Mikäs tuon "sipoon kirkon" tilanne sitten on, missä se on sijainnut ja minkälainen pytinki on ollut kyseessä?
Färillinen kuva tuosta R&O:n Sipoo-lähtöisten ruotsinkielisten raitiotieläisten asuttamasta Jugend-kirkosta löytyy esim. Raitiovaunu.fi-sivustolta:
http://www.raitiovaunu.fi/kuvat/sipoon.jpg. Arkkitehti on Valdemar Aspelin, talo valmistui 1905. Sallinkatu-nimisen raitiovaunupysäkin takana kuvassa on Esson bensiiniasema, joka on tuttu mm. yleislakkovalokuvista 50-luvulta (ratsupoliisit suitsevat työläisiä).
Muistutukseksi vielä niille, jotka eivät tiedä miksi tuo talo on nimetty sipoolaisille:
Helsinkiin värvättiin nopeassa tahdissa Uudenmaan eräästä kotikieleltään umpiruotsalaisimmasta maatalouspitäjästä - Sibbo - joutilaita maalaispoikia sporakuskeiksi ja -kondareiksi tämän talon valmistusaikaan. Värväys oli seurausta siihen asti suurimmalta osaltaan täysin suomenkielisen ja pääosin hevosia ohjastamaan tottuneen Hämeestä saapuneen (ja siis jo hevosraitiotien aikaan 1890-luvulla R&O-yhtiölle töihin tulleen) raitiotiehenkilöstön palkka- ja työololiikehdinnästä.
Kiista voimistui vuosina 1903-04 ja vuonna 1904 toteutettiin koko helmikuun kestänyt täydellinen raitiotielakko. Seuraavana vuonna 1905 R&O:ta haittasi lisäksi koko maata koskettanut, mutta lyhytkestoinen suurlakko ja sitä historiaa tuntevat tunnistavat asiaan liittyviä muita olosuhderealiteetteja. Vuonna 1906 puhkesivat puolestaan Hakaniemen kahakat ja helsinkiläisen, ruotsinkielisen, suurpääoman omistuksessa ollut Raitiotie- ja Omnibus-Osakeyhtiö oli aktiiviteetiltaan nousevan enemmistön eli suomenkielisen työväestön erityisenä silmätikkuna. Niskuroinneet suomenkieliset hämäläisukot erotettiin R&O:lta ja uusi halpatyövoima hankittiin Sipoon pitäjän maattomista pojista; mäkituvista, torpista, ja mitenkä nuo termit nyt menevätkään. Näin henkilökunnan puhekielikin vaihdettiin lyhyessä ajassa suomesta ruotsiksi.
Helsinkiläiset ryhtyivät oitis pilkkaamaan R&O:n uutta henkilökunnan asuintaloa "Sipoon kirkoksi", olihan asuintalossa olennaisesti myös uuteen muotiarkkitehtuuriin eli jugendiin kuulunut tornikin töröttämässä.
Raitiovaunuissa kulki vuonna 1906 usein sipoolaisen kuskin ja kondarin lisäksi liikennettä turvaamassa aseistettuja suojeluskaartilaisia. Vaunuja siitä huolimatta kivitettiin ja työväen aseistetut mielenosoittajat onnistuivat usein pakottamaan vaunut palaamaan halliin, joka oli Töölössä (nykyinen Ratikkamuseo), Sipoon kirkon tuntumassa. R&O tuki suojeluskaartin osastoja ja toimintaa. R&O:n tj Kolster irtisanoutui toimestaan kesällä 1906, yhtiön johtokunta uudistettiin yms. Mutta sipoolaiset (ja olihan tulijoita Sibbon lisäksi mm. Esbosta) olivat kuitenkin asettuneet Helsinkiin ja hoitivat raitiotieliikenteen siitä eteenpäin. Ja oppivat tulevien vuosikymmenten aikana myös jonkin verran suomea...
