Näytetään tulokset 1-12/12

Viestiketju: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

  1. #1
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6710

    oletus Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Jos Helsinkiläispäättäjillä olisi jotain kiinnostusta vaalia kaupungin raitioliikenteen historiaa niin aikoinaan Töölön vanha ratikkahalli, jossa nykyään toimii jokin kulttuurikeskus korjaamo ja sen kyljessä "raitsikkamuseo" olisi ehdottomasti pitänyt säilyttää pelkästään raitsikkamuseona. Nykyään kun Stadin ratikat on entisöinyt joitakin vaunuja niin hallia olisi voinut käyttää näiden museovaunujen säilytykseen, Töölöstä olisi ollut lyhyempi matkakin siirtyä museolinjan reitille kuin Koskelasta. Itse näkisin mielelläni tulevaisuudessa museoliikenteen laajenevan, olisiko täysin mahdotonta että stadin ratikat saisi halliintaansa kunnostetun umpiperävaunun 505? Silloin voitaisiin liikennöidä toista museolinjaa esimerkiksi yhdistelmällä 339+505 tai sitten 9+505 jos 339 tuottaa paremmin tilausajoissa. Museolinjat voisivat liikennöidä vaikka reiteillä Kauppatori-Eira-Keskusta-Kauppatori(135+233) ja Kauppatori-Hakaniemi-Linjat(9/339+505) tuo tämän kesän reitti Eiran kautta on kuitenkin tainnut olla melko suosittu joten olisi syytä harkita jos reitin voisi jatkossakin pitää sellaisena? Tuo toinen reittihän olisi sama kuin edesmenneen kakkosen ja linjoille voisi hyvin ajaa museoliikennettä kun siellä ei muuta ratikkaliikennettä ole. Jotkin sanovat että 50-luvun vaunuja ei vielä mielletä museovaunuiksi mutta ainakin omasta mielestäni noilla on nostalgia-arvoa koska niitä ei enää linjaliikenteessä näe ja uskon että moni vanhemman ja nuoremman polven stadilainen haluaisi noilla jälleen matkustaa.
    Tämän kesän reitti Eiran kautta on ollut varsinkin helsinkiläisten matkustajien suosiossa. Siitä on tullut paljon kiitosta. Reitillä on paljon vähemmän liikennevaloja, joten siinä ehtii samassa ajassa nähdä enemmän ja samalla liikutaan kauniilla seudulla, joka on harvan päivittäisten matkojen varrella. Jos Kauppatorin vaihdejärjestelyt mahdollistaisivat tämän reitin vakinaistamisen, harkitsisin sitä kyllä vakavasti. Nykyisillä vaihdejärjestelyillä se ei kuitenkaan tule kyseeseen, sillä peruuttelu torilla vie paljon aikaa ja on sekä kuljettajalle että rahastajalle stressaavaa toimintaa, kun ollaan vilkkaalla aukiolla jalankulkijoiden, polkupyörien ja autojen keskellä. Normaalireitille palataan ensi viikon lauantaina.

    Tällä hetkellä museoliikenne hoituu vaunuyhdistelmällä 157+233. Kun vaunu 50 ensi keväänä otetaan käyttöön, yhdistelmä on 50+233 tulee museoliikenteen "normaalikalustoksi". Vaunussa 50 ei kuitenkaan ole lämmitystä, ja sen päätysillat ovat sivuilta avonaiset. Liikenteen hoito sillä esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ei olisi ollut mahdollista. Rahastajakin toppatakista, hanskoista ja kerrospukeutumisesta huolimatta paleli avoperävaunussa aika lailla, mutta pääsi sentään torilla moottorivaunuun lämmittelemään. 157:n patterit muuten ovat niin kuumia, että voisi vaikka lämmittää lounasta niillä. Ja niin henkilökunta entisaikaan tekikin, haisi koko vaunu sitten lihapiirakalta

    Helsingissä museoliikenne on organisoitu eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellisella tavalla, kun entisöinti-investoinnin maksaa pääosin yksityinen yritys, joka myös huolehtii operoinnista. Euroopassa yleisintä on, että liikennelaitos huoltaa vaunut ja operoi liikenteen. Henkilökunta on liikennelaitoksen. Rahoitus tulee kunnalta. Sitä en tiedä, tuleeko se osana liikennöintikorvauksia vai erillisenä. Oletettavasti molemmat mallit ovat käytössä. Pohjoismaissa tavallisin organisaatio on sellainen, että liikennettä operoi seura tai yhdistys ja liikennehenkilökunta työskentelee vapaaehtoispohjalta, ilman palkkaa. Vaunut ovat seuran omistuksessa ja seura vastaa myös huollosta. Liikenteenhoidon kustannukset sekä huollon kustannukset henkilöstökustannksineen maksaa suurelta osin silti kunta, seuran jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla katetaan vain osa.

    Museoliikenteen operoinnissa olemme asettaneet itse itsellemme sellaiset ehdot, että liikenteen on katettava kulunsa lipputuloilla. Entisöintiin sijoitettuja rahoja tuskin saadaan lipputuloilla koskaan takaisin, mutta se ei ole tavoitteenakaan. Sen sijaan liikenteenhoidon täytyy kattaa kulunsa, sillä muussa tapauksessa tilanne olisi kestämätön, kun tappiota tulisi vuosi toisensa jälkeen. Yksityisellä toimijalla ei ole sellaiseen varaa. Stadin Ratikat on kuitenkin siitä harvinainen osakeyhtiö, ettei tarkoitus ole tuottaa voittoa, nollatulos on hyvä tulos. Sellaisiakin Suomessa kiskoalalla siis on Lipputulojen ohella muita tulonlähteitä ei ole. Suoria menoja ovat henkilöstökustannukset eli kuljettajan ja rahastajan palkat, jotka TES:in mukaan molemmille maksetaan, lippujen ja esitteiden ym. painatus, virkapuvut ym tarvikkeet. HKL tarjoaa museoliikenteen käyttöön kiskot, sähkön ja liikenteenohjauspalvelut sekä tukitoiminnot ilman rahallista korvausta. Tämä on todella arvokas kädenojennus HKL:ltä museoliikenteelle, sillä muutoin liikenne ei olisi mahdollista.

    Stadin Ratikat saa jonkin verran tuloja tilausajoliikenteestä sekä oheistuotteiden myynnistä. Ne kuluvat entisöintiprojekteihin. Jos museoliikenne tuottaa voittoa, nekin rahat sijoitetaan entisöintiin. Pääosin entisöinti on kuitenkin rahoitettu osakaslainalla, osin myös pankkilainalla.

    Museoliikenteen laajuus (tässä vaiheessa 15 kesäviikonloppua, 15 lähtöä päivässä) on pohjoismaisittain melko suuri. Silti matkustajia on riittänyt mukavasti. Kesä 2010 tuotti jopa hieman voittoa. Tänä vuonna tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä pidemmän reitin ja Kauppatorin aikaavievien peruutusten vuoksi lähtöjä ei ehditä päivässä kuin n. 13. Tiheämmin voisi ajaa, mutta sekään ei kannata, sillä vaunu kerää matkustajia parhaiten siten, että se seisoo pysäkillä itse itseään mainostaen. Optimi on reilun 10 minuutin seisonta-aika ja sitten kierros. Todennäköisesti kesä 2011 menee suurin piirtein nollille. Riippuu vähän jäljellä olevista viikonlopuista ja siitä, keksivätkö kilpa-autoilijat ja kumppanit pilata vielä monta sunnuntaipäivää katujen sulkemisilla.

    Ensi kesäksi liikennettä on tarkoitus laajentaa, kun kiskotyöt eivät haittaa liikennettä ja kun käytettävissä on "uusi" vaunu. Kaavailemme päivittäistä liikennettä juhannuksesta heinäkuun loppuun eli keskikesän aikataulukaudella. Vuorovälit ja liikennöintiajat sekä reitti pysyvät kuitenkin nykyisinä. Tästä arkiliikenteestä oli sovittu jo sekä HKL:n että HSL:n kanssa kesäksi 2011, mutta Katariinankatu sitten sotki suunnitelmat.

    Kun kriteerinä on tämä liikenteen kattaminen lipputuloilla, niin silloin uskallus ei riitä toiminnan muuhun laajentamiseen. Vaunu 339 liikkuu aika paljon kaupungilla tilausajoissa, mikä on tietysti mukavaa. Mutta kyytiin ei satunnainen matkustaja pääse. Halukkaita voisi kyllä olla, mutta tuskin niin paljon ja sillä hinnalla, että säännöllinen liikenne voitaisiin hoitaa lipputuloin. Byrokratiakin rajoittaa, kun pysäkiltä toiselle ei saa kuljettaa, vaan matkustajien pitäisi tehdä täysiä kierroksia. Todennäköisesti kierroksella pitäisi olla joku lisähoukutin, opastus, tarjoilu tai vastaava. Rahaa 339-kierrosten järjestämiseen ja markkinointiin ei yksinkertaisesti ole. Jos sponsori löytyisi, tilanne olisi eri.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #2
    Kaid avatar
    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    546

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Mainiota saada lukea näin yksityiskohtaista tietoa SR:n museoliikenteestä. Kiitos tästä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Tämän kesän reitti Eiran kautta on ollut varsinkin helsinkiläisten matkustajien suosiossa. Siitä on tullut paljon kiitosta. Reitillä on paljon vähemmän liikennevaloja, joten siinä ehtii samassa ajassa nähdä enemmän ja samalla liikutaan kauniilla seudulla, joka on harvan päivittäisten matkojen varrella. Jos Kauppatorin vaihdejärjestelyt mahdollistaisivat tämän reitin vakinaistamisen, harkitsisin sitä kyllä vakavasti.
    Onnistuisiko Eiran lenkin ajaminen (kun Katariinankadulla on taas kiskot) ilman peruutteluja niin, että lenkki ajettaisiin vastapäivään? Eli lähdettäisiin Kauppatorin 1-raiteelta, ajettaisiin Katariinankatua Aleksille, Manskulle etc. Sitten palatessa Kauppatorille ajettaisiin Etelärannasta uudestaan Katariinankadulle Kauppatorin "ohi", kierrettäisiin kortteli Aleksia ja Unioninkatua ja palattaisiin Kauppatorin 1-raiteelle. Aikaa menisi toki vähän enemmän tehtäessä tuo lyhyt "kääntölenkki", mutta peruutella ei tarvitsisi.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6710

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Mainiota saada lukea näin yksityiskohtaista tietoa SR:n museoliikenteestä. Kiitos tästä.
    Eipä kestä. Mä keskustelen tästä ihan mielelläni, kun ei nämä asiat kuitenkaan mitenkään salaisia ole. Ja mielelläni luen muiltakin kommentteja ja ajatuksia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Onnistuisiko Eiran lenkin ajaminen (kun Katariinankadulla on taas kiskot) ilman peruutteluja niin, että lenkki ajettaisiin vastapäivään? Eli lähdettäisiin Kauppatorin 1-raiteelta, ajettaisiin Katariinankatua Aleksille, Manskulle etc. Sitten palatessa Kauppatorille ajettaisiin Etelärannasta uudestaan Katariinankadulle Kauppatorin "ohi", kierrettäisiin kortteli Aleksia ja Unioninkatua ja palattaisiin Kauppatorin 1-raiteelle. Aikaa menisi toki vähän enemmän tehtäessä tuo lyhyt "kääntölenkki", mutta peruutella ei tarvitsisi.
    Onnistuisi se periaatteessa, ja se onnistuisi nykyiseenkin suuntaan, jos kierros aloitettaisiin ajamalla Senaatintorin kautta. Näissä on kuitenkin hankaluuksia: tällainen kierros vie liikaa aikaa (tuosta tulisi todennäköisesti lähemmäs 25 min) eli kaksi kertaa tunnissa -aikataulu ei onnistu. Viiden minuutin seisonta-aika olisi jo rahastajallekin liian lyhyt, kun lipunmyyntiin kuluu yllättävän paljon aikaa, mutta ennen kaikkea aika olisi liian lyhyt siihen, että ehditään houkutella tarpeeksi matkustajia. Kyllä pysäkilläkin odottelijoita usein on, mutta suurin osa tulee enemmän tai vähemmän ex tempore kyytiin, kun näkee vaunun siinä seisomassa.

    Tuokin hoituisi, jos vuoroväli olisi vaikka 40 min. Mutta lähdöt tasalta ja puolelta on satunnaisemmankin kävijän helppo muistaa ja niistä on helppo tiedottaa, ei tarvita erillisiä selityksiä, aikatauluja eikä muistamisia, kun lähdöt on aina tasalta ja puolelta. Lisäksi rahapuoli tulee vastaan, eli jos kierrokset olisivat 40 min välein, niin nykyisellä 9 tunnin palkalla ei ehtisi anaa 15 kierrosta, mikä näkyy taas matkustajamäärissä ja sitä kautta lipputuloissa. Tänä kesänä, kun olemme ajelleet pääosin 13 lähtöä päivässä, päästään ehkä niukin naukin nollatulokseen, vaikka ilmojen puolesta kesä on ollut mitä parhain.

    Sitten on vielä se ongelma, että kun torilla ollaan milloin milläkin raiteella, niin matkustajat ovat epätietoisia siitä, mistä pääsee kyytiin ja mistä ei. Ehdottamasi ajosuunta helpottaisi tuota vähän, mutta silti näen sieluni silmin, kun vaunu tulisi Etelärannasta ja ne ykkösen päättärillä seisovat odottelijat huomaisivat sen ja alkaisivat juosta sitten 3T/Eltsun pysäkille, että pääsevät kyytiin. Kaiken kukkuraksi sitten vaunu joutuisi seisomaan siinä valoissa, jolloin kierroksen jo tehneet luulevat sen päättyneen ja haluavat pois, kun taas uudet eivät ymmärrä mikseivät pääse kyytiin. Kun käytimme nollaraidetta, niin toimintamalli oli se, että ajetaan ensin linjan 5 raiteelle, sitten kuljettaja käy kääntämässä vaihteen ja matkustajat odottavat, poistuvat sitten kun ollaan perillä nollaraiteella. Mutta kehotuksesta huolimatta omatoimisimmat ja kärsimättömimmäthän lähtivät vaunusta siinä vaihdetta käännettäessä ja siinä sai sitten radiopuhelimella kuulutella kuljettajalle, että älä nyt lähde, kun täällä matkustajat poistuvat. Siinä oltiin vielä kaarteessa niin, ettei kuljettajalla ollut edes näköyhteyttä. Pahimmassa tapauksessa takana vitonen, joka ei mahdu pysäkille eli siitä olisi pitänyt päästä nopeasti alta pois.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  4. #4

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Lisäksi rahapuoli tulee vastaan, eli jos kierrokset olisivat 40 min välein, niin nykyisellä 9 tunnin palkalla ei ehtisi anaa 15 kierrosta, mikä näkyy taas matkustajamäärissä ja sitä kautta lipputuloissa.
    Nykyajan huvipuistolaitteissahan tämä on optimoitu, eli puolen minuutin suhaus ja uudet pullat uuniin. Ei taida oikein sopia vanhan ajan ratikkatunnelmaan, eikä ratakaan taida ihan tuottaa adrenaliinipulssia matkustajille.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6710

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Nykyajan huvipuistolaitteissahan tämä on optimoitu, eli puolen minuutin suhaus ja uudet pullat uuniin. Ei taida oikein sopia vanhan ajan ratikkatunnelmaan, eikä ratakaan taida ihan tuottaa adrenaliinipulssia matkustajille.
    Ei sovi ei, eikä tuolla lailla keräisi matkustajiakaan. Pysäkillä voi olla ehkä viisi henkeä odottelemassa, hyvällä tuurilla vähän enemmänkin, mutta jos sellaisilla kuormilla jatkuvasti ajelisi, niin loppuisi liikenne hyvin äkkiä, kun kassa olisi tyhjä. Kyllä se seisonta on tärkeä mainos.

    Varsinainen kierros kestää normaalireittiä noin 17 minuuttia ja Eiran poikkeusreittiä, jos lasketaan säätämiset Kauppatorilla pois, ehkä minuutin enemmän. Keskinopeuksissa on siis aikamoiset erot! En ole laskenut kuitenkaan...

    Kierros on aika sopivanpituinen, pienimmät alkavat jo kyllästyä ja muut ovat ihan tyytyväisiä. Joskus joku on toivonut pidemääkin reittiä, mutta pääosin minulla on sellainen tuntuma, että tuonmittainen kierros on sopiva kaikille. Lisäksi, kun kierros on suht lyhyt ja lähdöt tiheästi, kyytiin uskaltaa paljon sellaisia, joille tunnin lenkki tai pidempi sightseeing olisi kauhistus eikä odottelukaan maita. Niin helsinkiläisistä kuin turisteistakin suurin osa kysyy samat peruskysymykset: Koska se lähtee, kauanko se kestää, tuleeko se tähän samaan paikkaan takaisin? Ja vastauksen saatuaan hyppäävät kyytiin. Eli sikäli konsepti toimii.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Ei sovi ei, eikä tuolla lailla keräisi matkustajiakaan. Pysäkillä voi olla ehkä viisi henkeä odottelemassa, hyvällä tuurilla vähän enemmänkin, mutta jos sellaisilla kuormilla jatkuvasti ajelisi, niin loppuisi liikenne hyvin äkkiä, kun kassa olisi tyhjä. Kyllä se seisonta on tärkeä mainos.
    Seisova vaunu on tärkeä mainos, entä jos se seisova vaunu olisikin siinä koko ajan ja eri vaunulla ajetaan?

    Olen tästä jo privaatisti puhunutkin, mutta tuli nyt lisää ajatuksia mieleen. Toisen vaunun ajo seisomaan Kauppatorille on toki lisäkustannus, tavalla tai toisella. Fiksuinta taitaisi olla, että varikolta tulisi yksi juna: 2 moottorivaunua ja perävaunu. Toinen moottorivaunu (157) ajettaisiin sitten 0-raiteelle seisomaan. Näin onnistuisi yhdellä kuljettajalla siirto.

    Tuo Eiran kierto jos on matkustajien mieleen, niin jospa se tällä mainosvaunukonstilla onnistuisikin? Eli kun torilla seisoo houkuttimena yksi vaunu kaiken aikaa, ja se toimisi odotushuoneena myös, niin ei tarvittaisi seisottamisaikaa itse kiertoajelujunalle. Jos siis menisi hyvin, seisova houkutusvaunu tuottaisi enemmän matkustajia ja lipputuloja kuin aiheuttaa kuluja. Ja jos ajoaika sattuu sopivasti, museojuna voisi aina käyttää Eiraan vievää raidetta. Etuajassa ollessa voi ajaa Katariinankadulle vievälle raiteelle ja kuluttaa sitten aikaa kaupungintalon kiertoon.

    Sitten toinen idea: Eikö tätä museoajoa voisi välillä ajaa muullakin kalustolla? Kesässä voisi olla muutama päivä, jolloin olisi 339+505 esimerkiksi. Näitä päiviä voisi olla alku- tai loppukesästä, kun on riski sille, ettei avovaunu oikein vedä. Kun kalusto on aikataulussa merkitty, se voisi houkutella helsinkiläisiä käymään parikin kertaa. Koska täytyyhän ne kokea molemmat.

    Antero

  7. #7
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6710

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Mä olen tätä Anteron ideaa miettinyt nyt vuorokauden verran pääni puhki. Se houkuttelee, mutta siinä on liikaa tekijöitä joita en pysty ratkaisemaan.

    157 voisi kyllä sinänsä seistä nollaraiteella. Se mahtuu siihen linjaliikennettä häiritsemättä eikä käytännössä ole kenenkään tiellä. Mutta yksin sitä ei voi jättää. Ilkivalta on oma juttunsa ja toinen on sitten se, että vaunu olisi siinä vain mekaanisen seisontajarrun varassa. Sen saa kuka vaan pois päältä ja ei kun vaunua työntelemään... Se on kevyt vaunu ja oikeasti lähtee liikkeelle muutaman työntäessä. Tuo vaatisi siis oman rahastajansa, joka päivystäisi torilla, myisi lippuja valmiiksi odottaville matkustajille ja pitäisi "odotushuonetta" silmällä. Siinä vaiheessa talous menee kuralle, kun tälle toisellekin pitää maksaa palkkaa. Jos on kaunis päivä ja 400 matkustajaa, niin tuo ei ole mikään ongelma. Mutta jos on tavallinen päivä, talous ei kestä tuota. Sateisesta puhumattakaan. Jäätelökioskithan kyllä tekevät niin, että lähettävät sateisena päivänä myyjättäret kesken päivän kotiin tai vaikka palkattomalle tauolle ja jättävät maksamatta, mutta Stadin Ratikat ei toimi sellaisella moraalilla...

    Kuljetus Koskelastakaan ei ole ihan simppeli juttu. Vaunut olisi helpointa laittaa järjestykseen 157+50+233, mutta näin ei voi tehdä, sillä 233:n jarruja ohjataan edellä olevasta vaunusta eikä kuljettaja voi olla keskivaunussa. Pitäisi siis olla 50+233+157. No, 233:n perään tulee vanhanaikainen trumpettikytkin (nyt siinä on albert), jonka toki saa poikkeustilanteessa kytkinraudalla kytkettyä albertin kanssa yhteen. Mutta ihan päivittäin tuota ei haluaisi tehdä. Lisäksi mietin, jaksaako 50 vetää koko letkaa, kun 157 on moottoriton. Sanoisin, että siinä ja siinä. Olemme nimittäin vetäneet yhdistelmää 157+233 niin että ajetaan vain yhdellä moottorilla, ilman kuormaa. Hiukankin mäkeä niin siitä ei tahdo tulla yhtään mitään, 157 vaan sutii paikoillaan.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  8. #8

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Mä olen tätä Anteron ideaa miettinyt nyt vuorokauden verran pääni puhki. Se houkuttelee, mutta siinä on liikaa tekijöitä joita en pysty ratkaisemaan.

    157 voisi kyllä sinänsä seistä nollaraiteella. Se mahtuu siihen linjaliikennettä häiritsemättä eikä käytännössä ole kenenkään tiellä. Mutta yksin sitä ei voi jättää. Ilkivalta on oma juttunsa ja toinen on sitten se, että vaunu olisi siinä vain mekaanisen seisontajarrun varassa. Sen saa kuka vaan pois päältä ja ei kun vaunua työntelemään... Se on kevyt vaunu ja oikeasti lähtee liikkeelle muutaman työntäessä. Tuo vaatisi siis oman rahastajansa, joka päivystäisi torilla, myisi lippuja valmiiksi odottaville matkustajille ja pitäisi "odotushuonetta" silmällä. Siinä vaiheessa talous menee kuralle, kun tälle toisellekin pitää maksaa palkkaa.
    Voiskohan tässä jotenkin yhdistää toimintoja sen Helsingin Helppien tiskin kanssa jotka siinä päivystää?

  9. #9
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    ja toinen on sitten se, että vaunu olisi siinä vain mekaanisen seisontajarrun varassa. Sen saa kuka vaan pois päältä ja ei kun vaunua työntelemään... Se on kevyt vaunu ja oikeasti lähtee liikkeelle muutaman työntäessä.
    Eikös tuo nyt kuitenkin olisi suhteellisen helppo ja edullinen ratkaista jonkinlaisella lukkosysteemillä?

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Voiskohan tässä jotenkin yhdistää toimintoja sen Helsingin Helppien tiskin kanssa jotka siinä päivystää?
    Tässä on minusta ideaa. H:gin matkailuinfohan on torin kulmalla. Se lienee jonkinlainen helppien tukipiste. Entä miten yhteistyö juuri jätskikiskan kanssa? Jospa 157 olisi jätskikiskan terassin jatke. Siinä kolmiossa olisi pari pöytää ja tuolit, mutta sisälläkin voisi olla. Voisi parantaa jätskikiskankin menekkiä. Tai joku torikahvilan pitäjä siihen?

    Vaunun lukintaa paikalleen pidän pienenä ongelmana. Käsijarrun veiviin avaimella lukittava lukko niin, ettei sitä kelata auki. Toinen pääkytkimeen. Suuntakahva on tietenkin 50:n kuljettajan mukana. Lisäksi videovalvonta. Tallentava GSM-kamera maksanee nykyään satasia. Tai sitten, vaunu on vain näkyvänä houkuttimena ovet kiinni. Jos kumminkin siinä edustalla olisi ne pöydät ja tuolit odottajille.

    Ymmärrän toki StaRan huoletkin, mutta yritän vain ideoida ratkaisuja.

    Antero

  11. #11

    Liittynyt
    17.05.2010
    Sijainti
    Otaniemi
    Viestejä
    164

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Kuljetus Koskelastakaan ei ole ihan simppeli juttu. Vaunut olisi helpointa laittaa järjestykseen 157+50+233, mutta näin ei voi tehdä, sillä 233:n jarruja ohjataan edellä olevasta vaunusta eikä kuljettaja voi olla keskivaunussa. Pitäisi siis olla 50+233+157. No, 233:n perään tulee vanhanaikainen trumpettikytkin (nyt siinä on albert), jonka toki saa poikkeustilanteessa kytkinraudalla kytkettyä albertin kanssa yhteen. Mutta ihan päivittäin tuota ei haluaisi tehdä. Lisäksi mietin, jaksaako 50 vetää koko letkaa, kun 157 on moottoriton. Sanoisin, että siinä ja siinä. Olemme nimittäin vetäneet yhdistelmää 157+233 niin että ajetaan vain yhdellä moottorilla, ilman kuormaa. Hiukankin mäkeä niin siitä ei tahdo tulla yhtään mitään, 157 vaan sutii paikoillaan.
    En toki tiedä tarkemmin, mutta maalaisjärjellä kuvittelisin tuon jarruohjauksen toimivan jonkinlaisella kaapelilla, joka kytketään vaunujen välille. Onnistuisiko viritys, jossa kuski on 157:ssä ja vaunun perästä lähteekin jonkinlaisen jakajan kautta erillinen jarrujohto 50:n ohi/läpi/kyljessä/jotenkin 233:een? "Linja-ajoon" tuollainen olisi toki liian purkkaviritys, mutta eihän sitä siihen tarvittaisikaan. Onnistuisiko, vai tuleeko jokin seinä vastaan?

  12. #12

    Liittynyt
    26.10.2006
    Viestejä
    942

    oletus Vs: Museoliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hezec Näytä viesti
    En toki tiedä tarkemmin, mutta maalaisjärjellä kuvittelisin tuon jarruohjauksen toimivan jonkinlaisella kaapelilla, joka kytketään vaunujen välille. Onnistuisiko viritys, jossa kuski on 157:ssä ja vaunun perästä lähteekin jonkinlaisen jakajan kautta erillinen jarrujohto 50:n ohi/läpi/kyljessä/jotenkin 233:een? "Linja-ajoon" tuollainen olisi toki liian purkkaviritys, mutta eihän sitä siihen tarvittaisikaan. Onnistuisiko, vai tuleeko jokin seinä vastaan?
    233:n jarrujen ohjaus taitaa olla täysin sähköinen. Eli jatkopiuha vaan keskimmäisen vaunun läpi niin homman pitäisi toimia.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Johdinautot Helsingissä
    kirjoittanut JE foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 36
    Viimeisin viesti: 15.08.2013, 04:33
  2. Museoratikkaliikennettä Helsingissä!
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 27
    Viimeisin viesti: 27.08.2009, 16:41
  3. Kalakierros Helsingissä
    kirjoittanut Camo Lissabone foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 24.04.2009, 20:14
  4. Turkulaisia Helsingissä...
    kirjoittanut Hujis foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 16.11.2006, 09:10
  5. DVD-Raitioliikenne Helsingissä
    kirjoittanut kjasikai foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 10.06.2006, 17:34

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •