Viestiketju: Vanhojen vaunujen romuttaminen

JLF:n paino on vahvasti tässä päivässä ja uusissa projekteissa. Onneksi on parempia palstoja, jos museot kiinnostavat.

Ei minua ainakaan liikuta muuten kuin ohimennen, mitä aikansa eläneillä vaunuilla tehdään. Ei varsinkaan, kun museotoiminta ei todellakaan ole nykyaikaisen ja uudistuvan kaupunkilaisille liikkumispalvelua tuottavan laitoksen juttu. Niukat rahat voi käyttää muuhunkin, kuten liikenteen nopeuttamiseen ja kasvattamiseen. Operaation tehostamiseen ja taloudellisuuteen.

Varmaankaan noista HKL:n aikomista romutuksista ei ole tänne viitsitty kirjoittaa kun suuri osa RAITIOVAUNUT-osiota lukevista käy myös SRS:n sivuilla jonka uutissivulta tuo tieto löytyy. Kerrottakoon nyt tässä samalla että laihialainen HKL 14 on viety kuusakoskelle romutettavaksi ja harjavaunu 2126 on jo romutettu.

On todella hämmästyttävää ettei HKL katso pystyvänsä säilyttämään edes muutama harva museovaunu, tilapuute vaikuttaa huonolta selitykseltä. Tämä voi tapahtua vain Helsingissä (sekä myös Venäjällä "vaunut.org":n mukaan). Onneksi meillä on kuitenkin Stadin Ratikat ! Liikenneuutisissa väitetään muuten että #320 on viimeinen rattikaria. Eikö #313 ole enää Hyrylässä, vai oliko kyse viimeisestä ajokelpoisestä rattikariasta ?

Alunperin kirjoittanut JE

Kaupunginmuseon politiikkahan on, että heidän vaunuillaan ei saa liikennöidä, koska vaunut voivat sillä tavoin mennä pilalle. Jos kaupunginmuseon suhtautuminen kaluston pitämiseen liikennekelpoisena olisi toisenlainen, koko tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä. Vaunujen siirtäminen kaupunginmuseolle ei ole mikään ratkaisu, koska paitsi että se tarkoittaisi niiden siirtämistä Hyrylään homehtumaan, ne saisivat museostatuksen vuoksi itselleen ikuisen liikennöintikiellon (lue: kiellon pitää vaunua ajokunnossa).

Aivan. Paras museo on museo, joka kattaa omat kulunsa omalla toiminnallaan. Jos museo maksaisi täyttä hintaa vaunumetreistään, ei vaunuja heitettäisi roskiinkaan. Toimivat museoesineet säilyttävät lisäksi tietotaidon ja ammattilaisia, jotka voivat opettaa uutta polvea välttämään vanhoja virheitä.

Lienee jotain samaa filosofiaa kuin museovirastolla yleensä, kun miettii vanhojen talojen uusien hissien vastustamista. Vanha ei pitäisi olla itseisarvoista, vaan lisäarvoa. Suurempi lisäarvo on käytännöllisyydessä.

Eikös niille voisi keksiä jotain uusiokäyttöä?

Esimerkiksi Töölöntorin silmukkaan saisi vaikka kahvilaratikan. Ja kun kerran veneistäkin tehdään kämppiä, ja olen omin silmin Hauholla nähnyt matkustajavaunusta tehdyn mökin, niin miksei sitten vaikka kasin vanhalle päättärille Hesarille asuinratikka.

Alunperin kirjoittanut HeSa

Tämä voi tapahtua vain Helsingissä

Kukkua. Isojen museoesineiden ongelma on kyllä aivan yleismaailmallinen, poislukien ehkä kulttuurit, jossa vanhan säilyttämistä ei ylipäätään pidetä tarpeellisena. Ratikat eivät edes ole kokonsa puolesta ongelmallisimpia otuksia. Ks. esim. Finnjetin romuttamisesta käyty debatti.

Kuinka vaikeaa ratikan säilöminen minimienergiaperiaatteella oikeastaan on? Äkkiseltään maa vaikuttais olevan täynnä tyhjiä teollisuushalleja yms. Eri kysymys tietty on, olisiko minimaalisessa 'arkistoimisessa' tolkkua jos vaunu ei ole kunnossa eikä kiskojen ulottuvilla. Ehkä se tolkku, että tulevaisuuden harrastajien kunnostusprojekti olisi helpompi kuin esim. nyt korjatun avovaunun rakentaminen alkutekijöistään.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Kukkua. Isojen museoesineiden ongelma on kyllä aivan yleismaailmallinen, poislukien ehkä kulttuurit, jossa vanhan säilyttämistä ei ylipäätään pidetä tarpeellisena. Ratikat eivät edes ole kokonsa puolesta ongelmallisimpia otuksia. Ks. esim. Finnjetin romuttamisesta käyty debatti.

Helsingin olympiastadionista puhumattakaan. Esimerkiksi Wembley ja Yankees Stadium pistettiin sileäksi, eiköhän sama ole edessä Helsingissäkin kun uusi sisästadion joskus rakennetaan. Tornin ja olympiaportin säilyttäminen onnistunee.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Eipä taida Suomessa olla yhtäkään "parasta museota".

Miksi pitäisi oikeasti olla? Koska museoesineillä harvoin on merkittävää arvoa muille kuin harrastajille ja alalla työskennelleille, on ihan fiksua olettaa lahjoituksia tulevan heiltä. Rahalla saa itsenäistä toimintaa, joka on pitkäjänteisen museon kulmakivi. Poliittiseen hyväntekeväisyyteen perustuminen tai liikeyrityksen (tavoin toimivan viraston) helmoissa roikkuminen ovat riippuvuuksia, joiden oikut vaikuttavat suoraan museon toimintaan ja olemassaoloon.

Eikä voitollista liiketoimintaa kovin hanakasti museoksi kutsuta, oli perinteet kuinka vanhoja tahansa. Käsitöiden alalla näitä lienee suhteellisen paljon, puhumattakaan itse restauraatio- ja antiikinvälittämisen erikoisaloista.

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingin olympiastadionista puhumattakaan. Esimerkiksi Wembley ja Yankees Stadium pistettiin sileäksi, eiköhän sama ole edessä Helsingissäkin kun uusi sisästadion joskus rakennetaan. Tornin ja olympiaportin säilyttäminen onnistunee.

Aiheen vierestä, mutta epäilen Helsingin olympiastadionin purkamista vahvasti. Uuden rakentaminen taitaa olla edessä sen verran pian, että Helsingistä löytyy sille vielä maata muualta. Olympiastadion on nostettu suomalaisen arkkitehtuurin merkkitekeleiden joukkoon, samaten ainoat Suomessa järjestetyt olympialaiset ovat saaneet aikamoisen aseman historiankirjoituksessa. Purkamisesta tulisi aivan sietämätön haloo.

Vanhasta Wembeystä tulin juuri lukeneeksi, että se oli itse asiassa tarkoitettukin brittiläisen imperiumin näyttelyn ajan seisovaksi väliaikaiseksi rakennukseksi, joka piti purkaa 1925, mutta sai näköjään jatkoaikaa kiitettävät 78 vuotta purkamiseen asti vuoteen 2003. Yhdysvalloissa tietty pistetään urheiluareenoita sileäksi mennen tullen, jopa alle 20 vuoden ikäisiä, jos jollakulla on esittää rahakkaampi hanke tilalle. Taitaa tosin purkuinto olla laman aikana häviksissä.