieleen, että ehkäpä fiksumpaa olisikin käyttää Leppävaaran kaupunkirataa. Siellä on nykyään varsinkin ruuhka-ajan ulkopuolella varsin harva vuoroväli. Radasta voitaisiin ottaa uusi haara pikaratikkaa varten vaikkapa Pitäjänmäen tienovilla, josta Konalantietä pitkin Vihdintielle aina Vihtiin asti.
 
Harri Turunen sanoi:
Satutteko tietämään josko sellaisia (pika)raitiotievaunuja olisi, jotka laiturialueelle tullessaan nostaisivat lattia laiturin korkeudelle.
Realismi hoi! Kannattaa pitää ero mahdollisen ja kannattavan välillä. Helsingin raitioteiden nykyinen laiturikorkeus soveltuu mille hyvänsä mahdolliselle pikaraitiotielle, joten tuollaiselle ratkaisulle ei ole tarvetta.
 
JE sanoi:
Realismi hoi! Kannattaa pitää ero mahdollisen ja kannattavan välillä. Helsingin raitioteiden nykyinen laiturikorkeus soveltuu mille hyvänsä mahdolliselle pikaraitiotielle, joten tuollaiselle ratkaisulle ei ole tarvetta.
Jos esityksestäni puhutaan, niin ei nykyisellä raitiotielaitureiden korkeudella ole siinä juurikaan roolia. Lähinnä tarve syntyisi sitä kautta, ettei uusista raitiotielaitureista tarvitsisi tehdä niin korkeita kuin junalaiturit ovat. Toki kyseisistä ominaisuuksista olisi hyötyä, mikäli pikaratikalla haluttaisiin liikennöidä myös metrotunnelissa. Yhteensopivuus nykyisen raitiotieverkon kanssa olisikin jo sitten astetta työläämpi saavuttaa.
 
Harri Turunen sanoi:
Jokunen kuukausi sitten esitin mahdollisena pikaratikan reittinä Vihdintietä, jolloin asutusta voisi tihentää tien varrella Helsingistä pohjoiseen. Taisin esittää, että ratikoille tehtäisiin tunneli Mannerheimin tien alle ja pari lisäraideparia, jotta pikaratikat voisivat ohittaa osan pysäkeistä ja siten nopeuttaa matkaa pohjoisesta keskustaan. Nyt tuli mieleen, että ehkäpä fiksumpaa olisikin käyttää Leppävaaran kaupunkirataa. Siellä on nykyään varsinkin ruuhka-ajan ulkopuolella varsin harva vuoroväli. Radasta voitaisiin ottaa uusi haara pikaratikkaa varten vaikkapa Pitäjänmäen tienovilla, josta Konalantietä pitkin Vihdintielle aina Vihtiin asti.
Oma ratkaisuni, jos radalla, jolla raitiovaunu liikkuu, on kahdenkorkuisia laitureita, olisi yksinkertaisuudessaan sellainen että vaunun kulkusuuntaan katsottuna vasemmalla sivulla ovet olisivat korkealla ja oikealla sivulla matalalla.
Vaunu voisi olla sellainen että telien kohdalla lattiakorkeus on korkeampien ovien korkeudella ja vaunun keskellä matalien ovien korkeudella. Jos korkean laiturin kohdalla laiturin reunan ja oven väliin jää leveä rako, tulisi vaunun kyljestä pysähdyksen ajaksi ulos jonkinlainen klaffi tai ramppi.

Tämä ratkaisu mahdollistaisi raitiovaunulla ajon metrossa tai kaupunkiradoilla. Metrossa ja kaupunkiradoilla on aina keskilaiturit ja ovet avautuvat kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella (pääradalla Hki-Kerava tosin toisinpäin, mutta lienee muutettavissa). Olemassaolevia metro- tai rautatieasemia ei tarvitse muuttaa jakamalla laiturit lohkoihin jossa eri korkuisia laitureita, mikä sinänsä on toimiva ratkaisu, mutta matkustajalle hankala, koska se aiheuttaa ylimääräistä juoksemista kun joutuu joka kerta etsimään oikean pysähtymispaikan.

