Matalia raitiovaunuja Tallinnaan

Vs: Joukkoliikenne Tallinnassa

Tukholmakin tilasi CAF'in ratikoita Spårväg City'lle.
Voimme odottaa mielenkiinnolla vaunujen toimivuutta pohjolan lumisessa talvessa...
 
Kunpa tuosta tulisi Transtechin ensimmäinen raitiovaunujen vientitilaus!
 
Erittäin hyvä uutinen tuo on joka tapauksessa. Tavallaan etulyöntiasemassa on tietysti Alstomin ja Bombardierin yhteistuote NGT8D, koska se on jo Saksan Braunschweigia varten sovitettu 1100 mm raideleveydelle, joka on käytännössä sama kuin Tallinnan 1067 mm. Mutta melko vähäisin muutoksin telin rakenteeseen onnistuu epäilemättä myös metrin raideleveydelle suunnitellun vaunun sovittaminen Tallinnaa varten.
 
Ymmärsinkö nyt Rattivaunun linkittämästä uutisesta oikein, että vaunut tilataan CAF'ilta "vaihdossa" Espanjaan myydyistä päästöoikeuksista, ts. tarjouskilpailua ei järjestetä? Sääli tavallaan, jos toinenkin lähiseudun tilaus menee CAF'lle, varsinkin tälläisen vippaskonstin seurauksena (sääli siis nimenomaan siksi, ettei Transtech voi tarjota omia tuotteitaan Tallinnaan). Kuvien perusteella tosin CAF'n vanut näyttävät erittäin näppäriltä peleiltä noin ulkoisesti. Kunhan vaan luotettavuus ei ole toisen etelänmaiden raidetuotteen tasoa....
 
Ymmärsinkö nyt Rattivaunun linkittämästä uutisesta oikein, että vaunut tilataan CAF'ilta "vaihdossa" Espanjaan myydyistä päästöoikeuksista, ts. tarjouskilpailua ei järjestetä?

Noin minäkin tuon ymmärsin. Eli ei siis tule sitten tilausta Suomeen. Aika jännää, jos tuollaisella neukkuhenkisellä clearing-kaupalla saa tosiaan kiertää kilpailutussääntöjä. Nähtävästi meillä on Suomessa vielä paljon opittavaa kilpailutuksista.

Ja käytännössä Tallinna sai sitten ilmaiset vaunut. On se vaan ihmeellinen asia tämä ympäristönsuojelu.
 
Joo. CAF:ltahan tuo nyt vaikuttaa. Mutta minä olisin silti skeptinen sen suhteen, onnistuuko tuollainen. CAF ei käsittääkseni ole sama asia kuin Espanjan valtio, jolle päästöoikeudet myydään. Mutta jos vaunujen muodollinen ostaja tämän vuoksi on Espanjan valtio, sittenhän peli on menetetty Transtechin kannalta.
 
Aas sanoi:
Tallinna haluaa jatkossakin olla Euroopan pääkaupunki, jossa kehitetään edelleen juuri raitiotieliikennettä, koska meillä on vakiintuneen raitiotieradan verkosto ja ihmiset haluavat oman liikkeen suunnittelussa yhä enemmän raitiovaunu ", sanoi Aas.
Ihan kiva käännös "Client for Google translatella", vai mitä.
 
Huono uutinen Transtechille. Mutta toisaalta kuka ostaisi vaunuja valmistajalta, jolla ei ole toimivaa referenssiä?

Esim. Venäjän markkinoille mennään yleensä suurilla paikallisilla investoinneilla tai valtioiden välisillä isoilla kauppasopimuksilla. Joten sieltä suunnasta pienen Transtechin markkinoita vaikea saada kuten on nähty vaikkapa matkustajavaunujen suhteen.

Eli potentiaaliset markkinat EU:n sisämarkkinoilla. Tallinnassa tuli tällä kertaa huti. Jos CAF:it epäonnistuvat ja toisaalta Transut onnistuvat Helsingissä niin siinä voisi olla iskun paikka. Ja jos Gråkallbanen Trondheimissa laajenee tai edes jatkaa toimintaa niin siellä varmasti myös mahdollisuuksia lähivuosina. Ja toisaalta Liepajakin on tiehaarassa raitiotien suhteen. Toki Saksasta löytyy käytettyä kalustoa myös tulevaisuudessa, mutta ei ehkä nykyisiä määriä ja yhtä halvalla.
 
Taitaa olla niin, että jos Eestin valtio myy päästöoikeuksia, se voi ottaa maksuksi myös raitiovaunuja. Ja silloin ei ole kyse raitiovaunuhankinnasta, vaan päästöoikeuksien maksamisesta. Ja Eesin valtio voi sitten tehdä raitiovaunuilla jotain, kuten vuokrata tai myydä ne Tallinnan kaupungin omistamalle liikenneyhtymälle.

Antero
 
Jos miettii käytettyjen vaunujen markkinoita, Saksassa ne voivat hyvin, ja tulevat voimaan hyvin vielä pitkän aikaa. Tatroja poistetaan monessa kaupungissa vielä vuosia, ja samaten Düwagin viimeisiä korkealattiavaunuja kyllä tulee poistumaan tasaisesti aina 2020-luvulle saakka, olettaisin. Transtech-vaunun ongelma Trondheimin suhteen olisi korileveys. Trondheimissa korileveys on 2,6 metriä, eli Kairon ohella maailman suurin kapearaiteisen raitiotien korileveys. Transtech-vaunun vahvuus taas on, että se on suunniteltu 2,4 m levyiseksi pysäkeille, jotka on rakennettu 2,3 m korileveydelle. Eli Trondheim lienee tällä logiikalla niitä harvoja metrin raideleveyden kaupunkeja, joihin Transtech-vaunu korinsa puolesta ei sopisi suoraan. Trondheimiin kannattaa aikanaan hankkia jotain oikealle korileveydelle suunniteltuja osamatalia vaunuja, jotka sitten saisivat 1000 mm telit. Transtechin vaunustakin tietysti varmasti voi kehittää version suuremmalle korileveydelle, mutta se tuskin pelkkää Trondheimia varten kannattaa. Korileveyskysymys käsittääkseni vesitti myös NrII-vaunun vientiyritykset Trondheimiin, vaikka Valmetilla olikin kiinnostusta markkinaa kohtaan.

Uskoisin, että Tallinnan epäonnistuessa (kuten nyt näyttää) Transtechin kannalta lupaavimmat markkinat lähialueilla ovat Liepajassa. Oslossa ja Norrköpingissä raideleveys on väärä, mutta tavoiteltu korileveys selkeästi lähempänä helsinkiläistä. Siinä suhteessa uskon niiden itse asiassa olevan Trondheimiä lupaavampia myyntisuuntia. Telit on tietysti suunniteltava uusiksi (laakerit pyörien väliin eikä akselin päihin), mutta jos/kun myydyksi saisi enemmän vaunuja kuin Trondheimin tapauksessa todennäköisen 6-9 vaunun erän, kehitystyö voisi kannattaa. Saksalaiset ostavat vaununsa varmasti tulevaisuudessakin Stadlerilta, Vosslohilta, HeiterBlickilta, Siemensiltä, Bombalta ja Alstomilta, mutta kauemmas katsottaessa esimerkiksi Hollannin ratikkakaupungeille ei ole selkeää hovihankkijaa.
 
Transtech-vaunun ongelma Trondheimin suhteen olisi korileveys.
En ole näin pessimisti. Transtechin ”vaunu” on vaunun rakennekonsepti, ei Helsinkiin toimitettavan vaunun mitoitus. Transtech ei edes ole yksin konseptin kanssa, sillä samat asiat, mitkä ovat olleet Transtechin vaunun rakenteen taustalla, on ymmärretty myös muualla. Ja lähes samanlaisia vaunuja on jo toimitettukin.

Eri korileveys tai raideleveys tahi sivuseinän kavennus alas ovat suhteellisen yksinkertaisia tuotekonseptin variaatioita. Erityisesti nykyään, kun CADin ansiosta sekä lujuuslaskelmat että valmistusdokumentit on helppo päivittää. Tehtiinhän jo 1970- ja 1980-luvuilla Saksassa B-vaunuja eri levyisinä ja eri raideleveyksille. Ja Düwag suunnitteli jo 1950-luvulla vaununsa siten, että niitä voitiin toimittaa käytännössä kaikille tiedossa olleille raitiotiemitoituksille. Esimerkiksi Düwagin telin runko on sama noin metrin ja normaalilla raideleveydellä. Metrillä pyörät ovat telisivujen sisäpuolella, leveällä raiteella ulkopuolella. Moottori, vaihteistot ja jarrut ovat samat.

Transtechin kilpailukyvyn kannalta oleellista on, miten yksityiskohdat ratkaistaan käytännön rakenteina ja miten laadukasta ja kustannustehokasta on Transtechin valmistustyö. Näyttää siltä, että esimerkiksi vaunun perusmitoituksen ymmärtäminen on vaikeata jopa isolle valmistajalle. Jos ei sitä hallitse, hyvälläkään konseptilla ei synny hyvää vaunua.

Valmistuksesta vahvin näyttö on toimiva referenssi, ja se tulee Transtechille olemaan Helsinki. En ota kantaa siihen, miten viisasta on yrittää käydä kauppa ennen kuin toimiva referenssi on olemassa. Se on Transtechin omistajien valinta, jolla on hyvät ja huonot puolensa.

Uskoisin, että Tallinnan epäonnistuessa (kuten nyt näyttää) Transtechin kannalta lupaavimmat markkinat lähialueilla ovat Liepajassa. Oslossa ja Norrköpingissä raideleveys on väärä, mutta tavoiteltu korileveys selkeästi lähempänä helsinkiläistä.
Tallinna tarvitsee enemmän vaunuja kuin nyt puheena olleet 15 vaunua. Tosin Tallinnan kaupungin ja liikennelaitoksen talous on sellaisella mallilla, että käytetyt vaunut lienevät hyvä ratkaisu 10–15 vuodeksi. Uudet matalalattiavaunut kuitenkin saattavat luoda paineita hankkia mieluummin lisää matalalattiaisia ja uusia kuin käytettyjä vaunuja.

Raideleveys ei periaatteessa ole Transtech-vaunun konseptille ongelma. Konseptin vahvuus on portaaton lattia ja käytävät myös metrin raideleveydellä. Tämä on yleisesti helpompi saavuttaa normaaliraideleveydellä. Mutta leveä raideleveys ja kapea kori johtavat tarpeeseen suunnitella teliä uudelleen. Teliä kun ei voi levittää vaunun koria leveämmäksi.

Keski-Euroopan vanhoilla markkinoilla on varmasti vaikea kilpailla paikallisten kanssa. Enkä rajaa tätä vain länteen, sillä osataan raitiovaunuja tehdä idässäkin.

Antero
 
Oletteko nyt aivan varmoja siitä että Tallinna säilyttää maailman tappiin raitiotieverkollaan eksoottisen 1067 mm raideleveyden? Katsokaa esim tämän artikkelin http://www.hbl.fi/text/ekonomi/2011/5/5/w62993.php
kuvaa ja itse artikkelia. Kuvan vaunu on normaaliraiteinen, ja artikelissa lukee että linjaa 4 tullaan rakentamaan uudestaan ja että siihen tarvitaan EU-rahoitusta. Eli mistään pikkumuutoksista ei silloin liene kyse.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös