Samaa mieltä. Kaupunkirakenteen tulisi olla organisoitunut "nauhoiksi". Turussa ja Tampereella on ainakin mahdollista jäsentää nykyiset lähiöt kohtuullisella täydennysrakentamisella ja joillakin lisäyhteyksillä - sekä raidelinjojen rakentamisella - joukkoliikennettä tukevaksi kaupunkirakenteeksi.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Tämä kehitys on suureksi osaksi puutteellisten ja henkilöautoa tukevien liikenneratkaisujen seurausta.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Keskustoissa ei kyllä missään keskisuuressa kaupungissa asu edes kolmannesta asukkaista, Turussa ja Tampereellakin vain noin neljännes.
Sen sijaan toiminnoista puolet - kolmannes on useinkin vielä keskustassa.
Mutta nykytrendin jatkuessa näin ei enää ole tulevaisuudessa, vaan toiminnot siirtyvät Tampereen ja Turun keskustoista moottoriteiden varteen - jos riittäviä kaupunkikehitys- ja joukkoliikenneinvestointeja ei tehdä (= aikaisempia virhepäätöksiä lakkauttaa tehokas joukkoliikenne ei kumota).
Aivan oikein. Itse asiassa Turun keskustan väkiluvun voimakas kasvu 1955-1965 taittui juuri 1965! Tämä liittyi lähiöiden aluerakentamiseen, joka alkoi laajassa mittakaavassa Turussa 1960-luvun puolivälissä.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Turun 1965 alkaneessa yleiskaavaprosessissa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä ei edes tutkittu vaihtoehtona. Vuonna 1968 tehdyssä yleiskaavan liikenneraportissa mm. sanotaan että "Turun kollektiiviliikenne voi jatkossakin perustua busseihin, kuten nykyäänkin" (tilanteessa jossa raitiolinjat 2 ja 3 liikennöivät vielä ja laajentaminen olisi ollut täysin mahdollista). Raporteissa puhutaan jonkin verran kollektiiviliikenteestä, mutta se ymmärretään vain ja ainoastaan bussiliikenteeksi.
Turussa oltaisiin voitu haluttaessa säilyttää raitiotiet myös laajentamatta niitä - kuten Helsingissä tehtiin. Ainoastaan linjan 2 Nummenmäen pääte oli hankala sikäli, että 600 m laajennuksella oltaisiin voitu kokonaan korvata kokonainen bussilinja eli Kuralan olikohan 5A.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Raitiotielakkautus oltaisiin myös voitu keskeyttää tarmokkaalla toiminnalla ainakin niin kauan kuin linja 2 oli olemassa eli toukokuuhun 1972 mennessä. Sirkiän gradun mukaan lakkautuspäätöstä alettiin jo 1970-luvun alussa katua, mutta kukaan ei ryhtynyt toimiin.
Yksi mielenkiintoinen what if - skenario on se, että alunperin 2 piti lakkauttaa vasta 1974 eli öljykriisin jälkeen. Linja 2 olisi ollut lyhyellä laajennuksella Kuralaan täysin elinkelpoinen ja nykyisessä kaupunkirakenteessa vallan mainio linja. Korppolaismäen pään nykyinen väestöpohja on yksinään 14 000 (toinen pää ehkä hiukan vähemmän, mutta vähintään 10 000) ja linjan varressa oli koko keskustan ydinalue ja korkeakoulut.
1965 asti oli yhtä varmaa tai epävarmaa että Helsinki lakkauttaa raitiotiensä kuin että Turku lakkauttaa. Helsingissähän valmisteltiin lakkautuspäätöstä 1960-luvun loppuun saakka.Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Kaluston kotimainen tuotanto ei vaikuttanut. Turkuun vaunut oltaisiin hankittu suoraan Saksasta. V. 1961 kuusi uutta neliakselista vaunua oli jo kilpailutettu ja ne oltaisiin hankittu Düwagilta Düsseldorfista.