Raitioverkon keskinopeus laskenut
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 561
Ei sinne taida virallisesti tällä hetkellä olla suunnitteilla mitään, mutta saksalaisten raitiotieopastinjärjestelmän pohjalta olen ideoinut sinne tuollaista esiopastinta, josta mainitsin viimeistä edellisessä viestissäni.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Juuri tästä syystä tarvitaan kehityspolkuja. Siis suunnitelma, joissa yhtä hyvin määritellään, mitä viime kädessä halutaan saada aikaiseksi, kuin mitä pitäisi ja voisi tehdä heti tässä ja nyt sekä askeleet näiden välillä. Ja myös ihmisiä, tai ainakin yksi ihminen, joka alkaisi miettimään näitä kumpaakin asiaa.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Ehkä keskustelu Helsingin raitioteiden nopeuttamista voidaan pikku hiljaa lopettaa tarpeettomana lopettaa.
KSV tahtoo Manskulle uuden suojatien. On tehty oikein simulointi, jolla todistellaan, ettei se hidasta raitioliikennettä. Koska luotto virkamiehiin ja heidän simulointeihinsa ei ole kovin korkealla, niin heräsi sitten ajatus, että jospa ihan mitattaisiin niitä valoviiveitä ennen ja jälkeen suojatien tekemisen. Saataisiin sitten ainakin jälkikäteen tietää, simuloiko simulointi todellisuutta vai ei.
Että näin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä kukaan ei kannattanut Lovénin ehdotusta. Joka ehdotus ei edes velvoita virkamiehistöä mihinkään, kunhan olisi hiukkasen kehottanut ajattelemaan sporiakin. Mutta eihän sellainen sovi.
KSV tahtoo Manskulle uuden suojatien. On tehty oikein simulointi, jolla todistellaan, ettei se hidasta raitioliikennettä. Koska luotto virkamiehiin ja heidän simulointeihinsa ei ole kovin korkealla, niin heräsi sitten ajatus, että jospa ihan mitattaisiin niitä valoviiveitä ennen ja jälkeen suojatien tekemisen. Saataisiin sitten ainakin jälkikäteen tietää, simuloiko simulointi todellisuutta vai ei.
Kslk 17.3.2015 sanoi:
Että näin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä kukaan ei kannattanut Lovénin ehdotusta. Joka ehdotus ei edes velvoita virkamiehistöä mihinkään, kunhan olisi hiukkasen kehottanut ajattelemaan sporiakin. Mutta eihän sellainen sovi.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Panin merkille pari viikkoa sitten, kun YLE:ssä oli koko päivän suuri teema ja uutinen, että Helsinkiin tulee uusi suojatie, miten haastateltiin KSV:n liikenneuunnittelijaa. Suurin huoli oli, miten tämä ydinkeskustan suojatie hidastuttaa autoilua. Oli kovasti simuloitu, ettei ainakaan paljon.
Sivistyneissä maissa ydinkeskustaan tehtään kävelyalueita, ei suojateitä. Eikä ole edes uutinen, että tehdään kävelyalue.
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Täältä https://kerrokantasi.hel.fi/sturenkatu voi ihmetellä, mitä kivaa liikennesuunnittelijat ovat keksineet seuraavaksi. Aleksis Kiven kadulle, sinne Kimmo Helistön pyörätielle, ei edelleenkään saada ratikkakiskoja, mutta kadun reunoilta erotetaan osuudet fillareille. S-marketin oven edessä olevasta pysäkistä tehdään ratikan kaarresädettä pienentämällä keskikorokepysäkki, korokkeen leveys 1,9 m. Muistelen keskustelleeni suunnittelijoiden kanssa jostakin muusta pysäkistä jonnekin muualle, mutta se oli silloin täysin mahdotonta, koska 2,0 on ehdoton pysäkkikorokkeen minimileveys. No, nyt on ehkä eri keskustelukumppanit ja eri minimit.
Sturenkadun raitiovaunukaistoista tehdään sekakaistat, ratikkapysäkit poistetaan ja tilaa varataan fillarikaistoille. Autojen tila ei pienene. No, Sturenkadulta on toki tarkoitus, ihan sattumalta, lopettaa raitiovaunuliikenne kokonaan, joten mikäs siinä sitten.
Sturenkadun raitiovaunukaistoista tehdään sekakaistat, ratikkapysäkit poistetaan ja tilaa varataan fillarikaistoille. Autojen tila ei pienene. No, Sturenkadulta on toki tarkoitus, ihan sattumalta, lopettaa raitiovaunuliikenne kokonaan, joten mikäs siinä sitten.
- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 664
Esittelytekstien mukaan uuden suojatien aiheuttaman viiveen sanotaan kuittaantuvan sillä, että Aleksin raitiovaunuille voidaan antaa valo kaksi kertaa kierron aikana. Nykyisestä liikennevalo-ohjelmoinnista tuo toinen ajolupa poistettiin jo useampi vuosi sitten. Nykyisin tilanne on se, että jos muutaman sekunnin mittaisen päävalon pidennystä ei ehdi tilata, joutuu kääntyvä ratikka odottamaan koko valokierron uutta lupaa, vaikka mitään estettä ei ole antaa toista lupaa ennen Manskun suuntaisen autoliikenteen vihreää. Nyt kun tähän rakennetaan uusi suojatie, niin toistovalo onnistuukin. Erittäin mielenkiintoista.
Aleksis Kiven kadun keskellä sijaitsevan puukujanteen funktio on jatkossa entistäkin omituisempi. Nykyinen pyörätie on sentään risteyksien yli yhtenäinen, mutta jatkossa siellä oleva kävelytie katkeaa jokaisen risteyksen kohdalla. Jalankulkijat tuskin jaksavat liikkua joka kerta kadun laidan kautta, vaan puikkelehtivat sitten vaarallisesti keskellä risteyksiä.
Kun kerta kiskoja ei tuonne keskelle edelleenkään saa edes Pasilan suuntaan ajettaessa, voisi suunniteltu joukkoliikennekaista olla ihan hyvä kompromissi siinä tapauksessa, että vasemmalle kääntyvät henkilöautot olisi siivottu samalta kaistalta pois (kuten on tehty lähestyttäessä Sturenkadun risteystä Pasilan suunnasta). Isoin ongelma, eli edessä jonottavat henkilöautot, eivät katoa tällä suunnitelmalla.
Kuinka paljon nopeutta laskee se, että rataverkko on nykyisin tiukkaa mutkaa väärällään?
Ratoja on vedetty kaduille, jonne ne ei oikein sovi, kun kadut on kapeita, ja sinne pitää saada kaistat autoille, busseille, polkupyörille ja pysäköidylle autoille. No — jonnekin ne radat täytyy tiestyti vetää, mutta jotenkin tuntuu, että ratapuolen suunnitteluosatolla on liian pieniä harppeja. Uusillekin alueille pitää tehdä niin tiukkoja kaarteita, että joko matkanopeus tai matkustusmukavuus kärsii. Onko niin, että kaarrekiskoja ja vaihteita ostetaan vain tietyn säteisinä paloina, vai mistä tämä kaikki oikein johtuu? Oheisen kuvan puisto myllättin, jotta ulkomaiselle Q-park-yhtiölle saatiin isokokoinen sisäänkäynti puistoon. Jos sisäänkäynnistä olisi tehty vähemmän mahtipontinen, ja olisi otettu huomioon myös raitiolinja, olisi sisäänkäyntiä sieventämällä puistosta voinut lohkaista varmaan sen verran lisää, että ratalinja kuvan pysäkiltä bussin kohdalle olisi voitu vetää lähes viivasuoraksi.
Olisi kiva joskus saada jotain tietoa tuosta ratojen suunnitteluperusteista ja reunaehdoista, joidenka vuoksi rataverkosta pitää suunnitella tiukkoja mutkia ja ahtaita paikkoja täyteen. Sujuvuus ei ole ensisijainen asia — ei ratojen, eikä autojen väylien suunnittelussa. Jos tiedetään että raitiovaunut taipuu 15 metrin säteestä, niin ei kai se pidä olla suunnittelun lähtökohtana? Kun katsoo keskieuroopassa kuvattuja videoita raitiovaunun ohjaamosta tai sen takaa, voi huomata, että pysäkkien välillä voidaan ajaa lujaa myös siksi, että ratalinjat on suorempia kuin Helsingissä. Ehkäpä Raitio-lehteen saataisiin joskus artikkeli aiheesta rataverkon suunnittelu?
pekka
Ratoja on vedetty kaduille, jonne ne ei oikein sovi, kun kadut on kapeita, ja sinne pitää saada kaistat autoille, busseille, polkupyörille ja pysäköidylle autoille. No — jonnekin ne radat täytyy tiestyti vetää, mutta jotenkin tuntuu, että ratapuolen suunnitteluosatolla on liian pieniä harppeja. Uusillekin alueille pitää tehdä niin tiukkoja kaarteita, että joko matkanopeus tai matkustusmukavuus kärsii. Onko niin, että kaarrekiskoja ja vaihteita ostetaan vain tietyn säteisinä paloina, vai mistä tämä kaikki oikein johtuu? Oheisen kuvan puisto myllättin, jotta ulkomaiselle Q-park-yhtiölle saatiin isokokoinen sisäänkäynti puistoon. Jos sisäänkäynnistä olisi tehty vähemmän mahtipontinen, ja olisi otettu huomioon myös raitiolinja, olisi sisäänkäyntiä sieventämällä puistosta voinut lohkaista varmaan sen verran lisää, että ratalinja kuvan pysäkiltä bussin kohdalle olisi voitu vetää lähes viivasuoraksi.
Olisi kiva joskus saada jotain tietoa tuosta ratojen suunnitteluperusteista ja reunaehdoista, joidenka vuoksi rataverkosta pitää suunnitella tiukkoja mutkia ja ahtaita paikkoja täyteen. Sujuvuus ei ole ensisijainen asia — ei ratojen, eikä autojen väylien suunnittelussa. Jos tiedetään että raitiovaunut taipuu 15 metrin säteestä, niin ei kai se pidä olla suunnittelun lähtökohtana? Kun katsoo keskieuroopassa kuvattuja videoita raitiovaunun ohjaamosta tai sen takaa, voi huomata, että pysäkkien välillä voidaan ajaa lujaa myös siksi, että ratalinjat on suorempia kuin Helsingissä. Ehkäpä Raitio-lehteen saataisiin joskus artikkeli aiheesta rataverkon suunnittelu?
pekka
Ratikka mahtuu oikein hyvin kapeallekin kadulle. Ratikkakaistat ovat autokaistoja kapeampia. Helsingissä ei ole hirveästi kadunkulmia, jossa 15m kaarresäde jää ahtaaksi.
Ongelma on yksinomaan tuo "kaikkea kaikille, vaikka sitten huonosti"-suunnitteluperiaate. Katuja pitäisi kehdata sorvata leveydestä riippuen jopa vain yhdelle pääliikennemuodolle joka toteutetaan hyvin, ja hoitaa muu liikenne muita reittejä.
Ongelma on yksinomaan tuo "kaikkea kaikille, vaikka sitten huonosti"-suunnitteluperiaate. Katuja pitäisi kehdata sorvata leveydestä riippuen jopa vain yhdelle pääliikennemuodolle joka toteutetaan hyvin, ja hoitaa muu liikenne muita reittejä.
Tuo Aleksis Kiven kadun suunnitelma näytti kyllä täysin älyttömältä, sillä minusta se keskellä kulkeva pyörätie on ihan toimiva. Vai ovatko kaikki oppineet jalkakäytäväpyöräilytavoille niin pahasti, etteivät edes suunnittelijat kykene jättämään pyörätietä keskelle katua? Toisekseen Sturenkadullakin on pyörätiet jo ihan valmiina. Mitä tässä oikein halutaan tehdä ja minkä takia?
Kiskot jättäisin Sturenkadulle jo ihan varayhteyksien takia, jos ne tuon kummallisen linjastouudistuksensa tekevät.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,471
Mahtaakos siellä mennä hallireittejäkin? Jos menee, niin kiskoilla olisi ihan aktiivikäyttöä (ja -tarvetta) jatkuvasti. Pasilan linjojen ja Käpylän ratikan takia Sturenkadun koillispäähän raiteet jäävät joka tapauksessa, koska niiden halli- ja huoltoliikenne tarvitsee sitä yhteyttä.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Kolmosen hallireittejä helpottaisi huomattavasti, jos Porvoonkadun ja Sturen risteykseen saisi vaihteet pohjoiseen. HSL on niitä toivonutkin. Mutta eivät ne (tietenkään) näihin suunnitelmiin sisälly, vaikka kuinka myllättäisiin katuja uusiksi.
Juuri näin, Helsingin liikennesuunnitelmien periaate näyttää olevan juuri se "kaikkea kaikille, vaikka sitten huonosti ja hitaasti". Tottakai katuja pitäisi suunnitella, leveystä riippuen, vain yhdelle tai kahdelle pääliikennemuodolle ja siellä missä ratikkaliikennettä on suunniteltu pitäisi vihdoinkin satsata sen sujuvuuden varaan eikä kaikenlaisiin kompromisseihin, varsinkin uusissa kaupunginosissa. Muuten ratikkaliikenteeseen investoidut varat menevät vain kankkulan kaivoon.
Modernissa kaupunkisuunnittelussa toki on mahdollista suunnitella kadut yhdelle pääliikennemuodolle. Silloin autoille rakennetaan moottoriteitä ja kokoojakatuja, metroille ja junille omat väylät, ratikalle oma katu ja jalankulkijatkin voidaan erottaa omille väylilleen. Se on lähiöiden liikennesuunnittelua.
Helsingin kantakaupunkia ei kuitenkaan ole suunniteltu noin "edistyksellisesti", vaan kantakaupunki perustuu eri liikennemuotojen yhteiseloon samassa tilassa. Alueella asunnot, kaupat ja muutkin palvelut sijaitsevat katujen varsilla eikä kiinteistöille ole usein pääsyä kuin viereiseltä kadulta. Lähiömaisen, jokaiselle liikennemuodolle omat väylät, liikennesuunnitteluihanteen soveltaminen ei siksi kantakaupungissa oikein toimi.
Helsingin kantakaupunkia ei kuitenkaan ole suunniteltu noin "edistyksellisesti", vaan kantakaupunki perustuu eri liikennemuotojen yhteiseloon samassa tilassa. Alueella asunnot, kaupat ja muutkin palvelut sijaitsevat katujen varsilla eikä kiinteistöille ole usein pääsyä kuin viereiseltä kadulta. Lähiömaisen, jokaiselle liikennemuodolle omat väylät, liikennesuunnitteluihanteen soveltaminen ei siksi kantakaupungissa oikein toimi.
Viimeksi muokattu:
Piti toistaa työkaverin hokema, että "Pietari on maailman ainoa kaupunki, joka on rakennettu suurkaupungiksi - kerralla tehty kadutkin riittävän leveiksi." Sitten muistin, että onhan siellä revitty puistokaistalla olevaa ratikkaraakin pois keskustassa, kun kolme kaistaa suuntaansa ei enää riittänyt...
Viimeksi muokattu: