Museovaunut?

Piirka sanoi:
1957 alkoi Gothassa ET57:n (T57) tuotanto (metriraiteisena). Malli poikkesi edeltäjistään näkyvimmin kolmiosaisen tuulilasin osalta. Vasta vuonna 1959 tuotantoon tuli normaaliraiteista mallia, tyyppiä ET59 (T59). Gotha joutui lopettamaan raitiovaunujen valmistuksen Tatran hyväksi vuonna 1967. Tatra valmisti vuosina 1966-68 yli 100 "Gotha-raitiotiejunaa" tyyppimerkinnällä T2D (perävaunu B2D). Suurin osa näistä vaunuista päätyi Halleen (Saale). Tatra tuskin maksoi lisenssimaksuja DDR:ään.
Nimenomaan näin. Mihin Tatra lisenssiä olisi tarvinnut, kun taustalla oli SEV-maita kollektiivisesti sitova päätös?

Ja Gotha-vaunuista löytyy tosiaan kattava sivusto Gothawagen, jonne tuo Piirkan kuvakin linkittyy. Sivusto keskittyy tosin nimenomaan Gotha-tyyppiin, eli mukana ovat myös T/B2D-Tatrat mutta eivät LOWA-vaunut variantteineen.
 
R.Silfverberg sanoi:
Olisiko mitään järkeä ostaa jostain itäisestä Euroopasta 1 metrin raideleveyden "Gotha"- vaunu museovaunuksi?
Ei taitaisi olla. Frankfurtissa (Oder) jouduttiin romuttamaan vain 15-19 vuoden ikäisiä LOWA-vaunuja. Osasyy romutukselle oli se, ettei niitä voitu kytkeä uudempiin (Gotha) vaunuihin. Tärkein syy oli kuitenkin se, että alustan rakenne oli liian heikko ja kun niillä liikennöitiin "sillipurkkimaisesti" eli jatkuvalla matkustajaylikuormituksella, niin alustoihin syntyi murtumia. Romukoppaan ja tilalle uusia "romuja" :wink:

Uusia romuja todellakin. Juuri ennen muurin kaatumista Frankfurtiin saatiin Gothia (käytettyinä) Hallesta. Ne piti romuttaa lähes hetimiten, koska olivat liian huonokuntoisia. Tallinnankin nivel-Gothat poistettiin vain n. 16-20 vuoden ikäisinä. Olisikohan sodanjälkeistä suomalaista pula-ajan raitiovaunulaatua viety DDR:ään vielä 1960-luvulla?

Piirka
 
JE sanoi:
Nimenomaan näin. Mihin Tatra lisenssiä olisi tarvinnut, kun taustalla oli SEV-maita kollektiivisesti sitova päätös?
Juuri siksi kirjoitin omassa viestissäni "lisenssejä" lainausmerkein, koska teollisuusjuridiikka oli ilman muuta toisenlaista SEV-maiden kesken kuin länsikaupassa. Olin toki lukenut M.Nummelinin Raitiovaunut kirjasta että Gothia valmistettiin Tatran tehtailla, mutta halusin varmistaa oliko niitä valmistettu jossain muualla sen lisäksi.

JE sanoi:
Ja Gotha-vaunuista löytyy tosiaan kattava sivusto Gothawagen, jonne tuo Piirkan kuvakin linkittyy.
Kiitos, täytyypä tutkia. Vaikka ensisilmäyksen mukaan sivusto esittelee kaiken tietämisen arvoisen tästä sympaattisesta raitiovaunutyypistä, niin täytyy valitettavasti todeta että Viipuri puuttuu Neuvostoliittoon toimitettujen kaupunkien listalta.

t. Rainer
 
Totta kai Viipuri puuttuu, koska mainitut vaunut olivat LOWA-vaunujen variantteja (vaikkakin Gothassa valmistettuja), ja itseäni lainatakseni

JE sanoi:
Sivusto keskittyy tosin nimenomaan Gotha-tyyppiin, eli mukana ovat myös T/B2D-Tatrat mutta eivät LOWA-vaunut variantteineen.
Sama tekijä on tehnyt sivun myös vanhoista osista DDR:ssä kootuista Reko-vaunuista, mutta nuo LOWA:t ovat ilmeisesti edelleen vailla sivuja.
 
Piirka sanoi:
R.Silfverberg sanoi:
Olisiko mitään järkeä ostaa jostain itäisestä Euroopasta 1 metrin raideleveyden "Gotha"- vaunu museovaunuksi?
Ei taitaisi olla. Frankfurtissa (Oder) jouduttiin romuttamaan vain 15-19 vuoden ikäisiä LOWA-vaunuja.
Tarvitsiko vaunujen kestää pitkään? Muistaakseni olen jostain lukenut, että ainakin Neuvostoliitossa raitiovaunun käyttöikä oli suunnitelmatalouden mukaan 19 vuotta.
 
Yksi pelastettava kohde voisi olla nykyisin Tampereella Sara Hildénin taidemuseon pihalle näytteille asetettu "Ruuhkaratikka"-nimisenä taideteoksena toimiva entinen helsinkiläisvaunu, joka muuten taitaa olla niitä aikoinaan Saksassa tehtyjä harvinaisemman sortin vaunuja.

Koska kyseistä taideteosta pidetään ulkona sään armoilla, vaikuttaa vähän siltä kuin museo ei noteeraisi sitä kovin korkealle, joten olisi ehkä aihetta kysyä museolta joutaisiko vaunuharvinaisuus asianmukaisempaan hoitoon.
http://killerpop.irc.fi/bus/2007-05/30.html - ruuhkaratikka nykytilassaan. Ei ehkä niin sään armoilla kuitenkaan.
 
Veteraanivaunuista

Veteraanivaunut 135 ja 157 saivat uudet alustat 1975, kun niistä tehtiin hallivaunut H-5 ja H-7. Alustat voimakkaampine ja uudempine Strömberg-moottoreineen otettiin SAT-vaunuista, jotka muuten romutettiin kaksiakseliskauden loputtua. ASEA:n vaunun kori oli vahvempi ja käytännöllisempi hallivaunuksi, siksi ei sota-aikana valmistettua ja myöhemmin kunnostettua SAT-vaunua kelpuutettu hallivaunuksi sellaisenaan. Nämä kaksi vaunua säilyivät siis kohtalon oikusta, sillä niidenhän ei pitänyt jäädä tällaisiksi veteraanivaunuiksi (kolmas vastaavanlainen vaunu H-6 kyllä on jo romutettu).
HKL 135 on nähty tänään 21.6.2010 lavetin kyydissä Helsingin Myllypurossa noin klo 12:00. Matkalle minne? Pilkottavaksiko?
 
Kyllä olisi hienoa ajella vanhalla Asealla ja perässä vanha avovaunu.
No ne on niitä haaveita vaan..........

Tuli luettua näitä vanhoja juttuja täältä. Tämä oli vuonna 2005. Nyt ollaan vuodessa 2010, ja tuo on mahdollista jo toista kesää. Vaan eipä sitä olisi meistä kukaan vielä tuolloin 2005 arvannut.

Ensi kesänä sitten, mahdollisesti, pääsee jo yli satavuotiaan vaunun kyytiin.
 
Helsingin kaupunginmuseo on poistanut kokoelmistaan kolme raitiovaunua jotka on siirretty HKL-raitioliikenteen nimiin. Vaunut ovat NWF 91 vuodelta 1923, perävaunut ASEA 615 vuodelta 1916 sekä KARIA 521 vuodelta 1958. Vaunut on siirretty Marraskuun aikana Hyrylän kokoelmakeskuksesta Varhan varikolle eikä niitä ole tarkoitus romuttaa.

Lähde: SRS-uutiset.

Mitenköhän vaunuille olisi käynyt jos HKL ei niitä olisi ottanut, Olisiko vaihtoehtona ollut suoraan romutus? Ovatko nuo nyt varhassa ulkosäilytyksessä esimerkiksi pressujen alla vai sisätiloissa?
 
Mitenköhän vaunuille olisi käynyt jos HKL ei niitä olisi ottanut, Olisiko vaihtoehtona ollut suoraan romutus? Ovatko nuo nyt varhassa ulkosäilytyksessä esimerkiksi pressujen alla vai sisätiloissa?

Tuo siirtokuvio on rakennettu yhteistyössä siten, että juuri vaunujen säilyminen on ollut kaikilla osapuolilla koko ajan mielessä. Tuleva käyttökin voisi olla mahdollista jonakin päivänä.
 
Tuo siirtokuvio on rakennettu yhteistyössä siten, että juuri vaunujen säilyminen on ollut kaikilla osapuolilla koko ajan mielessä. Tuleva käyttökin voisi olla mahdollista jonakin päivänä.

Onneksi ei ole olemassa JV-Raitio Groupia... ;)
 
Ovatko nuo nyt varhassa ulkosäilytyksessä esimerkiksi pressujen alla vai sisätiloissa?

Ovat tietääkseni sisätiloissa, ns. peltihallissa, mutta en ole käynyt katsomassa tilannetta vähään aikaan.

Varhan peltihallista onkin näköjään muodostunut museokalustohalli, kun myös Suomen linja-autohistoriallisella seuralla on siellä muutama bussi. :)
 
Havahduin juuri kammottavaan tunteeseen, että jos nyt Laajasalo ja Jokeri toteutuvat, niin silloinhan kalustoon ei kuulu yhtään hienoa museovaunua, joka olisi kykenevä liikennöimään koko rataverkossa :icon_frown:
 
Takaisin
Ylös