Milloin raitiovaunu väistää?

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä käsitys rv-kuljettajilla on kyseisen kaistan väärinkäytön yleisyydestä. Olettaisin että suurempi ongelma on viereiseltä autokaistalta rv-kaistalle työntyvät bussien ja rekkojen sivupeilit.

Tuo on onneksi niitä harvoja paikkoja Helsingissä, missä raitiovaunukaista on oikeasti riittävän leveä. Kiskon ajoreunasta sulkuviivan ulkoreunaan on nimittäin 120 cm matkaa (mittasin viime kesänä tuon).
 
Helsingissä on koko joukko sellaisia paikkoja, joissa raitiotierata (asvaltoitu ja autoajokelpoinen) sekä tavanomainen autokaista yhdistyvät Y:mäisesti yhdeksi päällekkäiseksi kulkuväyläksi. Kumman kaista katsotaan silloin jatkuvaksi ja kumpi tulee sivusta?

Aiemmin olen pitänyt raitiotietä aina pääsuuntana, mutta näissä kirjoituksissa on ollut hieman toisenlaisiakin ajatuksia. (Esimerkki olisi Siltasaaressa, jota on täydennetty vielä varoitusvaloilla).
 
Noissa paikoissa on ihan tapauskohtaista, kumpi väistää. Varsapuistikon pysäkiltä keskustaan päin on RV:lla etuajo-oikeus, Etelärannassa Eteläisen makasiinikadun risteyksestä etelään on ollut pitkään RV:n etuajo-oikeus mutta se on hiljattain käännetty toisin päin kaistamaalauksilla.
 
Etelärannassa Eteläisen makasiinikadun risteyksestä etelään on ollut pitkään RV:n etuajo-oikeus mutta se on hiljattain käännetty toisin päin kaistamaalauksilla.

Siis täh? Näinkö raitioliikennettä sujuvoitetaan Helsingissä?

Kenenköhän päätöksellä tämä on tehty?

Aiemmin olen pitänyt raitiotietä aina pääsuuntana, mutta näissä kirjoituksissa on ollut hieman toisenlaisiakin ajatuksia. (Esimerkki olisi Siltasaaressa, jota on täydennetty vielä varoitusvaloilla).

Katselin lauantaina tätä kohtaa, ja kun paikalla ei ole oikeastaan mitään kaistamaalauksiakaan, niin olisin taipuvainen tulkitsemaan, että ratikka siirtyy autoliikenteen kaistalle ja on siis väistämisvelvollinen. Ratikan sivuttaissiirtymä kuitenkin on huomattavasti suurempi tuossa kohtaa. Mutta ratikasta varoittava liikennemerkki ja vilkkuvalot tietysti antavat autoilijoille hiukan toisenlaista signaalia, ja hyvä niin.
 
Sinänsähän tuo ei ole ongelma, jos liikennevalot vain on ohjelmoitu oikein eli että raitiovaunu päästetään vähän ennen autokaistan vihreätä.
Mutta kun niitä autoja tulee alas Etelärantaan myös Eteläiseltä Makasiinikadulta nuolivihreällä, jolloin ne tulevat kaistojen yhtymispaikkaan samanaikaisesti raitiovaunun kanssa.
 
Sinänsähän tuo ei ole ongelma, jos liikennevalot vain on ohjelmoitu oikein eli että raitiovaunu päästetään vähän ennen autokaistan vihreätä.

Vaunun lastaus saattaa valmistua missä tahansa vaiheessa valokiertoa, tuossa paikassa ei ole valoissa mitään etuuksia.
 
Vaunun lastaus saattaa valmistua missä tahansa vaiheessa valokiertoa, tuossa paikassa ei ole valoissa mitään etuuksia.

Ja juuri siksi väistämisvelvollisuuskin lienee muutettu: jos autoilijat lähtevät risteyksestä vihreällä, ne voivat helposti havainnoida samaan aikaan lähtevän raitiovaunun, mutta kesken vihreän valon lähtevä vaunu voi tulla yllätyksenä kaistanvaihtotilanteessa. Siksi lienee turvallisempaa, että raitiovaunu väistää. Ei toki optimaalinen järjestely sinänsä, kun raitiovaunusta voisi varoittaakin valoin, mutta ilman valoja ehkä parempi.
 
Mutta pointti tuli selväksi: jokerivalolla ei ole merkitystä :(

Pienenä tarkennuksena, ratikathan käyttävät pääsääntöisesti ns. palokuntavaloja, joissa on vilkkuva punainen. Kiinteäpunaista jokerivaloa ratikat hyödyntävät vain Simonmäen päällä. Itse asiaan tällä ei välttämättä ole suurta merkitystä, tosin jokerivalothan taisi olla käytössä jollain poikkeusluvalla. Palokuntavalot ja niiden hyödyntäminen raitioliikenteessä taas löytyvät suoraan lain asetuksista.

Mutta toisaalta minä olen bussista Tukholmankadulla useinkin havainnoinut ratikkakaistalla poikittain olevia vasemmalle kääntyviä autoja. Ja siinä ne kaistat ovat jopa korotetut!

Tukholmankadulta vasemmalle Topeliuksenkadulle kääntyvät autoilijat saisivat käyttää myös itse ratikkakaistaa, koska Haartmaninkadun ja Topeliuksenkadun välillä kaistaa ei ole merkitty millään liikennemerkillä pelkästään raitiovaunujen käyttöön eikä pelkkä kivikorotus (ilman valkoista sulkuviivaa) kiellä kiskoille siirtymistä. Tällaista näkee tapahtuvan kuitenkin ani harvoin, joten ehkäpä siinä syy miksi tässä kohtaa Tukholmankatua raitiovaunukaistan merkkiä ei ole asennettu.


Vaunun lastaus saattaa valmistua missä tahansa vaiheessa valokiertoa, tuossa paikassa ei ole valoissa mitään etuuksia.

Eteläisen makasiinikadun risteyksestä on ruuhka-aikoina etuisuus (ilman lediä), joka pitää valoa raitiovaunuille pidempään sekä antaa myös välivalon. Myös Kauppatorin pysäkiltä kohti Etelärantaa on aamuruuhkassa tällainen leditön etuisuus, joka pidentää huomattavasti tavallisesti varsin lyhyttä ratikoiden nuolivaloa.

Etelärannan alueella on minua jo pitkään ärsyttänyt kauppahallin sivustan kaistajärjestelyt. Kohti Kauppatoria menevä, asianmukaisella liikennemerkillä varustettu raitiovaunukaista ei ole käytännössä erotettu autokaistoista mitenkään. Ei ole korotusta, sulkuviivaa eikä edes "kivetettyä viivaa". Mitenkään järkevästi ei voi sanoa, missä kulkee kaistojen raja. Eipä siis ihme, että paikka on täynnä liian lähellä kiskoja seisovia autoja kun esim. laivapoka purkautuu.

Mielenkiintoisia kaistamaalauksia on kesän mittaan tehty myös Caloniuksenkadulle Runeberginkadun risteykseen. Risteykseen olisi saatu ihan fiksusti kolme ryhmityskaistaa, kaksi autoille ja yksi raitiovaunuille, mutta jostain ihmeen syystä viivat on vedetty jollain juopuneen metodilla ja raitiovaunukaistan pituudeksi jää noin viisi metriä. Sehän paljon hyödyttääkin, kun mahdollisuus olisi ollut 50 metriin. Autojonon perästä ratikka harvoin ehtii vihreällä, varsinkin kun kyseisestä risteyksestä poistettiin pari vuotta takaperin varsin hyvin toimineet raitiovaunujen liikennevaloetuisuudet. Joku mainitsi muistaakseni, että risteyksessä kokeiltaisiin aikataulun mukaan annettavia etuisuuksia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Risteyksessä ei anneta mitään etuisuuksia, oli etuajassa tai myöhässä kuinka paljon tahansa. Toistaiseksi ainoa aikataulun mukainen etuisuus, jonka tiedän, on Mannerheimintiellä Cygnaeuksenkadun risteyksessä.
 
Tukholmankadulta vasemmalle Topeliuksenkadulle kääntyvät autoilijat saisivat käyttää myös itse ratikkakaistaa, koska Haartmaninkadun ja Topeliuksenkadun välillä kaistaa ei ole merkitty millään liikennemerkillä pelkästään raitiovaunujen käyttöön eikä pelkkä kivikorotus (ilman valkoista sulkuviivaa) kiellä kiskoille siirtymistä.

2 § Määritelmiä: Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä; (7.5.1997/414)

Minä tulkitsen tuota kyllä niin, että jos raitiovaunukiskot on rakenteellisesti (vaikkapa kivikorotuksella) erotettu ajoradasta, niin silloin ajoneuvoilla ei ole sinne asiaa.
 
Paljon on näemmä huonoja ratkaisuja ratikkaliikenteen kannalta. Ratikkaliikenteen sujuvuutta heikennetäänkin näköjään jatkuvasti, vaikka tavoitteet toisenlaiset ovatkin. En haluaisi uskoa, että virkamiehiltä puuttuu tahto - taito onkin sitten eri asia. Lisäksi muu liikenne antoi 80- ja ehkä vielä 90-luvullakin tietä ratikoille, vaikka väistämisvelvollisuutta ei olisi ollutkaan. No, eiväthän autot enää mitään muutakaan kunnioita.
 
2 § Määritelmiä: Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä; (7.5.1997/414)

Minä tulkitsen tuota kyllä niin, että jos raitiovaunukiskot on rakenteellisesti (vaikkapa kivikorotuksella) erotettu ajoradasta, niin silloin ajoneuvoilla ei ole sinne asiaa.

Samantapainen johtopäätös on tehty myös Saksan raitiotiesäännössä BOStrabissa, jonka § 16 määrittellään erotettu rata (Besondere Bahnkörper) käsite seuraavasti:

(6) Besondere Bahnkörper liegen im Verkehrsraum öffentlicher Straßen, sind jedoch vom
übrigen Verkehr durch Bordsteine, Leitplanken, Hecken, Baumreihen oder andere ortsfeste
Hindernisse getrennt.

Josta oma käännökseni suomeksi:

(6) Erotetut rataosuudet sijaitsevat samassa tilassa muun liikenteen kanssa, mutta ovat erotetut siitä reunakivillä, kaiteella, pensasaidalla tai puurivillä tai vastaavalla kiinteällä esteellä.

Erotettu rata eroaa katuradasta mm. siten että sillä saadaan liikennöidä (l. määritellä korkeampi nopeusrajoitus) kuin viereisellä ajokaistalla kulkevalla liikenteellä.
 
Katselin lauantaina tätä kohtaa, ja kun paikalla ei ole oikeastaan mitään kaistamaalauksiakaan, niin olisin taipuvainen tulkitsemaan, että ratikka siirtyy autoliikenteen kaistalle ja on siis väistämisvelvollinen.

Siltasaarenkadun, Pitkänsillan ja Unioninkadun kaistamaalaukset on nyt päivitetty, vanhat sulkuviivat olivatkin jo täysin kuluneet. Samalla on tehty uusia viivoituksia, joilla korostetaan raitiovaunun väistämisvelvollisuutta. Hakaniemestä lähdettäessä vaunu tulee nyt Siltasaarenkadun autokaistalle katkoviivan takaa, mikä vahvistaa ratikan tulevan autoilijoiden kaistalle. Unioninkadun päässä tilanne on varsin erikoinen. Ratikka tulee autokaistalle keltaisen tuplasulkuviivan takaa, joten kolarin sattuessa on vaikea väittää autoilijaa syylliseksi.
 
Unioninkadun päässä tilanne on varsin erikoinen. Ratikka tulee autokaistalle keltaisen tuplasulkuviivan takaa, joten kolarin sattuessa on vaikea väittää autoilijaa syylliseksi.
Onko tämä nyt tulkittava niin, että kaupunki huonontaa järjestelmällisesti raitiovaunujen liikennöintiedellytyksiä, vaikka viralliset tavoitteet ovat toisenlaiset?
 
Takaisin
Ylös