Ainoa huomioitava seikka olisi, että pääteasemille olisi rakennettava päätesilmukat, mutta sekään ei liene ylivoimainen juttu, jos ne rakennetaan tiheästi rakennettujen kaupunkikortteleiden ulkopuolelle. Siksi Helsingin päärautatieasema ei ihan sovellu ihan tällaisen liikenteen terminaaliksi, vaan linjan olisi oltava keskustan läpi ajava heilurilinja.

Ratkaisua voisi soveltaa mm länsimetron, itämetron Sipoon-jatkeen, Marja-radan tai ehdottamassasi Vihdintien suuntaisen radan kohdalla, jos sama vaunu käyttäisi sekä olemassaolevaa raskasta raideinfraa että omaa, kevyempää raitiotieraidetta.

t. Rainer
 
Vaihtuvat laiturikorkeudet

Maailmalla on käytössä seuraavia ratkaisuja (sulkeissa esimerkkipaikka):

Korkealattiainen vaunu, jossa klaffiportaat. Soveltuu korkealle (noin 1 m) ja matalalle (0,3 - 0,5 m) laiturille sekä pysäkille ilman laituria. Esteetön vain korkealla laiturilla. (Ruhrin alue, Köln/Bonn)

Puolikorkea vaunu, jossa oviaukon korkeus 40-45 cm, lippaporras. Soveltuu laiturikorkeuksille 0-0,55 m. Esteetön (suunnilleen) laiturikorkeudella 0,35 m. (Karlsruhe, Saarbrücken)

Matalalattiavaunu, jossa oviaukon korkeus 0,15-0,35 m. Esteetön oviaukon korkuiselle laiturille, soveltuu pysäkille ilman laituria ja varauksin 0,55 m korkealle laiturille. (Useita, mm. Wien, Strasbourg jne.)

Laiturinostin korkealattiaisille vaunuille matalalla pysäkillä, jotta järjestelmä täyttää esteettömyysvaatimuksen invalideille. Soveltuu kaikille vaunun oviaukon korkeuksille. (USA)

2-osaiset laiturit, esim. 0,35 m ja 0,95 m. (Ruhrin alue, Stuttgart)

Laiturin ja vaunun välin täyttävä vaunusta esiin työntyvä lippa. (Karlsruhe)

Laiturin ja vaunun ensimmäisen askelman eroksi voi sallia 20-25 cm, laiturittoman pysäkin tapauksessa 35 cm. Jos vaunussa on portaita, ero saa olla vain alaspäin. Portaikko ei saa muodostaa kuoppaa. Nousu matalalattiavaunusta ylöspäin on harvinaista, mutta mahdollista.

Esteettömyydeksi sallitaan käytännössä 5 cm:n korkeusero. Sitä suurempi ero on pyörätuoleille liikaa. Lastenvaunut siirtyvät ongelmitta yhden noin 20 cm portaan, eli niiden "esteettömyysvaatimus" ei ole yhtä tiukka. Sama pätee kävelijän esteettömyyteen ja vaunuun nousun nopeuteen. Eli yksi matala porras on käytännössä sama kuin ei porrasta.

PK-seudun integroitu raideliikenne pitäisi minusta valita näistä olemassa olevista lähtökohdista ollakseen taloudellisesti järkevää ja teknisesti toimivaa.

Antero
 
Harri Turunen sanoi:
Nyt tuli mieleen, että ehkäpä fiksumpaa olisikin käyttää Leppävaaran kaupunkirataa. Siellä on nykyään varsinkin ruuhka-ajan ulkopuolella varsin harva vuoroväli. Radasta voitaisiin ottaa uusi haara pikaratikkaa varten vaikkapa Pitäjänmäen tienovilla, josta Konalantietä pitkin Vihdintielle aina Vihtiin asti.
Ruuhka-aikana kapasitettia ei ole ylenmäärin; Martsariin ajetaan aamusta iltaruuhkan loppuun kymmenen minuutin välein. Vaikuttaakohan Turun kaukoliikenteen myöhästymiset edelleen Rantaradan lähiliikenteeseen? Jos vaikuttaa, niin ruuhka-aikana voi liikennöinti olla takkuilevaa, etenkin kun radalla on kolme eri haaraa (Espooseen, Vihtiin ja Marja).

Espoo suhtautuu nuivasti Länsi-metroon. Mikähän mahtaisi olla suhtautuminen Lahnuksen pikaratikkaan?

R.Silfverberg sanoi:
Metrossa ja kaupunkiradoilla on aina keskilaiturit ja ovet avautuvat kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella (pääradalla Hki-Kerava tosin toisinpäin, mutta lienee muutettavissa)... Ratkaisua voisi soveltaa mm länsimetron, itämetron Sipoon-jatkeen, Marja-radan tai ehdottamassasi Vihdintien suuntaisen radan kohdalla, jos sama vaunu käyttäisi sekä olemassaolevaa raskasta raideinfraa että omaa, kevyempää raitiotieraidetta.
Itäkeskuksessa keskustan suunnasta tulessa laituri on kulkusuuntaan nähden oikealla puolella. Samoin Martinlaakson radalla mm. Pohjois-Haaga ja Myrtsi. Martinlaakson radan ei-keskilaituri -asemia on aika vaikea lähteä enää muuttamaan keskilaituriasemiksi. Asemien ympäristön rakennuskanta on paikoitellen melkein kiinni asemalaitureissa.

Piirka
 
Piirka sanoi:
Itäkeskuksessa keskustan suunnasta tulessa laituri on kulkusuuntaan nähden oikealla puolella. Samoin Martinlaakson radalla mm. Pohjois-Haaga ja Myrtsi. Martinlaakson radan ei-keskilaituri -asemia on aika vaikea lähteä enää muuttamaan keskilaituriasemiksi. Asemien ympäristön rakennuskanta on paikoitellen melkein kiinni asemalaitureissa.
Tuossa olet oikeassa. Martinlaakson rata ei näyttäisi selviävän tästä ilman remonttia. Yksi mahdollisuus olisi jos rakennettaisiin puolenvaihtopaikat. Asemia joissa ei ole keskilaituria ovat ymmärtääkseni kaikki asemat Pohjois-Haagasta Myyrmäkeä myöten, eli puolevaihtopaikka Huopalahden ja P-Haagan väliin sekä Myrtsin ja Louhelan välille. Tämä edellyttää että luotijunilla ei sitten ajeta tällä radalla.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Asemia joissa ei ole keskilaituria ovat ymmärtääkseni kaikki asemat Pohjois-Haagasta Myyrmäkeä myöten, eli puolevaihtopaikka Huopalahden ja P-Haagan väliin sekä Myrtsin ja Louhelan välille.
Huh huh! Ehdotapa tätä jollekin VR Oy:n tai YTV:n kaverille, saat varmaan luennon aiheesta.

Göteborgissa on ratikalla linjalla 8 Hammarkullenin tunneliasema, jossa on keskilaituri. Siellä tehdään juuri näin. Tunnelin molemmin puolin avomaalla on yksinkertaisesti raideristeys, jossa vaihdetaan tunnelin pituudeksi vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Ja Karlsruhessa ajetaan 1-raiteista rataa vaunujen kohdatessa asemilla. Vuoroväli on 10 min.

Kyllähän tämä onnistuu, mutta usko pois, Suomen erityisolosuhteet estävät tuonkin täällä. En silti lämpene ajatukselle vaunusta, jossa on kiinteästi toisella puolella portaattomat ja toisella portaalliset ovet. Kun tälle asialle on yksinkertaisempi ratkaisu klaffiportain. Samalla saadaan kahteen suuntaan ajettava vaunu, mikä ylipäätänsä on molemminpuolisten ovien varsinainen hyöty.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Göteborgissa on ratikalla linjalla 8 Hammarkullenin tunneliasema, jossa on keskilaituri. Siellä tehdään juuri näin. Tunnelin molemmin puolin avomaalla on yksinkertaisesti raideristeys, jossa vaihdetaan tunnelin pituudeksi vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.
No sitä "väärän puolen liikennettä" on hieman pidemmänkin matkan kuin vain tunneliosuus, kuten Hjällbon keskilaituria esittävä kuva meille kertoo. Hammarkullenin tunneli on kameramiehen selän takana (ei ihan kohtisuoraan). Tunneli näkyy itse asiassa tässä.
 
Antero Alku sanoi:
Kyllähän tämä onnistuu, mutta usko pois, Suomen erityisolosuhteet estävät tuonkin täällä. En silti lämpene ajatukselle vaunusta, jossa on kiinteästi toisella puolella portaattomat ja toisella portaalliset ovet. Kun tälle asialle on yksinkertaisempi ratkaisu klaffiportain. Samalla saadaan kahteen suuntaan ajettava vaunu, mikä ylipäätänsä on molemminpuolisten ovien varsinainen hyöty.
Minun ideassani vaunu voisi olla myös osittain matalalattiavaunu, jossa matalalla puolella ovet olisivat ratikkapysäkkin korkeudella, mutta telien päällä vaunun latttia olisi metro- tai juna-aseman korkean laiturin tasolla. Vaunun sisälllä olisi portaat osastojen välillä kuten VR:n Sm4-junassa korkean ja matalan osan välissä.

Osaatko sanoa, onko missään käytetty sellaista ratkaisua matalalattiavaunun ja korkean laiturin välillä tai päinvastoin, että vaunun sisällä olisi "hissi" eli n neliön kokoinen osa lattiasta noususi/laskeutuisi hydraulisesti vaunun sisällä, jos matalalattiapuoliskoon on joutunut liikuntarajoitteinen, joka ei voi kulkea portaissa päästääkseen kyytiin tai pois muuten?

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Osaatko sanoa, onko missään käytetty sellaista ratkaisua matalalattiavaunun ja korkean laiturin välillä tai päinvastoin, että vaunun sisällä olisi "hissi" eli n neliön kokoinen osa lattiasta noususi/laskeutuisi hydraulisesti vaunun sisällä, jos matalalattiapuoliskoon on joutunut liikuntarajoitteinen, joka ei voi kulkea portaissa päästääkseen kyytiin tai pois muuten?
En tiedä missään olevan tällaista ratkaisua. Sen sijaan USA:ssa on busseja ja jossain muistan nähneeni ratikoita, joissa on vaunusta ulos tuleva invahissi tai nostolava. Mutta tämä on tietenkin sitä varten, että lattia on korkeammalla kuin laituri. Kysymyksesi koski päinvastaista tapausta.

Mutta tämän tarkoituksenhan ajaa rajoituksin esittämäsi ajatus osittain matalalattiaisesta vaunusta. Jos vaunussa on ovia matalan ja korkean lattian osalla - yhdellä puolella tai molemmin puolin - vaunu toimii esteettömänä myös kahdella laiturikorkeudella. Korkean laiturin kohdalla matalia ovia ei käytetä, matalan laiturin kohdalla korkeat voivat olla käytössä esteellisinä, jos niissä on klaffiportaat.

Tämä ratkaisun haitta on sitten siinä, että matalaan osaan sijoittunut invalidi tai lastenvaunujen käyttäjä ei pääse vaunusta pois korkealla pysäkillä. Tällaista on aika vaikea hyväksyä, huolimatta siitä, että käytännössä hyväksytään esim. metroasemat, joilta ei ole esteetöntä poistumismahdollisuutta. Se on kuitenkin matkustajien yksinkertaisempi ymmärtää kuin se, että matkaan yhdellä rataosalla voi käyttää pelkästään matalan laiturin pysäkkejä tai pelkästään korkean laiturin pysäkkejä, mutta ei ristiin.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Tällaista on aika vaikea hyväksyä, huolimatta siitä, että käytännössä hyväksytään esim. metroasemat, joilta ei ole esteetöntä poistumismahdollisuutta. Se on kuitenkin matkustajien yksinkertaisempi ymmärtää kuin se, että matkaan yhdellä rataosalla voi käyttää pelkästään matalan laiturin pysäkkejä tai pelkästään korkean laiturin pysäkkejä, mutta ei ristiin.
Juuri tuohon ongelmaan ehdotin vaunun sisään rakennettua hissiä/nostolavaa ratkaisuksi.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös