Töölöntorin silmukka

SRS:n uutissivulla kerrotaan, että Töölöntorin silmukka on osin purettu.
Mahtaneeko kukaan tietää, että poistuuko se "lopullisesti".

Toivoisin todella, että ei poistuisi lopullisesti. "Raporttini" uutissivuille perustui havaintoon bussin ikkunasta kotimatkalla, eli en tehnyt mitään sen kummempaa maastotutkimusta. Joka tapauksessa kiskojen paikalla on silmukan tulokaarteessa uusi asfaltti, joten jos silmukkaa joskus paikalle palautetaan, uskoisin että sitten vähän eri linjauksella.

Tuskin suunnitelmissa on viitosen uudelleen henkiinherättämistä Katajanokan terminaalilta Töölön Torille, ellei sitten kiertäisi Simonkadun kautta. Varmaaan Länsiterminaalin vaihtoehto on enemmän tapetilla.
Silmukkahan on ollut melko ahtaassa paikassa ja toisaalta Töölön hallin silmukka on lähellä poikkeusreittejä varten.
Veikkaan, että laittavat loputkin silmukan kiskot rullalle.

Vuosia sitten oli kaupungin suunnitelmissa Töölöntorin kehittäminen.
Suunnitelmaan sisältyi raitiotien silmukka, johon pääsi molemmista suunnista ja josta pääsi molempiin suuntiin.
Ilmeisesti tuo kehittämissuunnitelma, johon liittyi tietysti muutakin kuin raitiotie, on nyttemmin unohdettu.

Usein olen haaveillut matkustusongelmiini linjaa Töölön torilta rautatieaseman kautta Hakaniemeen ja Linjoille. Hakaniemen suunnalta ja rautatieaseman edestä olisi käytännöllistä olla edes yksi suora linja Töölöön niinkuin oli ennen linja 7. Radat ovat olemassa, mutta tahtoa tällaiselle näppärälle linjalle ei vain tunnu löytyvän. Reitti helpottaisi lisäksi keskustan ja Etu-Töölön välillä linjan 3 kapasiteettia sekä aseman ja Hakaniemen välillä linjoja 3 ja 6.

Täällä kun on toisaalta takerruttu VR Oy:n epäkuranttien yli 40 vuotta vanhojen vetureiden ja matkustajavaunujen romutukseen tai kuviteltuun edelleenmyyntiin jollekin tulevaisuuden liikennöitsijälle ja "kansallisomaisuuden" hävittämiselle niin eikö tämä TT:n hävityksen alku myös kirvoita vastaavaan, että kaupunkilaisten verorahoilla kustantamia ratalaitteita tuhotaan eikä anneta toisille operaattoreille jotka hoitaisivat liikennettä paremmin jne... VR:n yhtiöittämisen yhteydessä 1995 liikkuva kalusto luovutettiin täysin oikeuksin VR:lle, eikä siihen ole enää sen jälkeen kellään muulla nokan koputtamista. Tasavallan hallitus ei voi puuttua yksittäisen osakeyhtiön oikeuksiin omaan omaisuuteensa. Eikä varmaan jokin ajateltu uusi rautatieyritys hanki kalustoa, joka on tuonkin ikäistä ja oikeasti romutusta odottavaa?

Kuka muuten saa laittaa kiskoja kaupungin yleisille kaduille ja kuka saa sitten niillä liikennöidä. Asvaltin laittaa kaupunki ja sillä saa ajaa autolla kuka vain, mutta kun kaupunki laittaa kiskot, niin miksei niillä saa liikennöidä ken esittää toiveensa?

Muistokuva TT:lta on tässä http://vaunut.org/kuvasivu.php/18560.html?pvm=11.11.2005&kuvaaja=515&x=

Ratikan raiteiden käyttöoikeus

Tällä hetkellä on aika selvä, että raitiotieradalla Helsingissä ajaa vain ja ainoastaan HKL. Rata on sen, se maksaa radan rakentamisen ja ylläpidon. Eli kyse on kuin yksityisestä rautatiestä, vaikka raitiotie ei Suomessa ole rautatie, vaan se on tieliikennettä.

Toinen juttu sitten on, onko tämä oikein. Minun mielestäni ei. Kaupunki rakentaa bussikaistoja, pysäkkejä ja jopa terminaaleja, eikä kukaan bussiliikennöitsijä maksa niistä mitään. Miksi raitioliikennöitsijän pitäisi? Sama juttu kun on rautatien ja maantien välillä.

Olen sitä mieltä, että tässäkin pitäisi tehdä suunnanmuutos. Eri joukkoliikenteen muodot on asetettava samalle viivalle, jolloin kaupunki kaavoittajana ja liikenneverkon rakentajana voisi alkaa itsekin miettiä, mitä sen kannattaa tehdä. Ei kävisi kuten Turussa, kun rata ja kadut olivat eri budjetissa, ja katujen kunnostaminen busseille raiteiden kunnostamisen sijaan tulikin paljon kalliimmaksi.

Antero

Suunnitelma

Syksyllä 1995 kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin suunnitelma Töölöntorin perusparantamisesta. Alunperin torin silmukkaa ei ollut tarkoitus säilyttää. Mutta HKL vaati, että silmukka on säilytettävä. HKL esitti kuvassa näkyvää ratkaisua, joka hyväksyttiinkin suunnitelmaan. Ajatuksena oli, että lautakunta käsittelisi asiaa vielä samana vuonna. Optimistisen tavoitteen mukaan "uusi Töölöntori" olisi voinut olla valmiina jo vuonna 2000. Suunnitelmaan liittyi toki paljon muutakin kuin raitiotien silmukka. Suunnitelma näyttää kehittyneen asemakaavaksi, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 3.3.1998 ja valtuusto 19.3.1998. Kuvitelma oli, että valmista on vuonna 2001.

Mitä sen jälkeen lienee tapahtunut? Töölön metronko sunnittelu pani tämän muutoksen jäihin? Eikös Töölön asemaa ole ajateltu torin paikkeille.

Jossain vaiheessa, kun seurasin tätä asiaa laatiakseni Raitioon päivityksiä kehityssuunnitelmista, KSV totesi vain, että rahat ovat loppu. Tämä saattoi olla n. v. 2000-2001. Sikäli voisi olettaa, että suunnitelma sinänsä on edelleen voimassa, mutta odottaa valmistumista. Pitäisi taas tarkistaa tilanne KSV:stä.

Iloitkaamme kuitenkin Runeberginkadun radan uudesta reunakiveyksestä. Samaa kaavaa soisi noudatettavan enemmänkin.

Ehkä on ratikkaliikenteen kannalta ihan hyvä, jos Töölöntorin parannus jää toteutumatta. Kuten kuvasta näkyy, Töölöntorin ratikkapysäkit siirtyisivät torin laitaan ja ratikkakiskot joutuisivat ylittämään Runeberginkadun kahdesti. Se tietäisi varmasti pidentyviä odotusaikoja liikennevaloissa.

Koska Töölöntorin nykyiset ratikkapysäkit korotettiin viime kesänä, voisi olettaa että uusien rakentaminen ei ole enää lähiaikojen suunnitelmissa.

Raition artikkelini, joka käsitteli Töölöntorin uutta silmukkaa ja jossa oheinen kuvakin on julkaistu, kertoi myös, että kuva on itse asiassa virheellinen juuri pysäkin sijoittelun osalta. Kun aikoinaan KSV:stä kuvan sain, heillä ei vielä ollut parempaa, ja tuo sai siksi kelvata.

Päivitetyssä suunnitelmassa pysäkki oli HKL:n toiveen mukaan sijoitettu keskelle katua niin, ettei ratikan tarvitse kulkea autokaistojen halki kahteen kertaan. Myös KSV katsoi tämän sijoituksen paremmaksi, sillä näin raitiovaunu on kaupunkikuvallisesti paremmin oikeuksissaan kulkiessaan suoraan kohti "Topeliuksenkadun ja Rubenerginkadun väliin jäävää komeaa julkisivua", näin siis KSV:n arkkitehti.

Itse pidän keskelle katua sijoitettua rataa ja pysäkkiä parempana myös siksi, että se mahdollistaa helpommin radan haaroittamisen Topeliuksenkadulle, mikä on taas esillä ensi vuonna valmistuvassa rv-liikenteen kehittämissuunnitelmassa.