Raitioverkon keskinopeus laskenut

Ilman Livaakin on toteutettu joitakin pysäkin oheisia liikennevaloja joista pääsee läpi nollaviiveellä mikäli pysäkillä pysähtyminen jää väliin. Hiljaisessa risteyksessä tuo on aika helppo toteuttaa, vilkkaammassa paikassa taas on huonompi juttu antaa vaunulle valo jota se ei välttämättä käytä. Tällaiset paikat ovat nimenomaan hyviä aikataulun kirimiseen, niissä voidaan antaa vaunulle mahdollisuus harpata edellisen aallon kyytiin.

Etuajassa kulkevalle vaunullekin pitäisi usein pakko antaa nollaviive, koska perässä on yleensä joku myöhässä.
 
Minusta GT8N on oikeassa arvioidessaan nykyisen valoetuusjärjestelmän toimivuutta. Sitä tukee ihan vain käytännön matkustuskokemus. Josta tulee eri käsitys tilanteesta kuin vaunun kuljettamisesta. Kuljettaja nimittäin näkee tilanteen ja tietää hyvän syyn seisomiselle jossain. Mutta matkustajan kannalta kaikki muu seisominen kuin pysäkillä on turhaa. Ja systeemi on matkustajia varten, ei kuljettajille.

Edellä ajo on kiellettyä, mutta on väärä paikka korjata aikataulun noudattamista pysäkkien välillä. Vaunu tulee päästää seuraavalle pysäkille, josta se sitten lähtee ajallaan.

Mutta nythän ollaan villissä lännessä. On tarkoituksenmukaista pyrkiä ajamaan etuajassa, koska aina jossain tulee häiriötä ja jäädään aikataulusta jälkeen. Milläs muulla kuljettaja voi pyrkiä turvaamaan voivansa lähteä seuraavalta päättärilta ajassa, kuin yrittämällä edellä ajamalla varautua viivytyksiin.

Valoetuus ei siis voi toimia sillä periaatteella, että se ainoastaan viivästyttää vaunuja, jotka ovat etuajassa, mutta ei auta ottamaan aikataulua kiinni, jos ollaan myöhässä. Valoetuussuunnittelun lähtökohta on jo väärä, kun suunnittelu lähtee siitä, että järjestelmän tehtävä on korjata virhettä. Etuusjärjestelmän tehtävä on VÄLTTÄÄ virheen syntymistä.

Mutta ei tämä ole meillä valosunnittelun hallinnassa, kun kaistajärjestelyin luodaan jatkuvasti – uusillakin radoilla – tilanteita, jotka estävät vaunujen kulun henkilöautojen ongelmista riippumattomasti.

Antero
 
Kyllä minä joten kuten ymmärrän, että ruuhka-aikoina ja muulloin päivisin kun on paljon liikennettä, niin ratikoiden etuisuuksia ei suostuta tekemään vahvoiksi. Eniten minua ihmetyttääkin, miksi vaunuja pitää seisottaa hiljaisinakin aikoina täysin tyhjissä risteyksissä. Varhain aamulla ja illalla klo 21 jälkeen valtaosa rataverkon varrella olevista risteyksistä on sen verran hiljaisia, että edes tällöin vaunuille voisi aivan hyvin antaa 100%-etuisuudet. Varmasti matkustajistakin tuntuu juuri näinä aikoina kaikkein hölmöimmältä katsella tyhjää risteystä ja odotella että vaunu pääsisi taas jatkamaan matkaa. Mahdolliset muutamat autoilijat saisivat sitten odotella sen muutaman sekunnin kauemmin kun vaunu päästetään ensiksi.
 
Varhain aamulla ja illalla klo 21 jälkeen valtaosa rataverkon varrella olevista risteyksistä on sen verran hiljaisia, että edes tällöin vaunuille voisi aivan hyvin antaa 100%-etuisuudet.

Tai sitten sammuttaa liikennevalot. Halvempaa lystiä, jonka turvallisuuden takaa risteyksien kokeminen vaarallisemmiksi.
 
Kuljettaja nimittäin näkee tilanteen ja tietää hyvän syyn seisomiselle jossain. Mutta matkustajan kannalta kaikki muu seisominen kuin pysäkillä on turhaa.

Eipä kuskeja valoissa seisominen kiinnosta yhtään sen enempää kuin matkustajiakaan. Istuminen pitäisi hoitaa taukotilassa, ei kadulla.

Edellä ajo on kiellettyä, mutta on väärä paikka korjata aikataulun noudattamista pysäkkien välillä. Vaunu tulee päästää seuraavalle pysäkille, josta se sitten lähtee ajallaan.

Mutta nythän ollaan villissä lännessä. On tarkoituksenmukaista pyrkiä ajamaan etuajassa, koska aina jossain tulee häiriötä ja jäädään aikataulusta jälkeen. Milläs muulla kuljettaja voi pyrkiä turvaamaan voivansa lähteä seuraavalta päättärilta ajassa, kuin yrittämällä edellä ajamalla varautua viivytyksiin.

Totta. Pysäkkien välillä seisova vaunu ei palvele yhtään ketään.

HKL:n palvelulupaukseen (taitaa olla itse keksitty termi) aikataulujen noudattamisessa kuuluu pohjimmiltaan kaksi kohtaa: 1. Ei ajeta tahallaan etuajassa 2. Yritetään olla myöhästymättä yli yhtä minuuttia. Mutta tietenkin Helsingin raitioverkon realiteetit tekevät sen, ettei näiden toteutumiselle voida antaa takuuta. Valitettavasti on jotain pysäkkejä, jotka on pakko ohittaa joitakin kymmeniä sekunteja etuajassa jotta voidaan välttää usean minuutin myöhästyminen. Muun muassa Vallila suuntaan 1 on sellainen - edes Arabian lähtöaikaan ei tahdo ehtiä jos ei pääse Sturenkadun risteyksen yli noin 10s etuajassa.

Käytännössä parinkin minuutin myöhästyminen ei tee matkustajille juurikaan haittaa, varsinkaan verrattaessa minuutin etuaikaan. Siksi aikataulua pitää pyrkiä puskuroimaan myöhään päin, ei etuaikaan päin.

Mitä etuajassa ajamiseen tulee, niin rumasti sanottuna se on joidenkin kuljettajien tapa lorvia töissä. Kun kiritään muutama minuutti lisää päättäriaikaa niin työpäivään syntyy lisää taukoaikaa. Kyydistä jääneet matkustajat kuljettaa perässä ajava kuljettaja.

Kaikkia etuajassa ajajia en kuitenkaan syytä lorvailijoiksi. Joillain linjoilla ajoajat ovat niin löysät, että etuajan välttäminen vaatii suorastaan hermoja raastavaa ryömimistä. Muun muassa 3B:n Etelä-Helsingin lenkki on erittäin löysä ja lähes kokonaan autojen kanssa samalla kaistalla. Vuoro pitää saada ennen Kauppatoria, tai oikeastaan jo Kauppiksilla noin kaksi minuuttia myöhään, jotta voi ajaa Punavuoren läpi tukkimatta autoliikennettä. Myös Lasipalatsille tullaan etuajassa nelosten ja seiskojen eteen jos Töölön ajaa aikataulussa. Arkadiankadulla on jo liian myöhäistä hidastella, kun perässä ovat bussit.
 
... edes Arabian lähtöaikaan ei tahdo ehtiä jos ei pääse Sturenkadun risteyksen yli noin 10s etuajassa....

Ammatillisessa mielessä kiinnostaa, että käytetäänkö HKL-RLY:ssä jo sekuntejakin aikatauluissa?

Olen luullut, että ajat HKL:n pikkusähköjunan aikatauluissa esitetään edelleenkin vain minuuteissa ja jos olisi vaikkapa teoreettinen lähtöaika 12.01, niin se oikeuttaa oikea-aikaiseen lähtöön tarkkuussekuntiviisarilla varustetulla rannekellolla katsottuna aikavälissä 12.01.00-12.01.59. Olisi siis liki minuutin pelivara olemassa.

Ei kai sekunteja ole otettu käyttöön kaupunkiliikenteessä - kun ne eivät ole käytössä suurten nopeuksien kaukoliikenteessäkään.
 
Ei kai sekunteja ole otettu käyttöön kaupunkiliikenteessä - kun ne eivät ole käytössä suurten nopeuksien kaukoliikenteessäkään.
Foorumilla on muistaakseni aikaisemminkin mainittu, että Liva eli Helmi ilmoittaa kuljettajalle plussat ja miinukset sekunnin tarkkuudella. Ymmärtääkseni nimim. risukasan puheenvuorossa viitattiin etupäässä tähän.
 
Foorumilla on muistaakseni aikaisemminkin mainittu, että Liva eli Helmi ilmoittaa kuljettajalle plussat ja miinukset sekunnin tarkkuudella. Ymmärtääkseni nimim. risukasan puheenvuorossa viitattiin etupäässä tähän.

Näin juuri. Kuljettajalla olevassa "paperiaikataulussa" lukee muutamien tärkeimpien pysäkkien ohitusajat minuutin tarkkuudella.
 
Aivan, LIVAn esittämä ns. kuljettaja-aikataulu on sekunnilleen, mutta se ei ehkä ole niin virallinen kuin paperiaikataulussa olevat väliajat. Joka tapauksessa pysäkinvälit ovat niin lyhyitä, että pysäkkikohtaisten lähtöaikojen on pakko olla tarkemmin kuin minuutin tarkkuudella määritetyt, muuten tulisi prosentuaalisesti liian suuria heittoja. Matkustaja-aikataulut ovat sitten samoja aikoja minuutin tarkkuuteen pyöristettynä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, vielä tällä hetkellä, ennen Kampin kierroksen käyttöönottoa. Talviaikataulutahan laadittiin sillä oletuksella että Kamppiin mennään jo 1.1.2009..

Tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta en usko että kolmosen uudistus liittyy siihen, että Eiran sairaalan ja Erottajan välillä on liikaa ajoaikaa. Ilmeisesti aikaisemmin on kärsitty enemmän autoruuhkista noilla alueilla kuin nyt.
 
Muun muassa 3B:n Etelä-Helsingin lenkki on erittäin löysä ja lähes kokonaan autojen kanssa samalla kaistalla. Vuoro pitää saada ennen Kauppatoria, tai oikeastaan jo Kauppiksilla noin kaksi minuuttia myöhään, jotta voi ajaa Punavuoren läpi tukkimatta autoliikennettä.

Minä nyt en oikein ymmärtänyt tätä vaunun saamista myöhään Kauppatorille, kun 3B:llä nyt kuitenkin on päätepysäkki Olympialaiturissa, niin siinähän aika tasataan (tosin 1A:n liikennöintiaikana ei aina välttämättä onnistu). Kun Olympialaiturista lähtee aikataulunmukaisesti voi mielestäni Eirassa edetä kohtalaisen normaalisti. Ja autojen vuoksi nyt on ihan turha edetä ajokahva kaakossa, ratikka etenee sitä vauhtia kuin kuljettaja katsoo parhaimmaksi ja autoilijat saavat siihen tyytyä. Eirassahan muutenkin nopeusrajoitus on 30 km/h, tosin taksit ja saksalaisen laatuautomerkin omistajat saavat ilmeisesti ajaa 45 km/h.

Toisen kiertolinjan, seiskan Senaatintorin päätepysäkki Hallituskadulla on hieman ongelmallisempi, sillä se sijaitsee ajoradalla ja siinä ajantasaaminen ei useimmiten ole muun liikenteen sujuvuuden takia mielekästä. Mielestäni seiskojen keskustapäättärin pitäisikin sijaita Vironkadun pysäkillä, koska siinä kohdin on huomattavasti enemmän tilaa. Vaikka tässä seisoisi vaunut kumpaankin suuntaan, mahtuisi autot keskeltä ohitse. Tällöin linjakilpiin olisi syytä vaihtaa määränpääksi Senaatintorin sijasta Kruununhaka.
 
Minä nyt en oikein ymmärtänyt tätä vaunun saamista myöhään Kauppatorille, kun 3B:llä nyt kuitenkin on päätepysäkki Olympialaiturissa, niin siinähän aika tasataan (tosin 1A:n liikennöintiaikana ei aina välttämättä onnistu). Kun Olympialaiturista lähtee aikataulunmukaisesti voi mielestäni Eirassa edetä kohtalaisen normaalisti. Ja autojen vuoksi nyt on ihan turha edetä ajokahva kaakossa, ratikka etenee sitä vauhtia kuin kuljettaja katsoo parhaimmaksi ja autoilijat saavat siihen tyytyä. Eirassahan muutenkin nopeusrajoitus on 30 km/h, tosin taksit ja saksalaisen laatuautomerkin omistajat saavat ilmeisesti ajaa 45 km/h.

Olympialaiturin jälkeen olevat Jokeri-valot syttyvät n. 10 sek pysähdyksissä olon jälkeen. Eli siinäkin katkaistaan autoliikenne, jos jäädään aikataulua tasaamaan. Sopiva ajonopeus 15 sekuntiin venytetyillä pysähdyksillä Eira-Punavuori-lenkillä on noin 15-20km/h. Jos se ei nyt ehkä ole niin valtavasti vähemmän kuin 30km/h, niin joka tapauksessa se johtaa siihen että perässä ajavat turhautuvat ja rupeavat tekemään vaarallisia ohituksia. Samoin kunnioitus Jokeri-valoja kohtaan katoaa täysin, jos niitä poltetaan päivittäin turhaan.
 
Toisen kiertolinjan, seiskan Senaatintorin päätepysäkki Hallituskadulla on hieman ongelmallisempi, sillä se sijaitsee ajoradalla ja siinä ajantasaaminen ei useimmiten ole muun liikenteen sujuvuuden takia mielekästä. Mielestäni seiskojen keskustapäättärin pitäisikin sijaita Vironkadun pysäkillä, koska siinä kohdin on huomattavasti enemmän tilaa. Vaikka tässä seisoisi vaunut kumpaankin suuntaan, mahtuisi autot keskeltä ohitse. Tällöin linjakilpiin olisi syytä vaihtaa määränpääksi Senaatintorin sijasta Kruununhaka.
Olisihan mahdollisuus kiertää Kauppatorin kautta ja tasata aikaa siellä. Toiseen suuntaan tasauksen voisi tehdä Senaatintorilla. Kumpikaan ei kiusaa autoilijoita, mikä tietenkin on se tärkein asia. Autoilijat saavat kyllä kiusata seiskoja, mistä tämä tasauksen tarve syntyy.

Antero
 
Olisihan mahdollisuus kiertää Kauppatorin kautta ja tasata aikaa siellä. Toiseen suuntaan tasauksen voisi tehdä Senaatintorilla. Kumpikaan ei kiusaa autoilijoita, mikä tietenkin on se tärkein asia. Autoilijat saavat kyllä kiusata seiskoja, mistä tämä tasauksen tarve syntyy.

Kyse on mös jalankulkijoiden turvallisuudesta. Mikäli vaunu on pysähtyneenä suojatien eteen, pitäisi ohittavien autojen pysähtyä rinnalle ohittaessaan. Tämä kuitenkin unohtuu lähes säännöllisesti ja usein nämä rv:n ohitukset tehdään hermostuneena kaasu pohjassa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös