Raitioverkon keskinopeus laskenut

Compact · 6 Joulukuu 2006

kuukanko sanoi:
...yhdelläkään ratikkalinjalla ei ole yleisöaikatauluissa aikoja kuin päätepysäkiltä lähtemisessä.

Minun mielestäni netistä löytyy kaikille Raitiopysäkeille minuuttiaikataulut. Samaten kaikilla Raitiopysäkeillä, jos vain löytyy aikatauluteline, siellä on informaatiotelineessä tällaiset yleisöystävälliset minuuttiaikataulut esillä.

Raitiokuljettajalla ei ole näin tarkkoja aikatauluja ohjaamossa käytettävissään. Vain pääteasemilla ja eräillä merkittävillä välipaikoilla on kulloisenkin vuoron aikataululehdessä kellonajat.

HKL:n käyttämän Hastus-aikatauluohjelman avulla saadaan tulostettua kaikille välipysäkeille minuuttiaikataulut. Myös graafiset aikataulut eri linjoille tai reittikaduille ja niiden yhdistelmille ovat mahdollisia Hastuksen avulla.

Hastuksesta kerrottiin Raitiolehdessä 3/2003.

kuukanko · 6 Joulukuu 2006

Compact sanoi:
Minun mielestäni netistä löytyy kaikille Raitiopysäkeille minuuttiaikataulut. Samaten kaikilla Raitiopysäkeillä, jos vain löytyy aikatauluteline, siellä on informaatiotelineessä tällaiset yleisöystävälliset minuuttiaikataulut esillä.

Kuten pysäkkiaikatauluissa lukee, ne ovat arvioitua ohitusaikoja, eivät aikatauluja siinä yleisemmin ymmärretyssä mielessä, että vaunu ei lähde ennen aikataulussa olevaa aikaa. Siten pysäkkiaikatauluista ei voi sanoa, että vaunu menisi etuajassa.

Antero Alku · 6 Joulukuu 2006

rvk1249 sanoi:
Ei meillä ole koskaan raitiovaunupuolella ollut etuuksia sidottu etuajassa/myöhässä ajamiseen. Se mahdollisuus järjestelmässä on, mutta ei ole käytössä.

Tästä aiheesta lienee sitten liikkeellä kahdenlaista tietota.

Mutta jos aikataulu ei viivytä vaunuja ja busseja, niin mikä sitten? Eli miksi HELMI-vilkku kertoo, että lähestyvä vaunu on havaittu, muttei kumminkaan päästä pysähtymättä läpi?

Esimerkiksi lähes aina Kampista lähtevät bussit pysähtyvät jo tunnelin ensimmäisiin valoihin. Keltavalo vilkkuu, mutta siinä vaan seistään 10-20 sekuntia.

Antero

kuukanko · 6 Joulukuu 2006

Antero Alku sanoi:
Mutta jos aikataulu ei viivytä vaunuja ja busseja, niin mikä sitten? Eli miksi HELMI-vilkku kertoo, että lähestyvä vaunu on havaittu, muttei kumminkaan päästä pysähtymättä läpi?

Koska etuus ei ole nollaviive-etuus muuta kuin nyt ratikoille tuolla Munkkiniemen aukiolla. Ainakin lähes kaikki bussien etuudet ovat vain vaiheen pidennyksiä, jos bussi tulee valoihin punaisen palaessa niin siinä odotellaan ihan sama aika mikä odotettaisiin ilmankin etuuksia.

Rattivaunu · 6 Joulukuu 2006

Compact sanoi:
Raitiokuljettajalla ei ole näin tarkkoja aikatauluja ohjaamossa käytettävissään. Vain pääteasemilla ja eräillä merkittävillä välipaikoilla on kulloisenkin vuoron aikataululehdessä kellonajat.

Tavallaan noinkin. Toki ohjaamossa on Livan (Helmin) näyttötaulu, josta näkee sekunnin tarkkuudella, paljonko ollaan myöhässä tai etuajassa. Se on tietenkin osaksi eri juttu.

vristo · 31 Tammikuu 2007

Vs: Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Parannuksia luvassa lähitulevaisuudessa.

Muutamia asiaanliittyviä poimintoja Helsingin liikenteenohjauskeskuksen suunnittelu- ja rakentamisohjelmasta 2007:

Helsingin liikenteenohjauskeskus sanoi:
2b. Nollaviive-etuudet saatetaan loppuun linjojen 4 ja 10 loppupäissä (Tullinpuomista pohjoiseen) sekä laajennetaan nollaviive-etuuksia raitiolinjojen loppupäiden liikennevaloihin vähintään viiteen risteykseen. Keskustassa ei toteuteta nollaviive-etuuksia vuonna 2007.
Nollaviive-etuuksien tavoite on ohjata liikennevaloja siten, että ratikat pääsevät ajamaan pysähtymättä pysäkiltä toiselle.
....
2e. Kolmiosaisen suojatien keskiosan ja raitiovaunujen risteämiskohdan valo-ohjauksen kehittäminen Selvitetään, voidaanko nykyisillä kolmiosaisilla erillisillä suojateillä raitiovaunujen risteämiskohdassa käytettyä liikennevalojen ohjausperiaatetta parantaa erityisesti jalankulkijoiden näkökulmasta.

Muitakin oli mutta juuri nämä tähtäävät linjojen h4 ja h10 nopeuttamiseen Mannerheimintiellä. Kaikki erittäin tervetulleita uudistuksia. Askel pikaratikkamaisempaan liikenteeseen? Nollaviive Töölön Tullin pohjoispuolella on ainakin sitä, mutta millaisia uudistuksia kaavaillaan noihin suojatieliikennevaloihin pysäkkien kohdalla? Kiinnostaisi tietää? Toki tuo keskustan nolla-viiveen totettamatta jättäminen on pettymys, mutta ihan odotettavaa. Mielestäni jotkin perusteellisemmat uudistukset keskustan liikennejärjestelyiden osalta olisivat paikallaan, ihan kokonaisuutena siis.

Sekä Antero, kuukangon, 339-DF:n että Mikon kuin muidenkin kirjoittajien aikaisemmat ehdotukset Mannerheimintien joukkoliikenteen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi ovat juuri niitä toimia mitä mielestäni tarvitaankin.

On muuten oikeastaan ihan hyödyllistä kaivaa auki vanhoja ja jo kenties unohdettuja viestiketjuja. Kaikkea mielenkiintoista voi löytää. Ja mukava ketju siinäkin mielessä, ettei keskustelu ole vielä yltynyt eipäs-juupas-väittelyksi tai saarnaamiseksi tiettyjen "ideologioiden" puolesta, vaan kaikki kirjoittaja heittävät ihan oikeita toteuttamiskelpoisia ja rakentavia ehdotuksiaan pöytään. Lisää tällaisia.

late- · 31 Tammikuu 2007

Vs: Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

vristo sanoi:
Nollaviive Töölön Tullin pohjoispuolella on ainakin sitä, mutta millaisia uudistuksia kaavaillaan noihin suojatieliikennevaloihin pysäkkien kohdalla?

Tähtäimessä on ensin poikkeuslupa ja myöhemmin asetusmuutos, joka sallii jonkin perinteisen valo-ohjauksen korvaavan ratkaisun. Vaihtoehtoja on ilmeisesti harkinnassa useampi.

Tästä on toivottu sillä tavalla matalaa profiilia, ettei asiaa otettaisi esille viranomaisyhteyksissä ennen kuin alan ammattilaiset ovat keskenään ehtineet keskustella asiat läpi. Muuten saattaa syntyä väärinkäsityksiä, jotka haittaavat koko hanketta. Näin kävi aikoinaan jalankulkijoiden vilkkuvihreän kanssa, jota Liikenneturva ensin vastusti saamiensa puutteellisten tietojen takia.

kuukanko · 14 Maaliskuu 2007

HKL on julkaissut late-:n tekemän raitioliikenteen tehostamismahdollisuuksien arvioinnin (joka keskittyy aika paljon raitioliikenteen nopeuttamiseen):

http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/ebaf05031aa9831/Raitioliikenteen_tehostaminen.pdf

Safka · 3 Heinäkuu 2007

Hiukan asiaa sivuten ryhdyin leikkimään Google mapsilla: linjan 6/8 reitti, johon autolla kuluisi 42 minuuttia. Kiskoja pitkin sama matka kestää 65-70 min ja välillä on 44 pysäkkiä. Silti ihmettelen mihin spårat onnistuvat tuhraamaan jopa puoli tuntia samalla matkalla. Esim. väli Hagis-Sörkkä ihmetyttää, kun ei sillä välillä pysäkkejä ole kuin pari.

kemkim · 3 Heinäkuu 2007

Safka sanoi:
Silti ihmettelen mihin spårat onnistuvat tuhraamaan jopa puoli tuntia samalla matkalla. Esim. väli Hagis-Sörkkä ihmetyttää, kun ei sillä välillä pysäkkejä ole kuin pari.

Ehkä ratikoiden tarkoitus onkin olla lähinnä maisemallisista syistä, antamassa hiljaisella vauhdillaan kuvaa Helsingistä leppoisana ja rauhallisena kaupunkina?

Antero Alku · 3 Heinäkuu 2007

Safka sanoi:
Kiskoja pitkin sama matka kestää 65-70 min ja välillä on 44 pysäkkiä. Silti ihmettelen mihin spårat onnistuvat tuhraamaan jopa puoli tuntia samalla matkalla. Esim. väli Hagis-Sörkkä ihmetyttää, kun ei sillä välillä pysäkkejä ole kuin pari.

Minun nyrkkisääntöni mukaan 44 pysäkkiin kuluu 44 minuuttia. Jos menee pidempään, jossain on vikaa. Eli meillä on vikaa.

Hgiksesta Sörkkään kestää ratikalla yleensä 4 minuuttia. Tästä hyvinkin 1/2 -1 min kuluu liikennevaloihin, joten nyrkkisääntöni itse asiassa pitää aika hyvin paikkansa. Bussilla aika on sama, vaikka pysäkkejä on yksi vähemmän. Mutta liikennevaloja ei.

Eli missä vikaa: etuuksien puuttumisessa. Ja ylipäätään väljissä aikatauluissa, joiden on oltava väljät, koska henkilöautot pääsevät sotkemaan joukkoliikennettä. Ja tämä on puhtaasti poliittinen valinta, ei mitään muuta.

Joukkoliikenteen talouden kannalta tämä tulee tietenkin kalliiksi, mutta sehän on autopuolueen toive-efekti. Silloin tulee perusteluita sille, että pitää panna rahaa "kannattaviin" tiehankkeisiin eikä vahvasti subventoituun joukkoliikenteeseen.

Antero

PS: Ketjun otsikko on keskinopeus. Sitä pitää mitata pysäkkeinä, ei kilometreinä.

late- · 4 Heinäkuu 2007

Antero Alku sanoi:
Minun nyrkkisääntöni mukaan 44 pysäkkiin kuluu 44 minuuttia. Jos menee pidempään, jossain on vikaa. Eli meillä on vikaa.

Vikaa näyttää olevan myös Strasbourgissa (pisimmät linjat A ja B) ja Lyonissa (linjat T1 ja T2), joiden aikatauluja nopeasti tarkastelemalla pysäkinväli näyttäisi vievät hiukan yli 1,5 minuuttia. Silloin 44 pysäkkiin pitäisi kulua noin 66 minuuttia.

Tämä tietysti sillä varauksella, että meillä pysäkkien keskimääräinen väli on kymmeniä prosentteja lyhyempi kuin mainituissa kahdessa kaupungissa.

Lisäänpä tähän vielä, että karlsruhelaisten konsulttien mielestä 16 km/h olisi jo vähintäänkin kohtalainen keskinopeus ruuhkassa. Ikävä kyllä se on meillä koko päivän keskiarvo eli ruuhkassa mennään oikeastaan jokaisella linjalla hitaammin.

Omissa nyrkkisäännöissäni noin 18 km/h olisi hyvä keskinopeus nykyisen tyyppiselle linjastolle ja 22-25 km/h taas hiukan pidemmille linjoille. Lähtökohtaisesti linjojen ajoaikojen pitäisi olla vakioita aamuruuhkan alusta iltaan. Aikaisin aamulla ja myöhään illalla voidaan ajaa nopeammin.

late- · 4 Heinäkuu 2007

Safka sanoi:
Hiukan asiaa sivuten ryhdyin leikkimään Google mapsilla: linjan 6/8 reitti, johon autolla kuluisi 42 minuuttia.

Melkoinen kaupunkirallikuski saa olla ajaakseen tuon reitin muuten kuin yöllä 42 minuutissa. Arvioisin tuon vievän suuntaansa puolisen tuntia, jos onnistuu välttämään kovimman ruuhkan. Kovimpaan ruuhka-aikaan ainakin Etelä-Esplanadin läpiajoon on hyvä varata puolisen tuntia. En osaa sanoa onko Kaivokatu olennaisesti sujuvampi.

Antero Alku · 4 Heinäkuu 2007

late- sanoi:
Vikaa näyttää olevan myös Strasbourgissa (pisimmät linjat A ja B) ja Lyonissa (linjat T1 ja T2), joiden aikatauluja nopeasti tarkastelemalla pysäkinväli näyttäisi vievät hiukan yli 1,5 minuuttia. Silloin 44 pysäkkiin pitäisi kulua noin 66 minuuttia.

Väittäisinpä, että jotain on pielessä. Senkin vuoksi, että oma kokemukseni Strasbourgista on, että minuutti/pysäkki pitää hyvin paikkansa käytännön matkustuksessa.

Tämä minuuttisääntöni pitää 15 sekunnin pysäkkiajalla ja 0,9 m/s2 kiihtyvyydellä aika hyvin paikkansa seuraavalla välillä:

Pysäkkiväli 650 m, huippunopeus 80 km/h, aika/pysäkki 1,1 min, keskinopeus 34 km/h.
Pysäkkiväli 250 m, huippunopeus 20 km/h, aika/pysäkki 1,1 min, keskinoepus 14 km/h.

Tämä selittää myös sen, miksi pidän parempana puhua pysäkkivälin ajasta kuin linjanopeudesta. Koska tällä tavalla saadaan yksi lukema kuvaamaan nopeutta erilaisissa olosuhteissa. 650 m kuvaa nopeata esikaupunkirataa, 250 m puolestaan kävelyaluetta (esim. Aleksi meillä, vaikkei meillä kävelykeskustaa olekaan).

late- sanoi:
Lisäänpä tähän vielä, että karlsruhelaisten konsulttien mielestä 16 km/h olisi jo vähintäänkin kohtalainen keskinopeus ruuhkassa.

... tai kävelyalueella. Ruuhkassahan ei joukkoliikenteen pitäisi joutua kulkemaankaan.

late- sanoi:
Omissa nyrkkisäännöissäni noin 18 km/h olisi hyvä keskinopeus nykyisen tyyppiselle linjastolle ja 22-25 km/h taas hiukan pidemmille linjoille.

Nämähän tulevat näin:

Pysäkkiväli 400 m, huippunopeus 60 km/h, aika/pysäkki 1,0 min, keskinopeus 25 km/h.
Pysäkkiväli 350 m, huippunopeus 30 km/h, aika/pysäkki 1,1 min, keskinopeus 19 km/h.

Berliinissä on tavoite tarjota hyviä ratikka- ja bussilinjoja, jotka muodostavat Schnellnetzin, jonka linjanopeus on 25 km/h. Eikös 350 m ole meidän ratikan keskipysäkkiväli? Mutta silläkin pitäisi päästä parempaan kuin 18 km/h eli:

Pysäkkiväli 350 m, huippunopeus 40 km/h, aika/pysäkki 1,0 min, keskinopeus 21 km/h.

Otetaan nyt vielä sitten se meidän ongelmamme, 16 km/h:

Pysäkkiväli 350 m, huippunopeus 22 km/h, aika/pysäkki 1,3 min, keskinopeus 16 km/h.

Tosiasiassa se hitaus ei tule pelkästään 22 km/h huippunopeudesta, vaan turhista pysähdyksistä ja liikennevalojen odottelusta pysäkillä.

Antero

teme · 4 Heinäkuu 2007

Kasista tälläinen kokemuspohjainen mikrotason esimerkki Helsinginkadulle. Omat kiskot, vähän risteävää liikennettä, vähän autoja yleensäkin, suht vähän pysäkkejä, pitäisi päästä läpi vauhdilla...

Reittioppaan mukaan, Vilhovuori (Sörnäinen) - Wallininkatu (Helsinginkadun ja Studenkadun risteys) 5 min, 1,2 km, tuntinopeus täten 14,4km/h. Välissä on kaksi pysäkkiä, Kirsinkatu ja Alppikatu, eli 100 sekuntia / pysäkki. Miksi näin?

Kun kasi lähtee Kurvista (Vilhovuori), se seisoo valoissa, sen jälkeen se jatkaa kaksi kolmasosamatkaa Flemingkadulle saakka, ja sitten on pysäkki. Tämän jälkeen se jatkaa Helsinginkadun ja Fleminginkadun risteykseen, joidenka valo-ohjauksen tarpeesta en ole ylipäänsä vakuuttunut, johon se taas pysähtyy. Tästä semmoiset 50 metriä eteenpäin on Kaarlenkadun risteyksen (turhat) valot, jossa varrotaan jalankulkijoita (joille on siis kaksi valo-ohjattua suojatietä n. 40 metrin välein) ja vasemmalta tulevaa kolmosen ratikkaa, autojen vasemmalle kääntymisen sentään on muistaakseni joku ymmärtänyt kieltää.

Seuraava risteys onkin Läntinen Brahenkatu, mutta siinä ei pysähdytä kun siinä ei ole valoja, sen jälkeen tosin on Kirstinkadun pysäkki. Eli tuo ratikka on nyt viimeisen reilun 100 metrin aikana pysähtynyt pahimmillaan neljä kertaa. Loppumatka Wallininkadun pysäkille meneekin joutuisasti kun se on juuri ennen seuraavia valoja.

Punainen lanka tässä jorinassa on, että autoilijat väistää kovin kiltisti ratikkaa esim. Kalliossa, jos ei niille erikseen anneta valoilla etuajo-oikeutta. Osa kävelijöistä taas on sen verran laitamyötäisessä, että henki on joka tapauksessa ratikkakuskin tarkkaavaisuuden varassa, valoja tai ei.