Almexit poistuvat raitiovaunuista 1.2.2006

Seuraava teksti on HKL:n nettisivulla.

"Pahvinen, ennakkoon myytävä raitiovaunulippu poistuu käytöstä vuoden vaihteessa. Lipun myynti on vähentynyt sen jälkeen, kun Helsingissä siirryttiin matkakorttiin. Jo ostettuja lippuja voi käyttää vuoden 2006 tammikuun loppuun."

Helmikuusta alkaen Almexin leimauslaitteet siis poistuvat ratikoista. Koskahan ensimmäiset Almexit tulivat? Oliko nivelvaunuissa sellaiset jo rahastaja-aikana?

339-DF sanoi:

Helmikuusta alkaen Almexin leimauslaitteet siis poistuvat ratikoista. Koskahan ensimmäiset Almexit tulivat? Oliko nivelvaunuissa sellaiset jo rahastaja-aikana?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäiset Almex:n pahvilipun leimauslaitteet tulivat 60-luvun lopulla, Tampereella ne otettiin menestyksekkäästi käyttöön vuonna 1969.. tosin ei kuitenkaan raitiovaunuissa vaan TKL:n bussiliikenteessä.

No johdinautot ovat melkein kuin...

Niinpä. Missäs kaikkialla Suomessa onkaan käytetty ruotsalaisen Almex-toiminimen pahvikortti-leikkuri-leimaajaa mallia M?

HKL:llä on siis vielä 1-matkan kortteja ja aiemmin oli tietysti 10 mtk:n kortteja. Omien harrastusmatkojen perintönä on mapeissa Almex M -kortteja seuraavilta: HKL, YTV, Espoo, Vantaa, VR, TAKL, TuKL+TLO ja KA.

Näistä KA oli kaikkein edistyksellisin, kun käytti magneettinauhakortteja.

Compact sanoi:

Näistä KA oli kaikkein edistyksellisin, kun käytti magneettinauhakortteja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Myös Paunu käytti magneettinauhakortteja. Leimauslaitteet eivät siis huolineet mitä tahansa pahvinpalaa, vaan takana piti olla ko magneettinauhat.

Jossain vaiheessa voin digitoida ko sarjalippuja nähtäville.

TKL:n rahastuslaitteiston historiasta voi löytää jotain mielenkiintoista tältä

Kunhan näen mallia killerpopilta, voin skannata noilta mainitsemiltani toiminimiltä myös malliliput tänne.

killerpop sanoi:

Myös Paunu käytti magneettinauhakortteja. Leimauslaitteet eivät siis huolineet mitä tahansa pahvinpalaa, vaan takana piti olla ko magneettinauhat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joopa. Kun tuli puheeksi, taitaapi olla minullakin Wäinö Paunun 10 mtk:n Almex M-kortteja tallessa.

Mikä on KA?

Edit: Jaah taisinpa keksiä saman tien. Ettei olisi Koiviston auto?

En voi olla tässä yhteydessä mainitsematta huvittavimman näköistä rahastuslaitetta mitä olen meillä eläissäni nähnyt eli Veljekset Pohjola Oy:n National Cash Registerin eli NCR:n kookas "kaupan" kassakone moottorisuojuksen päällä. Sitä vivuista ja hanikoista säädellen ja hieman "kampea" käännellen kuljettaja taikoi matkustajalle kuittirullalle painetun mainion lipun.

339-DF sanoi:

Mikä on KA?

Edit: Jaah taisinpa keksiä saman tien. Ettei olisi Koiviston auto?

Klikkaa laajentaaksesi...

Yep! Primorsk Avtobus tms.
Lahteen sotien jälkeen evakkomatkallaan juurtunut linjuriyritys. Kotipaikkana oli alunperin Koiviston kauppala Suomenlahden rannalla. Koivisto oli toinen menetetyistä elinvoimaisista kauppaloistamme. Kaupunkejahan jäi rajan taakse kolme.

339-DF:lle vastaan, että näkemykseni mukaan Nr:ien etu-Almex oli paikoillaan ja käytössä jo joulukuun 1973 liikenteen aloittamisen aikana. Rahastajien aikana etuovesta saivat nousta sisälle 10 matkan lipun käyttäjät. Mielestäni kuskin velvollisuuksiin ei kuulunut tuolloin muu kuin vaunun ajaminen. Kuljettajarahastuksen alettua vaiheittain noin 5 v myöhemmin kuskitkin taisivat vilkuilla jopa rahastajien ollessa mukana edestä nousseiden lippuja (tai matkustajat ainakin tyrkyttivät heille esim. näyttölippujaan nk. kaksineuvoisissa vaunuissa).
Pointti tässä on se, että etummainen Almex oli mukana alusta pitäen NrI:issä.

Kiitoksia, tuohan oli mielenkiintoista. Näin siis avoin rahastusjärjestelmä oli tavallaan käytössä jo vuonna 1973. Kuinkahan moni silloin uskalsi matkustaa pummilla, kun tarkastajiakaan ei ollut? Muistan jostain lukeneeni, että nivelvaunuun saattoi alusta alkaen nousta etuovesta, jos lippu oli valmiiksi hankittu. Sitä en tiennyt, että valmiiksi hankittu tarkoitti tässä tapauksessa myös leimattavaa sarjalippua.

Missä vaiheessa HKL hankki busseihin Almexit? Jo ennen vuotta 1973?

HKL:n busseissa muistan nähneeni Almex M -itsepalvelulaitteita 1970-luvun aivan alussa. Niitä asennettiin ensimmäiseksi linja-autoihin, joiden ovijärjestys oli 2+2+0. Näin ollen ensimmäisessä vaiheessa mm. "Nappula-Vanajat" (ovijärjestys 2+2+2) olivat vielä ilman Almexia ja esimerkiksi sarjaliput leimattiin pihdeillä, hoitipa rahastuksen sitten kuljettaja tai rahastaja. Almexien yleistyessä sellaiset mielestäni sijoitettiin lähinnä uuteen kalustoon poikkeuksena vuosien 1960 - 61 kuljettajarahastukseen muutetut Scania-Vabis -autot, joissa muutoksen seurauksena ovijärjestys oli 1+0+1 (etuovi etuakselin takana). Kuljettajan hoitama pihtileimaus oli etuoven sijainnin ja muiden tilajärjestelyjen ansiosta sangen epäkäytännöllistä tuossa automallissa.
Löysin mapistani HKL:n "Itsepalvelu nopeuttaa matkaamme" -esitteen, jonka Oy Kvartto Ab oli painanut vuonna 1971. Almex M -laitteita on ollut HKL:n busseissa ainakin siitä lähtien ellei hieman kauemminkin. Nk. Hejuli-busseissa laitteita alkoi näkyä muutamaa vuotta myöhemmin, ehkä 1974 alkaen tai sinne päin. Hejuli-busseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä STA:n, HML:n, Oy Liikenne Ab:n, Saaren Auto Oy:n, Sirolan Liikenne Oy:n, Tammelundin Liikenne Oy:n ja Metsälän Linja Oy:n autoja. Ensimmäisiä Almex-Hejuli-yhtiöitä taisivat olla HML-STA ja sen jälkeen hyvin pian LOY.

HKL:n linja-autojen Almex-laitteet

Vuonna 1968 otettiin ensimmäiset matkustajien Almex M -leimauslaitteet käyttöön HKL:n linja-autoissa. Jo aikaisempina vuosina oli kuljettajarahastusbusseihin hankittu Almex E -myyntilaitteita, joilla voitiin myydä kertalippuja.

Itselläni ovat vanhimmat Almex E:llä myydyt ja Makon pihdeillä tai Almex M:llä leimattavat 10 mtk:n kortit tariffipäiväyksellä 1.12.66. Blankolipuissahan oli esipainettu tariffitaulukko eri vyöhykkeille ja tariffin voimaanastumispäivä. Almex E-myyntilaitteella kuljettaja sitten myi ja validoi siihen asti arvottoman pahvikortin leimaamalla ensimmäisen matkan kortin tyhjään yläosaan. Tyypillinen E-lippukoon leimaus.

Seuraavan kerran tariffit muuttuivat 1.5.1971 kun laajennettu yhteistariffi otettiin käyttöön.

Esipainetuissa 10 mtk:n korteissa otettiin Almex-malli myös käyttöön tariffin 1.12.66 voimassaollessa, eli ennen 1.5.71:tä. Rinnan käytettiin kyllä vanhempaa keskeltä taitettavaa korttimalliakin. Itselläni on vielä vuoden 1967 painatusta 0-, 1-, 2- ja 3 -vyöhykkeiden vanhanmallisia aikuisten- ja alennuskortteja. Noiden korttien tariffi oli tietenkin edellä mainittua 1.12.66 tyyppiä. Ne lienevätkin uusimpia 10 mtk:n taittokortteja.

Almex E -kertalipuista:
Almex E:llä myydyistä kertalipuista on vaikea sanoa jälkeenpäin miltä vuodelta ne milloinkin ovat. Syy on yksinkertaisesti se, että niissähän hinta ilmoitetaan vain koodina (esim. KE3 eli aikuisten kerta kolme vyöhykettä). Lisäksi päiväyksessä mainitaan vain päivä ja kuukausi. Säästeliäs matkustaja olisi pystynyt niin halutessaan tekemään vaihtomatkan aina uudestaan vuoden välein.

Almex A/O -automaattilipuista:
Linjan 10 nivelvaunuissa kokeiltiin vuoden 1975 paikkeilla rahastajanaitiota vastapäätä lastenvaunupaikan kohdalla kertalipunmyyntilaitetta Almex A/O. Se otti kolikoita ja antoi Almex E -lipun, joita valikoimassa oli kahta mallia.

TAKL:n vanhimmat Almex-korttini ovat vuodelta miltä lie. Aikuisten 10 mtk:n hinta oli 5 mk. Hauskoiksi nuo tuon ajan (1970-luvun alkua) kortit tekee se, että johdinautoissa, joissa ei ollut Almexin ämmää vaan oikea rahastajatäti, hän leikkasi pihdillään sen saman kulman pois, jonka konekin olisi tehnyt. Ne olivat sellaisia leikattuja blankorivejä ne matkat.

TuKL:n vanhimmasta Almex-kortistanikaan en pysty päättelemään miltä vuodelta se on. Tunnus on A1, eli liekö uuden aikakauden ensimmäisiä?
TLO:n kortissa sentään mainitaan vuosikin eli 1986. Ja ovat muuten magneettinauhakortteja. Lahden Koiviston Auton magneettikorttini ovat jostain 70-luvun puolivälistä ja Paunun vastaavat Tampereen seudulta 80-luvulta.