Kannattaako Helsingissä korvata bussiliikennettä raitiolinjoja pidentämällä?

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Kannattaako Helsingissä nykyisellä kustannustasolla pidentää olemassaolevia raitiolinjoja ja korvata niillä bussiliikennettä?

Helsingissä on Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien suunnilla rinnakkaista raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Raitiovaunulinjat ovat verrattain lyhyitä ja päättyvät kantakaupungin reuna-alueille. Identtiset tai lähes identtiset bussilinjat seuraavat raitiovaunuja keskustasta asti, mutta jatkavat raitiovaunun päätepysäkiltä pidemmälle lähiöihin. Usein esitetään ajatus, että olemassa olevaa raitiolinjaa voisi pidentää ja korvata sillä bussiliikennettä.

Olisiko tällainen perusteltavissa

a) taloudellisesti (saadaanko liikennöintikuluissa säästöä)?
b) palvelutasollisesti (lyheneekö matka-aika, tiheneekö vuoroväli)?


Otetaanpa esimerkki ja laskeskellaan: korvataan bussilinja 40 vastavaalla raitiolinjalla, joka kytketään yhteen linjan 10 liikenteen kanssa.

Bussilinja 40 on melko tyypillinen lähiöbussilinja. Lähtöterminaali keskustassa on Elielinaukio, ja linja kulkee Mannerheimintien päähän Ruskeasuolle, mistä Etelä-Haagan läpi Pohjois-Haagan asemalle. Käytännössä reitti on päällekkäinen raitiolinjan 10 kanssa Ruskeasuolle asti.

Vuoroväli on lähiömäinen: ruuhkassa 12 min, mutta päivällä ja illalla vain 20 min, lauantaisin outo 18 min ja sunnuntaisin 25 min. Yöliikenteessä vuoroväli on 30 min.

Pidentämällä raitiotietä Pikku Huopalahden kääntöpaikalta Vihdintietä ja Eliel Saarisen tietä Näyttelijäntielle ja sieltä Adolf Lindforsin tien kautta puiston läpi Kuparitielle ja Pohjois-Haagan asemalle (3,5 km) sekä reitittämällä Etelä-Haagassa bussi 41 Ilkantien kautta voitaisiin bussilinja 40 korvata raitiolinjalla.


Oletukset

- oletetaan, että käytettävissä on nykyistä (tarvittaessa huomattavasti) pidempää kalustoa
- raitiotien keskinopeus Vihdintie – Pohjois-Haaga olisi 19 km/h ja ajoaika 11 min / sivu (perustuu linjan 4 keskinopeuteen välillä Saunalahdentie-Töölön tulli / Tiilimäki - Töölön tulli, iltaruuhkassa 18,6-20,3 km/h)
- linjan 10 kierrosaika ruuhkassa on nyt 65 min (pidempiäkin kierrosaikoja esiintyy vielä iltaruuhkassa, mutta Mannerheimintien liikenteen nopeuttamisella kierrosaika saataneen enintään 65 minuuttiin, todennäköisesti 60 minuuttiinkin), oletetaan varovaisesti 65 min
- raitiolinjan 40 kierrosaika edellisin oletuksin 87 min
- käytetyt karkeat hinnat (vastaavat nykyistä kustannustasoa): kokopäiväbussivuoro 300 000 e/v, ruuhka 100 000 e/v; kokopäiväratikkavuoro 700 000 e/v, ruuhka 400 000 e/v.
- raitiolinjan 40 vuoroväli on edelleen lähiömäinen; ruuhkassa vuoroväli tihenee 10 minuuttiin, päivällä ja illalla vuoroväli on 20 min, lauantain vuoroväliksi tulee tasainen 15 min ja sunnuntain vuoroväliksi 20 min; yöliikenne hoidetaan bussilinjalla 41
- raitiolinjojen 10 ja 40 liikenne kytketään yhteen siten, että linjojen yhteinen osuus on Kirurgi – Pikku Huopalahti ja vuoroväli tällä yhteisellä osuudella on (sulkeissa nykyinen vuoroväli) ruuhkassa 5 min (5), päivällä 6,67 min (6,5), illalla 6,67 min (6), lauantaisin 7,5 min (7,3) ja sunnuntaisin 10 min (12); osuudella Kirurgi – Pikku Huopalahti vuoroväli pysyy siis käytännössä ennallaan


Kustannukset

Bussilinjalla 40 on tällä hetkellä 4 kokopäiväbussia ja 2 ruuhkavuoroa, kustannukset 1,4 Me/v.
Raitiolinjalla 10 on tällä hetkellä 10 kokopäiväratikkaa ja 4 ruuhkavuoroa.

Uudessa tilanteessa raitiolinjoilla 10 ja 40 olisi yhteensä 11 kokopäivävuoroa ja 4 ruuhkavuoroa.

Liikennöintikustannuksissa syntyy siis säästöä 0,7 Me/v.


Ratainvestointi

Käyttämällä Kampin ja linjan 9 raitioteiden keskikustannusta (5 Me/km) saadaan 3,5 km kaksoisraiteen hinnaksi noin 17,5 Me. Lähiöalueella radan rakentaminen lie edullisempaa kuin korttelikaupungissa, toisaalta kustannustasokin on jonkin verran noussut edellisistä hankkeista.

Ratainvestoinnin annuiteetti 30 v / 5% on 1,1 Me/v.

Radasta noin 1,4 km on tulevaa jokerirataa. Kustannusjako linjan 40 ja jokerin kesken muuttaa annuiteettia vielä pienemmäksi. Jos kehdataan olettaa, että jokerirata tehdään joka tapauksessa, jää linjan 40 osalle kustannuksista vain 10,5 Me, annuiteetti 0,7 Me/v.


Palvelutaso

- Matka-aikamuutokset ovat mitättömiä. Ruuhka-aikaan matka Elielinaukiolta Pohjois-Haagan asemalle kestää nyt 28 minuuttia bussilla 40 (Reittiopas). Raitiovaunulla 40 matka-aika Lasipalatsilta kestäisi 31 minuuttia (linja 10 nyt 20 min + 11 min). Käytännössä matka-aika pysyy samana tai lyhenee, kun matkan todellinen aloituspiste ei ole Eliel vaan esim. Kaivokatu, Forum, Stockmann, Aleksi ym. Rv 40 kulkee Kirurgille asti eli jakelee keskustaan paremmin kuin Elielinaukiolle jäävä bussi.
- Rv 40 kulkee ruuhka-aikaan ja viikonloppuisin tiheämmin kuin nykyinen bussi, päiväliikenteen vuoroväli on nykyinen. Kokonaisuutena vuoroväli on tiheämpi kuin ennen ja ajoaikojen hajonta pienempää kuin ennen.
- Raitiovaunukaistoilla kulkuneuvojen määrä ei muutu, bussikaistoilla määrä pienenee.


Mitä johtopäätöksiä näin alustavasta tarkastelusta ylipäätään voi tehdä?

Suuruusluokan tällaisesta karkeasta tarkastelusta voi päätellä, ei muuta. Voisi kai sanoa, että saatavat tulokset voi jakaa kolmeen kategoriaan:

1. kustannukset näyttävät kohoavan huomattavasti, hanke ei kannata, selvitystä ei ole syytä jatkaa

2. kustannukset näyttävät laskevan huomattavasti, hanke kannattaa, selvitystä on syytä jatkaa

3. kustannukset muuttuvat vain vähän, pienet muutokset lähtöoletuksissa saattavat muuttaa kannattavalta näyttävän hankkeen tappiolliseksi tai päinvastoin, selvitystä on syytä jatkaa, jotta saadaan selville, kannattaako hanke todellisuudessa


Johtopäätökset

Tämä tarkastelu päätyy ilman muuta kolmoskategoriaan. Ainakin joissain tapauksissa bussilinjan korvaaminen raitiovaunulinjaa pidentämällä saattaa hyvinkin olla perusteltavissa sekä taloudellisesti että etenkin palvelutasollisesti, myös Helsingin raitiovaunulle epäedullisella kustannusrakenteella.

Nyt käytetyillä parametreillä saatiin liikennöintikustannuksista niukasti pienemmät kuin nykytilanteessa. Säästöillä katetaan ratainvestoinnista suurin osa. Bussiliikenteen reippaasti nouseva hintataso muuttaa jatkossa tulosta raitiovaunun kannalta entistä suotuisammaksi. Riippuen siitä, miten paljon bussiliikenteen hintataso nousee ja miten paljon rakentamisen kustannustaso nousee, saattavat liikennöintikustannussäästöt kattaa myös ratainvestoinnin.

Tarkempia selvityksiä olisi syytä tehdä sekä tästä esimerkkihankkeesta että linjojen 1 ja 6 vastaavista pidennyksistä. Varsinkin jokerin infraa hyödyntäviä hankkeita olisi syytä tutkia.


Disclaimer: esimerkki on tehty puhtaasti teoriapohjalta. En ole käynyt paikanpäällä katsomassa, voisiko ratiovaunu oikeasti kulkea sille esitettyä reittiä. Onko kaduilla tilaa, ovatko nousut jyrkkiä? Millainen on maastonmuoto puisto-osuudella?
 
Sikäli kun pystyn havaitsemaan, tuossa ei ole missään kohtaa pyritty ottamaan huomioon 'raidekerrointa' ja sen myötä kasvavia lipputuloja. Semmoinen vaihtoehto ainakin kannattaisi laskea, kun varsin laajasti on havaittu matkustajamäärien nousevan kumipyöräliikenteeseen verrattuna.

"Huomattavasti pidempi kalusto" kaiketi tarkoittaisi kahden vaunun junia, kun seuraavien 40 uuden vaunun pituus on nyt tiedossa. Mitä maksaisi reitin olemassa olevan osuuden muuttaminen 2x27 m vaunupareille sopivaksi? Mannerheimintiellä taitaisi tulla pysäkkiremppaa, joka varmaan olisi hyvä investointi muidenkin linjojen kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ydinkysymys on juuri tuo pidemmät vaunut. Jos se onnistuisi, paranisi raitioliikenteen kilpailukyky muutenkin selvästi ja se mahdollistaisi muutenkin tällä foorumilla moneen kertaan luetellut nopeuttamistoimenpiteet.
 
Matka-aikamuutokset ovat mitättömiä. Ruuhka-aikaan matka Elielinaukiolta Pohjois-Haagan asemalle kestää nyt 28 minuuttia bussilla 40 (Reittiopas).
No tuskinpa sentään linjan 40 ydinkäyttäjät ajavat keskustasta tai sen lähituntumasta Pohjois-Haagan asemalle. Haagan bussilinjojen olemassaolon perusta on siinä, että ne tarjoavat yhteyden Töölön ja Meilahden alueilta Haagoihin nimenomaan niille kulmille, jotka eivät ole lähelläkään rautatieasemia, esimerkiksi Kauppalantielle, Tunnelitielle ja Ilkantielle. Tätä taustaa vasten edellä esitetty viritys olisi täydellinen negaatio sille, mitä matkustajat oikeasti tarvitsevat. :)
 
Viimeksi muokattu:
No tuskinpa sentään linjan 40 ydinkäyttäjät ajavat keskustasta tai sen lähituntumasta Pohjois-Haagan asemalle. Haagan bussilinjojen olemassaolon perusta on siinä, että ne tarjoavat yhteyden Töölön ja Meilahden alueilta Haagoihin nimenomaan niille kulmille, jotka eivät ole lähelläkään rautatieasemia, esimerkiksi Kauppalantielle, Tunnelitielle ja Ilkantielle. Tätä taustaa vasten edellä esitetty viritys olisi täydellinen negaatio sille, mitä matkustajat oikeasti tarvitsevat. :)
En nyt oikein pysy mukana tässä, miten niillä matkustajilla jotka ovat lähellä rautatieasemia on vähemmän asiaa Meilahteen tai Töölöön?
 
En nyt oikein pysy mukana tässä, miten niillä matkustajilla jotka ovat lähellä rautatieasemia on vähemmän asiaa Meilahteen tai Töölöön?
Ei kai kukaan sellaista ole väittänyt. Totesin vain, että Haagan bussien päätehtävä on palvella erityisesti sitä asiakaskuntaa, joka ei asu Haagoissa asemien lähellä (mainitsin esimerkkeinä Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien). Ei kukaan estä matkustamasta asemien lähettyviltä esim. Meilahteen. Itse haagalaisena (aseman luona asuvana) käytän noita linjoja juurikin Meilahden ja Töölön suuntaan mennessäni.

Lisää olkiukkoja? ;)
 
Sikäli kun pystyn havaitsemaan, tuossa ei ole missään kohtaa pyritty ottamaan huomioon 'raidekerrointa' ja sen myötä kasvavia lipputuloja. Semmoinen vaihtoehto ainakin kannattaisi laskea, kun varsin laajasti on havaittu matkustajamäärien nousevan kumipyöräliikenteeseen verrattuna.

Jep. Tämä on niin hirvittävän arka asia meillä Suomessa. Mitä enemmän tällaisessa laskelmassa on oletuksia, sitä epävarmemmaksi se muuttuu varsinkin niiden silmissä, jotka lähtökohtaisesti eivät haluaisi sitä ratikkaa, syystä tai toisesta. Sen takia varminta on laskea ilman raidekerroinlisää, vaikka esim. saksalainen kyllä nauraisikin päin naamaa, jos hänelle yrittäisi tätä tapaa perustella.

"Huomattavasti pidempi kalusto" kaiketi tarkoittaisi kahden vaunun junia, kun seuraavien 40 uuden vaunun pituus on nyt tiedossa. Mitä maksaisi reitin olemassa olevan osuuden muuttaminen 2x27 m vaunupareille sopivaksi? Mannerheimintiellä taitaisi tulla pysäkkiremppaa, joka varmaan olisi hyvä investointi muidenkin linjojen kannalta.

Transtech-vaunun voi venyttää n. 30-metriseksi, jos sen ei tarvitse mennä keskustan tiukimmista kaarteista. Toistaiseksi on haluttu, että millä tahansa vaunulla voi ajaa mistä tahansa kohdasta rataverkolla, ja poikkeustilanteita ajatellen sellainen ajattelutapa on toki perusteltavissa. Jatkossa viimeistään Jokerin myötä tuosta joudutaan joka tapauksessa luopumaan, ja silloin olisi nähdäkseni järkevää jakaa verkko sellaisiin osuuksiin, joilla pärjää pitkällä vaunulla ja sellaisiin, joilla ei pärjää. Mannerheimintien tulisi kuulua tähän ekaan kategoriaan.

Transtech-vaunusta saa lisäpalojen avulla pidemmänkin. Noin 40-metrinen vaunu todennäköisesti riittäisi linjan 10+40 tarpeisiin. Tosin lisämatkustajia tulee myös Manskulta, jos sekä 3T että 7 siirtyvät Topeliukselle. Tällä hetkellä Haagan linjojen 40 ja 41 kuormat ovat vaatimattomalla peruslähiötasolla eli 3900-4200 / vrk / linja.
 
Nyt käytetyillä parametreillä saatiin liikennöintikustannuksista niukasti pienemmät kuin nykytilanteessa. Säästöillä katetaan ratainvestoinnista suurin osa. Bussiliikenteen reippaasti nouseva hintataso muuttaa jatkossa tulosta raitiovaunun kannalta entistä suotuisammaksi. Riippuen siitä, miten paljon bussiliikenteen hintataso nousee ja miten paljon rakentamisen kustannustaso nousee, saattavat liikennöintikustannussäästöt kattaa myös ratainvestoinnin.

Liäsiisn johtopäätöksiin, että jos Manskun raitioliikennettä saadaan nopeutettua maltillisestikin, ratikka 40 olisi sen jälkeen erittäin todennäköisesti kannattava. Nopeutusta ei tietenkään voi ottaa laskelmaan lähtöoletukseksi, mutta tämä on taas yksi lisäsyy pyrkiä nopeuttamaan ratikoita.
 
No tuskinpa sentään linjan 40 ydinkäyttäjät ajavat keskustasta tai sen lähituntumasta Pohjois-Haagan asemalle.

Ei varmaan, ainakaan silloin kun junat kulkevat ajallaan. Matka-aikaero rv/bussi kuitenkin on yksinkertaisinta ilmoittaa päätepysäkiltä keskustaan. Useimmat lukijat ymmärtänevät, että kun tehdään osamatkoja vaikkapa vaan Meilahteen asti, niin matka-aikaero rv/bussi on osamatkalla enintään sama kuin tuolla pidemmällä matkalla.

Haagan bussilinjojen olemassaolon perusta on siinä, että ne tarjoavat yhteyden Töölön ja Meilahden alueilta Haagoihin nimenomaan niille kulmille, jotka eivät ole lähelläkään rautatieasemia, esimerkiksi Kauppalantielle, Tunnelitielle ja Ilkantielle. Tätä taustaa vasten edellä esitetty viritys olisi täydellinen negaatio sille, mitä matkustajat oikeasti tarvitsevat.

Nyt täytyy muistaa, että tämä iltapuhde ei vielä ole raitiolinjan 40 hankesuunnitelma vaan puhtaasti esimerkki siitä, että ei ole mahdotonta korvata bussilinjoja rv-linjojen pidennyksillä. Ja tässähän bussi 41 hoitaisi yhteydet mainitsemillesi kaduille.

Jos kaupunki jonain päivänä päättää tutkia tällaista bussien korvaamista ratikkapidennyksillä, niin silloin lähdetään varmaankin tutkimaan kokonaisuutta eli bussien sekä ratikoiden roolia tutkittavalla alueella, eikä yhden olemassaolevan linjan kulkuneuvon muuttamista. Kokonaisuus tässä = vähintään Haagat, ehkä muitakin lähialueita. Oletettavasti tulos voidaan silloin optimoida tätä puhdetyötä paremmin, eli sekä talouspuoli että palvelutaso paranevat.

Tosin täytyy myöntää, ettei kokonaisuuksien ymmärtäminen ole aina ihan hanskassa ammattilaisillakaan. Johan trollejakin selvitellään jopa ”hankesuunnitelmatasolla” juuri tuolla puhtaahkolla kulkuneuvonmuuttamisperiaattella, vailla kokonaisuuden selvittämistä.

Liäsiisn johtopäätöksiin, että jos Manskun raitioliikennettä saadaan nopeutettua maltillisestikin, ratikka 40 olisi sen jälkeen erittäin todennäköisesti kannattava. Nopeutusta ei tietenkään voi ottaa laskelmaan lähtöoletukseksi, mutta tämä on taas yksi lisäsyy pyrkiä nopeuttamaan ratikoita.

Tavallaan nopeutus pitäisi ottaa lähtöoletukseksi juuri siksi, että saataisiin uusi hyvä syy pyrkiä nopeuttamiseen. Mutta vaarallinen lähtöoletushan se olisi...

Käytännössä pelkästään linjojen 3T ja 7 siirto Topeliukselle ja siitä seuraava ratikoiden kääntymisen väheneminen Mannerheimintiellä, pysäkkien ruuhkautumisen loppuminen (kun jäljellä on vain 4 ja 10, ne voidaan helposti tahdistaa niin, etteivät ne kulje peräkkäin) ja kuljettajarahastuksen päättymisen ja yhdenmukaisen kaluston käytön mukanaan tuoma ajoaikojen hajonnan pienentyminen antavat mahdollisuudet tehostaa valoetuuksia merkittävästi. Ilman fyysisiä toimenpiteitä kierrosajasta voinee saada linjoilla 4 ja 10 pois 1+1 ruuhkavuoroa. Kun tuohon lisätään vielä paremmat kaistaerottelut ym., puhutaan jo kokopäivävuoroista.

Jos edellä oleva oletus voidaan hyväksyä, niin silloin rv-linjojen 4, 10 ja 40 kokonaisuus on jo selkeästi kannattava.
 
Ei kai kukaan sellaista ole väittänyt. Totesin vain, että Haagan bussien päätehtävä on palvella erityisesti sitä asiakaskuntaa, joka ei asu Haagoissa asemien lähellä (mainitsin esimerkkeinä Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien). Ei kukaan estä matkustamasta asemien lähettyviltä esim. Meilahteen. Itse haagalaisena (aseman luona asuvana) käytän noita linjoja juurikin Meilahden ja Töölön suuntaan mennessäni.

Lisää olkiukkoja? ;)
Aivan!
Kun katsoo, millaisella reitillä 339-Df yrittää bussilinjaa 40 korvata, niin täytyy todeta, ettei tuollaisella mutkat suoraksi -vetäisyllä käytännössä mitään korvata!

Suosittelen, että 339-DF laskee homman uudestaan käyttäen bussilinja 40:n nykyistä reittiä. Mitä järkeä oli ajetella ratikkalinjan reitiksi sellaista, joka ei Haagan asiakaskuntaa palvele?

Oliko tässä laskelmassa jotain tarkoitushakuisuutta? Alkaako trollikkasuunnitelman julkistaminen polttelemaan sen verran lähellä, että nyt tarvitsi tehdä jotain kilpailevaa, vaikka sitten vähän oikoen?

Eikun 339-Df laskemaan! Onko siinä radanrakennuskustannuksessa mukana myös tarvittavat muutokset katuverkostoon ja kunnallistekniikkaan? Entäpä raitiotien risteys Vihdintien kanssa? Pitäisikö siinä toimivuuden takia raitiotie vetää kalliissa tunnelissa ali?
Mielelläni kuitenkin jättäisin nuo kustannuslaskelmien teot kokeneemmille ammattilaisille. Laskelmat saa näyttämään helposti fiksuilta, millä saa vähemmän asioihin perehtyneitä vedettyä höplästä.

Sen vielä lisään, että jos kiskot vedettäisiin nykyisen 40:n reittiä pikku-Huopalahteen, radan pituus olisi jo 4,5km kaksoisrataa! Eikä 3,5km... Lisäksi ajoaikoja- ja nopeuksia miettiessä pitää muistaa, että silloin rata kulkisi kapeita, mäkisiä ja mutkaisia katuja pitkin, milloin ei tietenkään voi ajaa niin kuin "suoralla baanalla". Ainiin, entäs Tunnelitien ratasilta? Mahtuuko ratikka ali?
 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen, että 339-DF laskee homman uudestaan käyttäen bussilinja 40:n nykyistä reittiä. Mitä järkeä oli ajetella ratikkalinjan reitiksi sellaista, joka ei Haagan asiakaskuntaa palvele?

Ihan hyvinhän tuo Pohjois-Haagaa palvelee. Etelä-Haaga jäisi raideyhteyden ulkopuolelle, mutta bussilinja 41 siellä edelleen olisi.

Sen vielä lisään, että jos kiskot vedettäisiin nykyisen 40:n reittiä pikku-Huopalahteen, radan pituus olisi jo 4,5km kaksoisrataa! Eikä 3,5km...

Itse sain noin neljä kilometriä kummankin reitin pituudeksi Googlemapsista. Otitko huomioon Pikku-Huopalahden rataa Manskulta? Ja jos Eliel Saarisen tiellä on raide-jokerin kiskot niin silloin pituus tippuu tuolla välillä siihen 3 - 3,5 km. Onkohan sitä haettu tässä?

Ainiin, entäs Tunnelitien ratasilta? Mahtuuko ratikka ali?

Korkeus on 3,7 metriä näemmä. Tunnelin kaareva katto aiheuttanee pienen mutkan matkaan. Tosin en usko että tuossa kohtaa kiskojen asennuksen aikana olisi vaikea operaatio madaltaa katua. Ja ratikan virroitinhan tunnetusti taipuu alaspäin tarpeen vaatiessa. Monissa tunneleissa kulkevissa ratikoissa virroitin on monasti lähes katossa kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Ja tässähän bussi 41 hoitaisi yhteydet mainitsemillesi kaduille.
Haagan torilta Meilahden, Töölön ja keskustan / Kampin suuntaan mennään nyt kahdella bussilla eli 40:llä ja 41:llä. Jos näistä toinen otetaan pois, paljonko jäljelle jäävää pitää vahvistaa? Miten se vaikuttaa liikennöintikustannuksiin?

Edelleen - Haagan suunnan raskasta raideliikennettä täydentävän yhteyden (nyt bussi) ensisijainen käyttäjäryhmä sijoittuu mainitsemalleni akselille. Miksi raitiotie, joka on bussiin verrattuna massakuljetusväline, suunnitellaan tietoisesti kiertämään alueet, jossa todellista käyttäjäpotentiaalia löytyisi?

---------- Viesti lisätty kello 21:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:55 ----------

Johan trollejakin selvitellään jopa ”hankesuunnitelmatasolla” juuri tuolla puhtaahkolla kulkuneuvonmuuttamisperiaattella, vailla kokonaisuuden selvittämistä.
Käsittääkseni johdinautot ovat busseja. Selvityksessä siis verrataan bussien energialähteitä, ei kahta täysin eri kaliiperin liikennemuotoa. Kun tiedetään sähköisien bussien kustannustaso suhteessa ei-sähköisiin busseihin, voidaan sitten miettiä bussien energialähteisiin liittyviä juttuja siinäkin vaiheessa, kun liikennemuotojen rooleja tarkastellaan laajemmin.
 
Ansiokasta pohdintaa. Tätä ja muidenkin linjojen pidentämistä kannattaisi. Poliittisesti Raide-Jokeri on varmasti merkittävä. Jos Raide-Jokerista saadaan päätös, avaa se mahdollisuuden paremmin suunnitella raidelinjoja juuri Jokerille asti. 4, 10 ja 1 lähinnä tuntuvat realistisilta. Nyt Raide-Jokeri on vain hautautunut eri hankelistauksissa turhan alas.
 
Ei kai kukaan sellaista ole väittänyt. Totesin vain, että Haagan bussien päätehtävä on palvella erityisesti sitä asiakaskuntaa, joka ei asu Haagoissa asemien lähellä (mainitsin esimerkkeinä Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien). Ei kukaan estä matkustamasta asemien lähettyviltä esim. Meilahteen. Itse haagalaisena (aseman luona asuvana) käytän noita linjoja juurikin Meilahden ja Töölön suuntaan mennessäni.

Lisää olkiukkoja? ;)
Ei ollut tarkoitus varsinaisesti väittää vastaan, en vaan oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit. Mietin että kulkeeko paikalliset etupäässä junalla keskustaan ja bussilla vaikka Töölöön, vai onko bussi keskustayhteys jolla pääsee myös Töölöön?
 
Mietin että kulkeeko paikalliset etupäässä junalla keskustaan ja bussilla vaikka Töölöön, vai onko bussi keskustayhteys jolla pääsee myös Töölöön?
Mielestäni rakentavaa mietintää. Mielekkään kävelymatkan päästä asemilta mennään keskustaan todennäköisesti junalla - jo senkin takia, että junia menee sangen tiheään ja ajoaika junalla on kuitenkin kymmenkunta minuuttia (bussilla vähintään tuplasti). Nykyisessä 40 / 41 -asetelmassa on se etu, että toisella pääsee Mannerheimintien varteen ja toisella Töölöntorin ja Kampin suuntaan. Tätä ei mielestäni tule purkaa ennen seuraavia suuria uudelleenjärjestelyjä, jollaisena voidaan pitää esimerkiksi Pisara-radan käyttöönottoa. Tällöin nousee esille myös pohdinta sen suhteen, tarvitaanko Huopalahden asemalta raitiotien järeysluokkaa olevaa yhteyttä Töölöön.
 
Takaisin
Ylös