Anna nimet Jätkäsaaren raitiovaunupysäkeille!

Kaupallisia nimiä ei hyväksytä pysäkkeihin ollenkaan

Entäs Helsingin "Munkkivuoren ostoskeskus" (Mieluummin Raumantie ja nykyisen Raumantien pysäkin nimeksi Ulvilantie 1, jonka asukkaita se palvelee). Ja Vantaan "Ikea" (palvelee myös muita huonekaluketjuja, myös kadunnimi löytyy)
 
Bussilinjan h22 varrella on kaksi pysäkkiparia, joiden kummankin nimi on Ilmalan seisake.

Menee jo vähän OT: mutta 76A:llaki 2 Malmin asema -nimistä pysäkkiä Malminkaarella ja Pikkalankadulla. Senhän lisäksi on vielä Malmin terminaalissa Malmin asema (term.) joka sentää on juna-aseman sisäänkäynnin lupna niinkuin Malminkaaren pysäkkikin Pikkalankadun pysäkiltä on aika paljonki kävelymatkaa asemalle. Nimen voiso muuttaa Malmin Novaksi.
 
8-A Kaapelitehdas
8-B Olisin tarjonnut Ruoholahden kanavaa mutta Crusellinsilta taitaa olla selkeämpi
8-C Saukonpaasi
9-A Kamppi (M). Fredan puolen pysäkkien sijoittelua/pidennystä voisi miettiä lähemmäksi UKK:n kulmaa, jolloin pysäkkirypäs olisi vierekkäin ja siten selkeästi samannimisiä.
9-B (Joku täällä ehdotti Lapinlahden puistikkoa, mutta sehän ei ole läheisen kolmiopuiston nimi vaan) Lastenlehto. Mutta ehkä mielenkiintoisempi nimitys olisi Ruoholahden villat (lyhenne RV)
9-C Hietalahti viereisen kutosen päättärin mukaan. Saadaan sitten Hietsuun menijät entistä enemmän sekaisin :)
9-D ja 9-E ovat varmaan parhaita poikkikatujen mukaan ja 9-F ilman muuta LÄT

---------- Viesti lisätty kello 18:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:49 ----------

Kaikkein oudoin pysäkki on kyllä Sturenkatu, joka löytyy kolmesta eri paikasta: Sturenkadulla Kulttuuritalolta, Aleksis Kiven kadulla.

...joista bussi 23N pysähtyy kahdella ensin mainitulla. Niiden välissä se pysähtyy "Porvoonkatu"-pysäkillä, joka on n. parinsadan metrin päässä ratikkapuolen "Porvoonkatu"-pysäkistä.
 
Voisihan Töölön halli olla vaikkapa Toivonkatu tai Eino Leinon katu jos Sallinkatu ei käy.
 
Voisihan Töölön halli olla vaikkapa Toivonkatu tai Eino Leinon katu jos Sallinkatu ei käy.

Nuo kadut ovat aivan vaununvaihtopysäkin veiressä, joten sen pysäkin oikea nimi pitääkin olla Töölön halli. Vaunut ajavat yöpuulle siitä.

HKL kutsuu Sallinkadun risteyksessä olevaa pysäkkiä Töölön halliksi,
oikeampi nimitys pysäkille olisi Sallinkatu tai yhtä hyvin Linnankoskenkatu.

Minulle huru-ukolle kelpaisi parhaiten "sipoon kirkko" mutta nuoriso ei tiedä sitä historiaa.
 
Yleisesti ottaen kadunnimet on huonoja pysäkinnimiä, koska kuten tiedettyä on, niitä tulee sitten samannimisiä eri linjoille useisiin eri paikkoihin. Kaikkein selkein nimeämissysteemi, silloin kun kadunnimiä on käytettävä, on esimerkiksi Berliinissä käytössä oleva, jossa mainitaan aina kumpikin risteävistä kaduista. Tällöin pysäkkinimistä tulee kyllä pitkiä, mutta yksiselitteisen selkeitä ainakin, eikä samannimisiä pysäkkejä tule ympäriinsä.

Eli ne lukuisat Sturenkatu-nimiset pysäkit olisivatkin Sturenkadun/Porvoonkadun risteys, Sturenkadun/Aleksis Kiven kadun risteys, Sturenkadun/Mäkelänkadun risteys, Sturenkadun/Hämeentien risteys. Tekisi monista pysäkkinimistä paljon informatiivisempia, kun juurikin vaikkapa Hattulantien-pysäkin voisi nimetä niin, että joku siitä nimestä osaisi heti päätellä, missä se on. Ei tarvitsisi yrittää keksiä tuollaisia tuntemattomia pikkuteitä pysäkkien nimiksi.

Vaatisi kyllä pysäkkikilpien typografian ja designin päivitystä, että tällaiset pysäkkinimet ylipäätään mahtuisivat pysäkkikilpien liuskoihin. Ja sisänäyttöjen pitäisi pystyä vierittämään tekstiä, niin että koko nimi näkyisi, eikä tarvitsis tehdä mitään älyttömiä lyhenteitä, jolloin saavutettu informatiivisuus kaikkoaisi samantien. Ja saman systeemin mukaan pitäisi muuttaa tietysti kaikki kadunnimipysäkit.

Toki silloin kun käytettävissä on nimeksi joku selkeä tunnettu paikka, puisto, rakennus tai muu sellainen, on se järkevä nimi pysäkille. Kaupalliset nimet eivät toivottavasti HSL:n myötä edelleenkään tule Helsinkiin.

8-A Kaapelitehdas
8-B Crusellin silta
8-C Jätkäsaari (sikäli kun tämän ympärille rakentuu kaupunginosan keskus) tai Saukonpaasi (joka kyllä ei sano kellekään mitään)
9-A Kamppi (M). Ei ne pysäkit juuri kauempana toisistaan ole kuin vaikka Ylioppilastalon-pysäkit. Ja eikös siitä Sähkötalostakin pysty itsensä metroon kikkailemaan.
9-B Lastenlehdon puisto
9-C Länsilinkki. Ei tämäkään kyllä sano kenellekään mitään, joten paras olisi Ruoholahdenrannan/Eerikinkadun risteys
9-D Tyynenmerenkadun/Välimerenkadun risteys
9-E Tyynenmerenkadun/Hietasaarenkujan risteys
9-F Länsiterminaali
 
Raitiolinjalla 1 on Mäkelänkadulla pysäkki nimeltä Koskelantien risteys. Miksi tässä ei ole riittänyt pysäkin nimeksi pelkkä poikkikatu eli Koskelantie?

Kesäaikataulukauden alusta lähtien linjalla 4 on pysäkkipari nimeltään Merisotilaantori. Matruusinkatu-nimistä pysäkkiä ei enää ole (tosin en ole paikan päällä katsonut, onko kilpikin päivitetty).

Pysäkkikilvessä ja livassa (eli vaununäytöissä) nimi on edelleen Matruusinkatu, pysäkkikatoksessa on uusi nimi Merisotilaantori.

Osaisikohan joku kertoa, miksi Katajanokan päätepysäkki siirrettiin nykyiselle paikalleen? Vanha sijaintihan oli paljon keskeisempi ja ohitusraideratkaisu toimivampi. Käsittääkseni pysäkin siirto oli paikallisten asukkaiden vaatimus, joskin keskusteluissa eritoten vanhempien matkustajien kanssa on usein esiin noussut tyytymättömyys uuden päätepysäkin sijainnista.
 
Osaisikohan joku kertoa, miksi Katajanokan päätepysäkki siirrettiin nykyiselle paikalleen?

Minun kuulemani versio on sellainen, että ex-R-kioskin kohdalla asuvia häiritsi seisovan raitiovaunun puhina. Mahtoi olla vaikutusvaltaista porukkaa, nimittäin nuo raidejärjestelyt eivät ihan ilmaisia olleet ja käytettävyydeltäänkin alkuperäisiä heikommat. Kysynpähän vaan: kumpi oli Merisotilaantorilla ensin, ratikka vai asukkaat?
 
Minun kuulemani versio on sellainen, että ex-R-kioskin kohdalla asuvia häiritsi seisovan raitiovaunun puhina.

Minäkin olen kuullut tämän version. Kun on kuullut nykyisten ilmastointilaitteella varustettujen välipalavaunujen puhinan, tuo silloinen humina lienee ollut kuin hyttysen ininää. Veikkaisin että nykyinen järjestely vähentää melua myös Merisotilaantorin kaarteessa ajettaessa, sillä nyt tori kierretään kaikessa rauhassa "luppoajalla".

P.S. Viereinen profiilikuvani on vanhoilta hyviltä ajoilta (1987), jolloin Merisotilaantorin päättäri oli alkuperäisellä paikallaan. Sunnuntaiaamun hiljaisuudessa tuttu ratikkakuski päästi minut ohjaamoon istumaan ja otti kuvan.
 
Viimeksi muokattu:
Nimien pitäisi mahdollisimman usein olla sellaisia, että pysäkit muodostuvat osaksi kaupunkilaisten mentaalista karttaa. Tavoitteena pitäisi olla raitiovaunujen linjakartta ja pysäkkien nimet ovat iskostuneita kaupunkilaisten mieliin niin, että raitiovaunua on sitten helppo käyttää kun on matkalla kohteeseen jossa ei yleensä liiku. Samoin myös yritykset ja asukkaat käyttäisvät lähintä pysäkkiä kordinaattina kun kertovat sijainnistaa. Parhaimmillaan tämä sitten vahvistaa sitä, että raitiovaunupysäkki on aina jonkinlainen paikallinen keskus.

Pysäkkien nimiä voisi mylös käyttää enemmän linjojen brändayksessa yms.

Ei tietenkään voida varmasti tietää mistä nimistä tulee suosittuja, mutta luulisin että Kaapelitehdas, Crusellin silta, Saukonpaasi ja Länsiterminaali ovat hyviä tässä suhteessa, erityisesti koska nimet ovat jo nyt tunnettuja. Luulisin, että Länsilinkki ja Lastenlehdon puistokin voivat toimia hyvin. Poikkikatunimet ja risteysnimet ovat omalla tavallaan eksaktimpia ja niitä on tietyissä paikoissa perusteltua käyttää, mutta eivät ole välttämättä yhtä käyttökelpoisia mentaalisen kordinaatiston luomisessa. Olen 339-DF:n kanssa samoilla linjoilla, että Kamppi (M) (9-A) on ehkä liian laaja, mutta minulla ei ole oikein hyvää ehdotusta tilalle.
 
Kaikkein oudoin pysäkki on kyllä Sturenkatu, joka löytyy kolmesta eri paikasta: Sturenkadulla Kulttuuritalolta, Aleksis Kiven kadulla ja Hämeentiellä Sturenkadun pohjoispään kohdalla.

Myös linjalla 70T on Sturenkatu-niminen pysäkki Meiran paahtimon edessä, mutta vain maalle päin ajettaessa.


Minun kuulemani versio on sellainen, että ex-R-kioskin kohdalla asuvia häiritsi seisovan raitiovaunun puhina.

Meluhaitat on tosiaan ainoa minunkin kuulemani selitys. Tosin tässähän puhinat vain siirrettiin toisaalle - nyt kärsiä saavat nykyisen päätepysäkin vieressä asuvat. Melun kannalta optimaalisin päätepysäkin paikka olisi ollut Merisotilaantorilla kirjastoauton ruudussa. Yritin tässä taannoin hieman etsiä dokumenttia siirtotöiden syystä ja kustannuksista, mutta noin vanhoista jutuista en löytänyt enää mitään. Mitenkähän Kirran asukkaat kestävät kympin päättärin puhinaa? Ilmeisesti 80-luvun asuntotuotanto Nokalla ei ole yhtä vahvaseinäistä kuin kantakaupungin vanhoissa kivitaloissa.
 
Mitenkähän Kirran asukkaat kestävät kympin päättärin puhinaa?

Ei nekään sitä oikein kestä. Valituksia tulee kuulemma sieltäkin. Seisonta-ajan minimoiminen Kirralla oli mm. tästä syystä HKL:n tavoitteena jokin aika sitten.
 
Mitenkähän Kirran asukkaat kestävät kympin päättärin puhinaa?

Itse lähes suoraan pysäkin yläpuolella asuneena, en kyllä ikinä kokenut raitiovaunujen ääntä häiriöksi. Ennemminkin oli hyödyksi, kun pystyi avonaisesta ikkunasta kuuntelemaan milloin edellinen vaunu lähti, niin ehti seuravaan oikein sopivasti.
 
Takaisin
Ylös