Kalasataman raitiotie

Marja on taas kunnostautunut. Hän esittelee Kalasataman raitiotietä otsikolla "Helsinki yrittää jälleen survoa raitiolinjaa siirtolapuutarhan kupeeseen Vallilassa – vastustajat jo valveilla" ja mediana on itseään arvostetuksi sanomalehdeksi kutsuva Helsingin Sanomat, vaikka tuo enemmän MV-lehden otsikoinnilta kuulostaakin.

Hauskaa on se, että kommenteissa on melkeinpä enemmän raitiotietä kannattavia kuin vastustavia, ja aika moni puuttuu tuohon typerään otsikkoon kommentissaan.

Itse juttu on kohtuullisen asiallinen: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005543625.html
 
Linjan rakennuskustannukset ovat hirvittävät verrattuna aiempiin kaupunkiraitiotiehankkeisiin. Vaikka niitä onkin vähän avattu, en oikein ymmärrä, miten tuollaisiin lukuihin on voitu päästä.

Jos tarpeen on tehdä pohjatöitä, niin se saattaa jo riittää selittämään ison osan. Kuten tunnettua, Helsingissä maapohja on joko kiintokalliota tai pohjatonta savikkoa. Ja tuolla laaksonpohjassa kyse lienee jälkimmäisestä. Käsittääkseni käytössä on vanha ratapohja, mutta kaikkea ei välttämättä voi rakentaa sen päälle, eikä ratapohja itsekään välttämättä ole riittävän hyvässä kunnossa, jotta sen päälle noin vain voisi rakentaa. Mutta tämä siis arvailuna.
 
Mielestäni tämä hanke pitää saada käynnistetyksi mahdollisimman pian, tai rakentaminen olisi pitänyt alkaa jo siinä vaiheessa kun satamarata Pasilan ja Sörnäisten välillä purettiin.
Jos se laajenee vielä Pasilasta läntee, Munkkiniemeen tai Otaniemeen, voisi sitä kutsua Jokeri 0:ksi. Vaikka se tulisi maksamaan, niin jos pelkkä itäsuunnan haara vetää yhtä paljon matkustajia kuin länsimetro nyt, niin ei voi puhua mistään turhasta hankkeesta.

t. Rainer
 
Lautakunta pisti pöydälle Silvia Modigin ehdotuksesta. En tiedä, oliko pöytääminen laajemmin sovittu etukäteen.
 
Lautakunta pisti pöydälle Silvia Modigin ehdotuksesta. En tiedä, oliko pöytääminen laajemmin sovittu etukäteen.

Isot jutut menee aina pöydälle. Kuuntelevat esittelyn ja miettivät sitten viikon, mitä tekevät. Ei siis tarvitse olla vielä huolissaan. (Ja eiköhän tämä ole sellainen hanke, joka On Sovittu jo.)
 
Lautakunta pisti pöydälle Silvia Modigin ehdotuksesta. En tiedä, oliko pöytääminen laajemmin sovittu etukäteen.

Ja täydennykseksi: on vakiintunut käytäntö lautakunnissa, että asia kuin asia jätetään kerran pöydälle, jos joku vain haluaa. Taustalla on se, että lautakunnan jäsenet eivät itse ole usein asiantuntijoita, mutta he eivät tietenkään halua olla pelkästään virkamiesten asiantuntemuksen varassa. Käytännössä siis esittelyssä varsinkin isoissa asioissa ilmenee usein jotain sellaista, josta joku jäsen haluaa vielä keskustella oman taustaryhmänsä kanssa, vaikka teoriassa jäsenten pitäisi etukäteen tutustua riittävän perusteellisesti päätettäviin asioihin ja käydä keskustelut omiensa kanssa etukäteen. Mutta kyllähän siinä käy niin, että kokouksessa tulee helposti esiin joku uusi näkökulma tai tieto sittenkin, vaikka kotiläksyt olisikin huolella tehty.
 
Marja on taas kunnostautunut. Hän esittelee Kalasataman raitiotietä otsikolla "Helsinki yrittää jälleen survoa raitiolinjaa siirtolapuutarhan kupeeseen Vallilassa – vastustajat jo valveilla" ja mediana on itseään arvostetuksi sanomalehdeksi kutsuva Helsingin Sanomat, vaikka tuo enemmän MV-lehden otsikoinnilta kuulostaakin.

Hauskaa on se, että kommenteissa on melkeinpä enemmän raitiotietä kannattavia kuin vastustavia, ja aika moni puuttuu tuohon typerään otsikkoon kommentissaan.

Itse juttu on kohtuullisen asiallinen: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005543625.html

Jutun otsikko ei ole millään tavalla epäonnistunut. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkään ollut vallalla uuden rakentamisen ihannoinnin linja, mikä on johtanut siihen, että rakennetaan ihan joka paikkaan, mistä vain tilaa löytyy. Viheralueiden puolustajat joutuvat siten puolustumaan viimeisiä viheralueita. Kaiken rakentamisen ihannoinnin huippu on Keskuspuistoon rakentaminen, minkä rauhaan jätttämisestä sentäs vielä joitakin vuosia sitten oltiin yhtä mieltä. SURVOA -sana kuvaa erittäin ytikkemäästi sitä mitä kaupunkisuunnittelussa tehdään.

Täytyy lisäksi muistaa että Hesari yleensä tarkastelee tätä kaupunkisuunnittelun ja loputtoman kaupungin kasvattamisen mantraa kritiikittömästi - onhan kyseessä myös samalla tilaajamäärän ja mainosmyynnin kasvaminen.
 
Jutun otsikko ei ole millään tavalla epäonnistunut. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkään ollut vallalla uuden rakentamisen ihannoinnin linja, mikä on johtanut siihen, että rakennetaan ihan joka paikkaan, mistä vain tilaa löytyy. Viheralueiden puolustajat joutuvat siten puolustumaan viimeisiä viheralueita. Kaiken rakentamisen ihannoinnin huippu on Keskuspuistoon rakentaminen, minkä rauhaan jätttämisestä sentäs vielä joitakin vuosia sitten oltiin yhtä mieltä. SURVOA -sana kuvaa erittäin ytikkemäästi sitä mitä kaupunkisuunnittelussa tehdään.

Täytyy lisäksi muistaa että Hesari yleensä tarkastelee tätä kaupunkisuunnittelun ja loputtoman kaupungin kasvattamisen mantraa kritiikittömästi - onhan kyseessä myös samalla tilaajamäärän ja mainosmyynnin kasvaminen.

Millä tavoin se siihen survottaisiin, eikös siinä ole tilaa jo ihan yllinkyllin raiteille?
 
Millä tavoin se siihen survottaisiin, eikös siinä ole tilaa jo ihan yllinkyllin raiteille?

Kun Keskuspuistossa lenkkeilee, niin voi havaita vaikkapa viiden uuden talon paikan ja ulkoilulle jäisi tilaa. Sitten viiden vuoden päästä voidaankin jo rakentaa viisi uutta taloa.
 
Kun Keskuspuistossa lenkkeilee, niin voi havaita vaikkapa viiden uuden talon paikan ja ulkoilulle jäisi tilaa. Sitten viiden vuoden päästä voidaankin jo rakentaa viisi uutta taloa.

Voi sen niinkin nähdä mutta nyt keskustelimme Vallilan siirtolapuutarhasta,
 
Jutun otsikko ei ole millään tavalla epäonnistunut.

Niin kauan kuin HS väittää olevansa puolueeton uutismedia, tuollainen otsikko on kaikin tavoin epäonnistunut. Se on voimakkaan asenteellinen ja tyyliltään mauton. Se on myös faktisesti sopimaton sikäli, että radalle on hyvin tilaa kun taas survominen yleensä käsitetään mahduttamisena johonkin liian ahtaaseen paikkaan (ks. merkitys 2: https://www.suomisanakirja.fi/survoa). Se, että sinä tykkäät otsikosta, koska ratikka vie "viimeiset virhealueet" (ai että minua nauratti, tuo on kaveriporukassamme sellainen lentävä lause, että aina kun johonkin risukkoon jotain tehdään, niin ne viimeiset viheralueet tuhoutuvat, kiitos makeista nauruista!) on eri asia – sulla toki on mielipiteeseesi oikeus.

Suosittelisin silti Salomaallekin lentomatkustamista. Sen jälkeen kun olet kerran saapunut lentoteitse Seutulaan, et taida enää viimeisistä viheralueista puhua. Eihän Helsingissä muuta olekaan kuin metsää.
 
Helsingissä näkyy paljon epäonnistuineita hankkeita, joita aikaisempi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen runnoi läpi j a Hesari komppasi. Tällä samalla linjalla jatketaan että rakentaminen itsessään on suuri arvo, jonka tieltä muut väistyvät. Monessa sivistysvaltiossa ei maailmanpyörää panna presidentinlinnan eteen , mutta Helsingissä se sopii vallan mainiosti.

339-DF näkee lentokoneesta metsää, mutta se tosiaan on Helsingin kaupunkisuunnittelussa synonyymi tyhjälle tontille. Keskustelin kerran ksv:n virkamiesten kanssa eräässä tilaisuudessa. Pikkuparlamentin puisto sai työnimen tontti ja niinhän taas yksi puisto rakennettiin.

Vallilassa on kyseessä joukkoliikennehanke ja onneksi joukkoliikennehankkeita kehittävien joukossa on paljon niitäkin, jotka ymmärtävät viheralueiden tärkeyden.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:11 ----------

Helsinki on kohta yhtä kauppakeskusta ja siitä pitäisi puhua rehellisesti, sanoo tutkija – ”Ei täysin onnellista”, myöntää pormestari Vapaavuori kaupungin muutoksesta

Entäs kelpaako tuo otsake ?

Vapaavuori soutaa ja huopaa, mutta näkemyksiin monessa yhdyn, kannattaa lukea:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005547547.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyllä se kelpaa oikein mainiosti. Siinä on molempien osapuolten näkemys mukana, mikä noudattaa hienosti journalistisia käytäntöjä. Alku on vähän liioitteleva, mutta ei yliampuva siihen nähden, miten uusia alueita Helsingissä tällä hetkellä toteutetaan.

Vapaavuori näyttäytyy tietysti vähän hassussa valossa, kun ensin "täyttää" Helsingin kauppakeskuksilla, ettei jäätäisi Espoosta jälkeen, mutta sitten toteaa kuitenkin, ettei ne nyt niin kovin kivoja ole ja keskustassa on kivempaa pyöriä.
 
Helsingissä näkyy paljon epäonnistuineita hankkeita, joita aikaisempi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen runnoi läpi j a Hesari komppasi. Tällä samalla linjalla jatketaan että rakentaminen itsessään on suuri arvo, jonka tieltä muut väistyvät. Monessa sivistysvaltiossa ei maailmanpyörää panna presidentinlinnan eteen , mutta Helsingissä se sopii vallan mainiosti.
Tästä olen samaa mieltä että maailmanpyörät kuuluvat Linnanmäelle ja uimalat Stadikalle, Uunisaareen ja Hernesaaren päähän.

339-DF näkee lentokoneesta metsää, mutta se tosiaan on Helsingin kaupunkisuunnittelussa synonyymi tyhjälle tontille. Keskustelin kerran ksv:n virkamiesten kanssa eräässä tilaisuudessa. Pikkuparlamentin puisto sai työnimen tontti ja niinhän taas yksi puisto rakennettiin.
Pikkuparlamentin tontilla oli ennen ravintola

Vallilassa on kyseessä joukkoliikennehanke ja onneksi joukkoliikennehankkeita kehittävien joukossa on paljon niitäkin, jotka ymmärtävät viheralueiden tärkeyden.
Raitiotie käyttäisi entistä satamaradan pengertä.

Fakta on kuitenkin se että Helsingin Yliopiston, Aalto-Yliopiston ja ruotsinkielisen Praktikum-ammattikoulun laitokset Kumpulassa ja Arabiasssa tarvitsevat toimivan poikittaisyhteyden Pasilan asemalta jota kautta suuri osa ko laitosten pohjois-helsinkiläiset, vantaalaiset ja espoolaiset opiskelijat ja opetushenkilökunta kulkevat. Nyt nopein yhteys on kävellen 2 km.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös