Vanhojen vaunujen romuttaminen

HKL:n johtokunta on 24.8 pidetyssä kokouksessaan päättänyt säilyttää vaunut 157 ja 320 toistaiseksi ja odotetaan varikkoselvityksen valmistumista jolloin asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Laaditaan kustannusarvio ja suunnitelma entisöinnistä ja tutkitaan mahdollisuutta osallistua jollakin tasolla ulkopuolisen tahon koordinoimaan entisöintihankkeeseen noudattaen kuitenkin päätösehdotuksen linjauksia, eli vaunujen tulee pysyä joko museo ja/tai raitioliikennekäytössä. Positiivista että vaunut saivat jatkoaikaa eivätkä ainakaan ilman minkäänlaisia jatkoselvityksiä joudu romuttamolle!
 
HKL:n johtokunta on 24.8 pidetyssä kokouksessaan päättänyt säilyttää vaunut 157 ja 320 toistaiseksi ja odotetaan varikkoselvityksen valmistumista jolloin asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Laaditaan kustannusarvio ja suunnitelma entisöinnistä ja tutkitaan mahdollisuutta osallistua jollakin tasolla ulkopuolisen tahon koordinoimaan entisöintihankkeeseen noudattaen kuitenkin päätösehdotuksen linjauksia, eli vaunujen tulee pysyä joko museo ja/tai raitioliikennekäytössä. Positiivista että vaunut saivat jatkoaikaa eivätkä ainakaan ilman minkäänlaisia jatkoselvityksiä joudu romuttamolle!

Hieno homma, onneksi järki näyttää kuitenkin voittavan! Sitä en kyllä edelleenkään ymmärrä minkä takia romuttamotuomion saanutta vaunua ei ole mahdollista myydä yksityiselle, esimerkiksi jonkinlaisella kunnossapitovelvoitteella. Oma mielipiteeni asiaan on että parempi että vaunu on olemassa jossakin muodossa kuin ei ollenkaan. Ja onhan näitä yksityisomistuksessa olleita vaunun koreja päätynyt sitten uudestaan kunnostukseen.
 
Sitä en kyllä edelleenkään ymmärrä minkä takia romuttamotuomion saanutta vaunua ei ole mahdollista myydä yksityiselle, esimerkiksi jonkinlaisella kunnossapitovelvoitteella. Oma mielipiteeni asiaan on että parempi että vaunu on olemassa jossakin muodossa kuin ei ollenkaan. Ja onhan näitä yksityisomistuksessa olleita vaunun koreja päätynyt sitten uudestaan kunnostukseen.
Aika kova velvoite. Pitää olla suht. lämmin ja kuiva sisätila ja mahdollisuus liikuttaa / ajaa vaunulla. Muuten se ei pysy kunnossa. Kaupunginmuseo säilyttää liutaa vaunuja. Ne eivät ole kunnossa, vaikka ajokuntoisena joutuivatkin museolle. Että ovathan ne museon vaunut olemassa jossain muodossa. Näkemään niitä ei pääse. Ja ovat olleet niin kauan paikoillaan ilman mitään mitä huoltamiseksi voisi sanoa, että sellaista rahaa ei löydy, jolla niitä vielä liikkumaan saisi. (Jos voittaisin miljoonia lotossa...:cool:)
Säilyttäminen ja kunnossapito ovat eri asioita.
Taitaa olla avoperävaunu SR 233 ainoa esimerkki vaununraadon uudelleensyntymisestä. BS 1 on täysi replika. Onko muita sitten?
 
Taitaa olla avoperävaunu SR 233 ainoa esimerkki vaununraadon uudelleensyntymisestä. BS 1 on täysi replika. Onko muita sitten?
Suomessa on ratikoita vähän, mutta jos otetaan lukuun muukin kiskokalusto, suuri osa nykyään liikennekäytössä olevasta museokalustosta on alun perin pelkkiä raatoja. Ja niiden kunnostamisesta ovat vastanneet nimenomaan yksityiset tahot, kuten on tilanne SR 233:n ja BS 1:n kanssa myös. Ja tilanne on vielä ollut niin, että omistajataho on pitänyt itsellään paraskuntoisen kaluston, antanut sen ruostua muutaman lisävuoden kun yksityiset ovat uurastaneet heikompien parissa ja sitten ne paremmatkin on silputtu pataan.

Jos taas mennään Suomen rajojen ulkopuolelle, vahingossa säilyneistä raadoista on kunnostettu tai uudelleen rakennettu monet arvokkaimmista museoesineistä. Olen omin silmin nähnyt sekä aihioita joista on aloitettu kuin myös valmiita töitä. Suomalainen käsitys kelvollisesta lähtökohdasta on suunnilleen sama asia kuin tuomittaisiin talven seissyt auto likaisuutensa ja tyhjentyneen akun vuoksi täydeksi romuksi. Sekä Sr 233 että BS 1 olivat hyväkuntoisia aihioita kansainvälisellä mitalla. Ja kumpikin on valitettavasti toteutettu vaatimattomasti suhteessa ulkomaiseen entisöintiin. En tällä moiti kumpaakaan hanketta, Suomen erityisolosuhteisiin nähden ne ovat kunnianarvoisia saavutuksia. Mutta totuus on sellainen, ettei kumpaakaan museoesineeksi hyväksyttäisi, koska se mikä niissä on jouduttu tekemään tyhjästä on tehty toisella tavoin kuin alkuperäistä rakennetta noudattaen.

Ja kuten Albert kuvailet, tämä sama kuvio kuin muun kiskokaluston kanssa on nyt toteutumassa HKL:n museoraitiovaunujen kanssa. Kaupunginmuseolle on annettu arvokkaimmat kappaleet, joiden se antaa tuhoutua. Ne huonommat kappaleet jäivät HKL:lle ja osa niistä on nyt päätynyt Stadin ratikoille, joka suurella työllä, vaivalla ja rahalla hankkii puuttuvat osat ja kunnostaa vaunut. Samaan aikaan paremmat kappaleet happanevat, lahoavat ja hapettuvat sekä homehtuvat, niitä ”restauroidaan” väärin menetelmin ja lasten annetaan rikkoa osaa niistä. Jossain vaiheessa Kaupunginmuseo varmaan kaikessa hiljaisuudessa romuttaa vaunut todeten niiden museaalisen arvon kadonneen vaunujen tuhoutumisen johdosta. Eikä niitä tietenkään anneta kellekään, koska sillä tavoin museo menettäisi kasvonsa, kun se ei pystynyt huolehtimaan vaunuista siten kuin yksityinen on jo huolehtinut. Joskus sitten Jokioisten museorautatien hallussa oleva 750 mm:n raideleveydelle muutettu hevosvaunun raato on arvokkain ja ainoa Helsingin joukkoliikenteen muinaisjäänne joka 1900-luvun loppupuolen valokuvien perusteella rakennetaan uudelleen ratikan näköiseksi HKL:n 200-vuotisjuhlia varten.

Antero
 
Tampereen ratikan infopiste.

---------- Viesti lisätty kello 11:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:58 ----------

Kommenteista, olisi hilpeä:
Entä ratikkarata jossa pääsisi kokeilemaan miltä tuommoisen härvelin ajaminen tuntuu?
 
Tampereen ratikan infopiste.

Myydään mieluummin Transtech-vaunun maketti tai pätkä siitä Treelle infokiskaksi sitten kun se jää tarpeettomaksi. Parempi infota nykyaikaisessa vaunussa kuin luoda mielikuvia vanhoista rämisijöistä (niin mainioita kuin vanhat ratikat ovatkin).
 
Miksei noita ole luovutettu HKM:n hallintaan? Kyllähän ne varmasti mahtuisivat Hyrylän kokoelmakeskukseen säilöön.
Jospa Stadin Brankkarit haluavat pitää huolta historiastaan itse eivätkä ole antaneet vanhaa kalustoaan pois, kun taas HKL halusi ja haluaa edelleen museaalisesta kalustosta eroon.
 
Takaisin
Ylös