Raitioverkon keskinopeus laskenut

Kaisaniemestä Rautatieasemalle ei pääse yhdellä aallolla kuin joko pienellä ylinopeudella tai erittäin hyvällä tuurilla.

Kaisaniemestä en puhunut, vaan liikkeelle lähdöstä valon vaihtuessa Mikonkadun risteyksen valotolpalla. Tällöin ajamalla noin 10 km/h edessä olevan ristikon ja tämän jälkeen kiihdyttämällä vauhdin 20-30 km/h pääsee useimmiten ajamaan pysähtymättä Rautatieaseman pysäkille asti. Poikkeuksia aiheuttavat väliin kääntyvät 3T-ratikat ja ennen aseman pysäkkiä olevat suojatievalot, joiden rytmiä muiden vaunujen kelatilaus sotkee. Jos on myöhässä aallosta jää helposti Keskuskadun risteyksen valoihin, vaikka näissä on etuisuus (tunnistus tapahtuu liian lähellä risteystä).
 
Vaikka nyt saataisiin taikaiskusta kaikki henkilöt yhteistyökykyisiksi ja oikeanlainen visio johtajan pallille kestää aikansa (=budjetti tulee vastaan) saada liikennevalojärjestelmät uusituksi ja ohjelmoiduiksi huipputasolle. Hommaan voi liittyä ohjelmointia, uutta laitteistoa, tietoliikenneyhteyksiä ja näiden yhdistelmiä. Kaikki maksaa.
Ja myös hidastuminen maksaa tai kääntäen, nopeutuminen säästää. Kuten ketjussa aiemmin tuli esille, turha takkuilu tietää helposti vuorovälin mittaista viivästystä. Sen hinta on yhden vuoron kustannus.

Valitettavasti on oikein tutkimallakin todettu, että ihmiset eivät tee rationaaleja päätöksiä. Päättämistä sotkevat arvostukset, jota voi nimittää myös mielivallaksi. Autopuoluelainen ei halua, että ratikka liikkuu sujuvammin kuin auto, vaikka sujuvasta ratikasta olisi etua autoilijan omankin liikkumisen sujuvuudelle. Vielä vähemmän asiassa painaa se, että sujuva ratikkaliikenne voisi säästää autoilijan maksamia veroja.

Antero
 
Keskinopeus on mitattava suure. Ei se perustu mihinkään määräykseen. Viime vuosina keskinopeus on ollut 14 - 15 km/h koko verkolle laskettuna sekä aikataulunopeutena että mitattuna toteutuneena nopeutuneena.

10 km/h rajoitus ristikoissa tietysti hidastaa liikennettä, mutta vielä ei ole tiedossa miten paljon se vaikuttaa aikatauluihin.
Jaha, eli siis aikataulunopeus aiotaan laskea arvoon 12km/h, jolloin vaunut kulkisivat köröttelyvauhtia muuallakin kuin ristikoissa. Miksi? Ovatko ratikat niin vaarallisia? Vai väheneekö mahdollisesti matalalattiaisten Wauriotramien kiskojenkulutus sitten olennaisesti? Jos Wauriotram on ongelman ydin, eikö ne kannattaisi poistaa välittömästi?

Voi kun esimerkiksi Budapestissä matkanteko ratikalla on paljon miellyttävämpää, kun liikennevaloja ja siten turhia pysähdyksiä on paljon vähemmän!

Hyvä, että pöydälle nostamani kissa huomioitiin! :)
 
Nykyinen helsinkiläinen liikennekulttuuri kieltämättä aiheuttaa myös sellaisen probleeman, että jos ratikkakuskit jatkuvasti ajaisivat sääntöjen mukaisesti urku auki, niin onnettomuuksia ja tuhoa tulisi ihan liikaa. Etuoikeutettuihinkin risteyksiin joudutaan hiljentämään, oli ristikko tai ei.
 
Kukahan näin on sanonut?
Mietipä sitä! !sillöM
Käsittääkseni 12km/h tulee kuulemani mukaan olemaan se keskinopeus päätepysäkiltä toiselle päätepysäkille. Eli aikatauluja hidastetaan jotta voidaan ajaa hiljempaa myös muuallakin kuin ristikoissa.
Ketähän HKL:n suunnittelijat palvelevat? Eivät matkustajia ainakaan nykymenolla.

---------- Viesti lisätty kello 21:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:01 ----------

Nykyinen helsinkiläinen liikennekulttuuri kieltämättä aiheuttaa myös sellaisen probleeman, että jos ratikkakuskit jatkuvasti ajaisivat sääntöjen mukaisesti urku auki, niin onnettomuuksia ja tuhoa tulisi ihan liikaa. Etuoikeutettuihinkin risteyksiin joudutaan hiljentämään, oli ristikko tai ei.
Sehän se on suomalaisten ongelma, että kun lähdetään kotoa joko jätetään kytkemättä aivoihin virta tai ollaan vaan niin itsekkäitä eikä huomioida muita.
 
Kuten edellä on todettu, erityisesti suojatievalot ja pienten risteyksien valot jarruttavat ratikkaliikennettä kohtuuttomasti. Tällä viikolla olen todistanut piinaavaa odotusta suojatievaloissa mm. Kaisaniemessä ja Ennen Rautatientorin pysäkkiä - vihreän palaessa samanaikaisesti rinnakkaisella kaistalla autoliikenteelle. Pikku-led kyllä vilkkui ivallisesti liikennevalotolpassa. Miksi muuten Manskulta Kaivokadulle kääntyvä vaunu saa ilmeisesti ylimääräisen valon, mutta samaan aikaan toiseen suuntaan pyrkivä vaunu ei sitä saa. En maallikkona keksi muuta syytä kuin ohjelmointivirheen.

Pienistä viiveistä kasvaa iso viive. Onko syynä liikennevalo-ohjelmoinnin kyvyttömyys, huolimattomuus tai haluttomuus vai peräti tarkoitus jarruttaa ratikkaliikennettä? Viimeksi mainittuun en haluaisi uskoa. Jos todella on tarkoitus laajentaa ratikkaliikennettä suunnitellulla tavalla, tämänkaltaisista älyttömyyksistä olisi ensimäisenä päästävä eroon.
 
Pahimmat ongelmavalot ovat perinteisesti Sammonkatu linjalla 8 sekä Päijänteentie linjoilla 7A ja 7B. Näistä jälkimmäinen on toiminut viimeaikoina ihan siedettävästi, mutta tuo Sammonkadun "koirankusetusvalo" on naurettavuudessaan omaa luokkaansa. Ko. paikassa siis on usein niin että autoille on vihreä molemmin puolin kiskoja, mutta RV:lle näytetään S-valoa. Kukaan jalankulkija ei siis periaatteessa hyödy tuosta mitään.
 
Kuten edellä on todettu, erityisesti suojatievalot ja pienten risteyksien valot jarruttavat ratikkaliikennettä kohtuuttomasti. Tällä viikolla olen todistanut piinaavaa odotusta suojatievaloissa mm. Kaisaniemessä ja Ennen Rautatientorin pysäkkiä - vihreän palaessa samanaikaisesti rinnakkaisella kaistalla autoliikenteelle. Pikku-led kyllä vilkkui ivallisesti liikennevalotolpassa. Miksi muuten Manskulta Kaivokadulle kääntyvä vaunu saa ilmeisesti ylimääräisen valon, mutta samaan aikaan toiseen suuntaan pyrkivä vaunu ei sitä saa. En maallikkona keksi muuta syytä kuin ohjelmointivirheen.

Tuossa esiintyy kaksikin ongelmaa joista meillä kärsitään. Ensinnäkin, Kaivokadulta tulevan vaunun etuus tuossa risteyksessä ei ole livan kautta tilattava, vaan se saadaan vaihteenkääntäjällä. Eli on pakko ajaa vaihdekannen päälle seisomaan että voi päästä tuosta vasemmalle. Ei siis mahdollista sujuvaa kulkua ollenkaan.

Toiseksi, tilaus toteutetaan vaunulle viiveellä. Tilaus pitää ehtiä antamaan noin 10 sekuntia ennen kuin valot vaihtavat suuntaa Manskun ja Kaivokadun välillä. Tämä ominaisuus on ihan vakio kaikissa risteyksissä joissa on vaihdetilaukseen perustuva valo. Hämeentie-Mäkelänkatu-risteyksessä yleensä odotetaan yksi vaihe kokonaan, mutta toisaalta siellä jos vastaantulijalla on nuoli päällä niin silloin saan valon heti, Manskulla ei.

Nuolet Kaivokadulta Manskulle on aina tilattavia lisävaiheita, mutta Manskulta Kaivokadulle tulee yksi kiinteä vaihe ja yksi lisävaihe.
 
Viieksi eilen nautin eteläisessä Düsseldorfissa jouhevasta raitioliikenteessä. Linja 715 "tavallinen" ratikkalinja sekä stadtbahnlinja U75 ajavat samaa täysin normaalia katua osin autoliikenteen seassa 50 km/h. Liikennevatot vilkuttavat "huomio"-valoa ja nuoli (I) syttyy yleensä n. 10m ennen kuin vaunu on kohdalla. Juna ei edes hiljennä, sillä kuljettaja tietää, että nuoli tulee. Jalankulkijat ja varsinkin autot eivät edes kuvittele menevänsä tulevan junan eteen, sillä muuten massiivinen yli 50m pitkä juna jyrää. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä tai vaarallista. Se on itsestäänselvää.

Siellä tavallinen ratikka ajoi omalla osuudellaan kadun keskellä välillä jopa 70 Km/h!

Lisäksi missään kaupungissa Saksassa en nähnyt jalankulkijavaloja, joissa raitiovaunun olisi pitänyt pysähtyä. Ylikäytävissä oli vain Hat Vorrang-kilpi tai jokin maalaus kadussa sekä joissain tasristeyksissä myös varoitusvilkut jalankulkijoille.

Lisähuomiona mainittakoon, että raitiovaunuista ei puhuttu käytännössä missään, ei edes ihmisten puheessa. Se oli aina joko "Zug" tai "Bahn".
 
Paremmin sanottuna, aikatauluja hidastetaan jottei tarvitse rikkoa jok'ikistä muuta liikennesääntöä kuin ristikkonopeutta oikaisun välttämiseksi. Nykytilanne on sellainen, että aikataulussa on mahdollista pysyä vain hyvissä olosuhteissa. Sitten kun on ulkoisia häiriöitä, ei siistillä ajamisella pysty kirimään yhtään.

Ymmärtääkseni aikataulusuunnittelija on aika fiksoitunut etuajassa ajamisen estämiseen ja siksi meillä on näitä aikataulukukkasia, joissa ei pysy kukaan sääntöjen mukaan ajava. Ja kuljettajat antavat sitten aikataulupaineelle periksi. Jokaisen osapuolen pitäisi ymmärtää se lähtökohta, että luotettava aikataulussa pysyminen suuntaan tai toiseen on liki mahdotonta, koska liikenneympäristö on liian arvaamaton.
 
Viimeksi muokattu:
Syy-seuraussuhde ei ehkä aivan vastaa tässä esitettyä sillöm-näkemystä :)
Kai jos aikatauluja hidastetaan, täytyy tunnollisten kuljettajien ajaa hitaammin, ettei olla etuajassa. Ahdistaako? !sillöM :)

---------- Viesti lisätty kello 20:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:12 ----------

Paremmin sanottuna, aikatauluja hidastetaan jottei tarvitse rikkoa jok'ikistä muuta liikennesääntöä kuin ristikkonopeutta oikaisun välttämiseksi. Nykytilanne on sellainen, että aikataulussa on mahdollista pysyä vain hyvissä olosuhteissa. Sitten kun on ulkoisia häiriöitä, ei siistillä ajamisella pysty kirimään yhtään.

Ymmärtääkseni aikataulusuunnittelija on aika fiksoitunut etuajassa ajamisen estämiseen ja siksi meillä on näitä aikataulukukkasia, joissa ei pysy kukaan sääntöjen mukaan ajava. Ja kuljettajat antavat sitten aikataulupaineelle periksi. Jokaisen osapuolen pitäisi ymmärtää se lähtökohta, että luotettava aikataulussa pysyminen suuntaan tai toiseen on liki mahdotonta, koska liikenneympäristö on liian arvaamaton.
Mitähän on tehty sen eteen, jotta liikenneympäristö olisi vähemmän arvaamaton? Ei mitään! Päinvastoin, viime aikoina on tehty ratkaisuja, jotka vaativat jokaiselta tienkäyttäjältä entistä enemmän huomiokykyä.
Liikennevalot kuntoon, radat paremmin erilleen muusta liikenteestä ja aitoja estämään jalankulkijoiden töpeksinnän. Näin mahdollistuu saada vauhtia vaununkulkuun! Ei nykyköröttely kohta palvele enää ketään!
 
Mitähän on tehty sen eteen, jotta liikenneympäristö olisi vähemmän arvaamaton? Ei mitään! Päinvastoin, viime aikoina on tehty ratkaisuja, jotka vaativat jokaiselta tienkäyttäjältä entistä enemmän huomiokykyä.
Liikennevalot kuntoon, radat paremmin erilleen muusta liikenteestä ja aitoja estämään jalankulkijoiden töpeksinnän. Näin mahdollistuu saada vauhtia vaununkulkuun! Ei nykyköröttely kohta palvele enää ketään!

Nimenomaan! Liikennöitsijä on tässä asiassa voimaton.

Jalankulkijoiden aitaamista pidän hölmöläisten peitonpidennyksenä, jostain ne aina luikkivat läpi. Lisäksi raitioliikenteen vahvuus on juuri se, että se pitää liikenneympäristön etäisyydet käveltävämpinä, toisin kuin raskasraide joka nimenomaan katkoo ja pidentää kävely-yhteyksiä.

Toimivat valojärjestelyt poistavat jo pahimmat juoksentelut, sen näkee aina niinä hetkinä kun valot ovat pois käytöstä - silloin annetaan vaunulle tietä, vaikka laki ei vaatisi.
 
Jalankulkijoiden aitaamista pidän hölmöläisten peitonpidennyksenä, jostain ne aina luikkivat läpi.
Minä puolustan aitoja. Aidoilla saadaan edes jonkinlaista vihjettä annettua niille lukuisille ajattelemattomille, että tästä ei parane lähteä kiskoille tai ajoradalle hillumaan.
Jos pitää lähteä vartavasten aitaa ylittämään, kantakoon sitten itse tekosensa seuraukset.

Tokihan monille tällainen aidoilla liikkumisen rajoittaminen on erittäin epäseksikäs ajatus, mutta mielestäni tärkeää kokonaisuuden toimivuuden ja turvallisuuden kannalta!
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös