Museovaunut?

"Nuo kaupunginmuseon vaunut on jo valmiiksi pakattunakin odottomassa sopivaa kuljetusta Tallinnan verstaalle !"
 
Skurubisin sanoi:
Muistan tuosta Sepänkylän vaunusta, että radiossa silloisella Radio Mellan Nyland, nykyinen Radio Vega City, oli reportaasi "muutama" vuosi sitten kuin tuota vaunua poistetti. Yksi syy miksi se poistetti että vaunu alkoi tulla liian vaaralliseksi leikkiville lapsille.
Kävin eilen tarkistamassa oliko se Sepänkylän vaunu vielä paikallaan, ja niinhän se valitattavasti oli ettei se enää ollut. Mutta siitä ei ole tosiaan kuin reilut 5 vuotta kun se vielä todistettavasti oli, joten on todella harmillista että on päässyt ihan muutama vuosi sitten sellainen vahinko käymään että kokonainen, luultavasti Asean valmistama, mutta joka tapauksessa ennen sotia rakennettu harvinainen 2-akselinen moottorivaunu, joka olisi ainakin teoriassa voitu kunnostaa, pääsi varkain aktivisteilta huomaamatta ja ilman mitään vaihtoehtoisen kohtalon selvittelyä romuttettavaksi.

Nyt täytyy valitettavasti todeta että taas yksi kaupunki, nimittäin Espoo, on poistunut Suomen raitiovaunukaupunkien listalta, saas nähdä korjautuuko asia koskaan. :(
 
Itsekin harmittelin sitä silloin, kun yllätykseseni huomasin, ettei vaunu olekaan enää paikoillaan. Ainoa muisto siitä on rullallinen valokuvia jostain 90-luvun lopulta. Vaunu on niin pienikokoinen, että sille olisi löytynyt säilytystilakin kun vain olisi tiennyt...

Vaunussa oli alkuperäinen alusta, virroitin vain puuttui. Vaunu oli ASEA:n vuosien 1928-1930 sarjaa, olisikohan ollut 129 jos oikein muistan.,
 
HKL 129 oli vaunu. Sitä kysyttiin viime vuosikymmenellä Turun museoraitiotieprojektia varten ja olisi sinne annettukin. Projekti ei vain ottanut tulta.
 
Compact sanoi:
HKL 129 oli vaunu. Sitä kysyttiin viime vuosikymmenellä Turun museoraitiotieprojektia varten ja olisi sinne annettukin. Projekti ei vain ottanut tulta.
No hyvä että sille oli jotain edes yritetty tehdä. Vahinko että Espoon kaupungissa oltiin niin nopeita sen hävittämisesssä.

t. Rainer
 
Minula on muistikuva että Munkkiniemenrannan varella olleen Stockmannin henkilökunnan kesäkodin pihalla oli -70-luvun alkupuolella kaksiakselinen raitiovaunu. Se näkyi erittäin huonosti kadulle, korttelin toiselta puolelta ei ollenkaan. :?:
 
Hape sanoi:
Minula on muistikuva että Munkkiniemenrannan varella olleen Stockmannin henkilökunnan kesäkodin pihalla oli -70-luvun alkupuolella kaksiakselinen raitiovaunu. Se näkyi erittäin huonosti kadulle, korttelin toiselta puolelta ei ollenkaan. :?:
Mielenkiintoisaa. Minne kaikkialle niitä 2-akselisia on aikoinaan joutunut (muualle kuin museoihin)? Ja missä niitä on vielä jäljellä?

Itse tiedän jäljelläolevista vain Tampereen "Ruuhkaratikan" ja Turun Kauppatorin kioskin. Jälkimmäisestä taitaa alusta olla kadoksissa.

Olisiko mitään järkeä ostaa jostain itäisestä Euroopasta 1 metrin raideleveyden "Gotha"- vaunu museovaunuksi? Vaikka vaunutyyppiä ei ole käytetty Suomen Tasavallan alueella koskaan, niin niitä on kätetty kuitenkin Viipurissa neuvostoaikana ja tyyppi muistuttaa, ovia lukuunottamatta, 1940-luvulla rakennettuja suomalaisia "kaasunaamarivaunuja".

t. Rainer
 
Riippuu siitä, missä määrin kiinnostusta museoliikenteeseen on. Huomattakoon kuitenkin, että Gotha-vaunut ovat Saksassakin pääosin jo museokalustoksi varattuja. Linjaliikenteessä niitä on vain kolmella pienellä raitiotiellä, vähäisiä määriä.
 
Viipurin Raitioteiden Gothat olivat hyvin pitkälti tämän näköisiä.
http://vaunut.org/kuvasivu/13792.html
Nämä tyypit on pääsääntöisesti romutettu jo aikaa sitten joka paikasta. HKL:n intressissä ei sitäpaitsi todellakaan olisi hankkia tällaisia vaunuja riesakseen.
 
Compact sanoi:
HKL 129 oli vaunu. Sitä kysyttiin viime vuosikymmenellä Turun museoraitiotieprojektia varten ja olisi sinne annettukin. Projekti ei vain ottanut tulta.
Itse selvittelin tätä asiaa ja kävin myös katsomassa vaunua, jossa olisi ollut sopivia varaosia. Vaunua ei kuitenkaan voitu Turkuun tuoda, koska täällä ei olisi ollut mitään vastaanottajaa eikä myöskään mahdollisuutta käyttää osia vaunujen korjaukseen.

Turussa museoraitiovaunujen ja museoraitiotien este on sama kuin Helsingissäkin eli Turun maakuntamuseo, nimenomaan sen johtaja Juhani Kostet on estänyt asioiden etenemisen. Esimerkiksi hän ilmeisen tahallisesti viivytti museoraitiovaunutyöryhmän raportin saamista käsittelyyn noin kaksi vuotta.

Tällä hetkellä lisäksi kaikki museoraitiovaunukalusto on valitettavasti maakuntamuseolla, joten juurikaan toivoa museoraitiotiestä tai mistään muustakaan järkevästä vanhojen museoratikoiden osalta ei ole. Pikaraitiotie toteutuu todennäköisesti ennen kuin maakuntamuseolta vanhoja vaunuja käyttöön saa.
 
Hape sanoi:
Minula on muistikuva että Munkkiniemenrannan varella olleen Stockmannin henkilökunnan kesäkodin pihalla oli -70-luvun alkupuolella kaksiakselinen raitiovaunu. Se näkyi erittäin huonosti kadulle, korttelin toiselta puolelta ei ollenkaan. :?:
Stockmann lopetti kesäkotinsa ja henkilökuntansa lasten päivätarhan kaiketi 80-luvulla ja siinä samassa yhteydessä myöskin kyseinen vaunu hävisi.

Oli muuten Stockmannilla oma vihreä bussikin joka kyyditsi lapsia tavaratalon edestä Munkkiniemen rantaan ja päinvastoin.
 
Jusa sanoi:
Stockmann lopetti kesäkotinsa ja henkilökuntansa lasten päivätarhan kaiketi 80-luvulla ja siinä samassa yhteydessä myöskin kyseinen vaunu hävisi.

Oli muuten Stockmannilla oma vihreä bussikin joka kyyditsi lapsia tavaratalon edestä Munkkiniemen rantaan ja päinvastoin.
Sinänsä aika erikoista että "kesänviettopaikka" oli käytännössä keskellä kaupunkia. Kuulostaa jotenkin niin aidolta Stockan meiningiltä kuin voi. Tiedä vaikka heillä olisi se spåra jossain jemmassa tavaratalon kellarissa, jonne viedään VIP-vieraat cocktalille. :wink:

t. Rainer
 
Compact sanoi:
Viipurin Raitioteiden Gothat olivat hyvin pitkälti tämän näköisiä.
Olivatko kaikki kapealle raideleveydelle rakennetut Gothat tuon näköisiä, eli 1-osaisella tuulilasilla? Normaaliraiteisillahan on 3-osainen tuulilasi. Rakennettiinko niitä "lisenssillä" muualla kuin DDR:ssä?

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Olivatko kaikki kapealle raideleveydelle rakennetut Gothat tuon näköisiä, eli 1-osaisella tuulilasilla? Normaaliraiteisillahan on 3-osainen tuulilasi. Rakennettiinko niitä "lisenssillä" muualla kuin DDR:ssä?
LOWA (VEB Lokomotiv- und Waggonbau AG, Werdau; ent. Schumann-Werke) rakensi rakensi DDR:n eri raitioteille ET50 -tyypin kaksiakselisia vuosina 1950-54 yksiosaisella tuulilasilla varustettuna. Frankfurtiin (Oder) päätyivät nämä tankovirrottimella varustetut yksilöt.

Tuotanto siirrettiin vuonna 1954 Gothaan (VEB Waggonbau Gotha) ja ET50:stä parannetun version ET54 valmistus jatkui siellä vuoteen 1956. ET54:sta valmistettiin vain metriraiteisena. Gotha kehitti myös ET55:n, jota toimitettiin Gothan raitioteille vain 5 kpl (nämäkin metriraiteisena).

1957 alkoi Gothassa ET57:n (T57) tuotanto (metriraiteisena). Malli poikkesi edeltäjistään näkyvimmin kolmiosaisen tuulilasin osalta. Vasta vuonna 1959 tuotantoon tuli normaaliraiteista mallia, tyyppiä ET59 (T59). Gotha joutui lopettamaan raitiovaunujen valmistuksen Tatran hyväksi vuonna 1967. Tatra valmisti vuosina 1966-68 yli 100 "Gotha-raitiotiejunaa" tyyppimerkinnällä T2D (perävaunu B2D). Suurin osa näistä vaunuista päätyi Halleen (Saale). Tatra tuskin maksoi lisenssimaksuja DDR:ään.

Piirka
 
Takaisin
Ylös