Aikataulukirjasta sattui silmiini ajoajat Vilhonvuori-Hakaniemi:
Olen ajanut tuota väliä erittäin usein ja todennut, että ajoaikojen vaihtelu ratikoilla on erittäin suuri. Parhaimmillaan ei tarvitse seisoa turhaan missään, pahimmillaan joka pysäkkiä ennen olevissa jalankulkuvaloissa (laiturin päässä olevalle suojatielle).
Helmissähän ei pyritä ratikoiden turhien pysähdysten poistamiseen, vaan aikataulunmukaisen ajoajan noudattamiseen. Aikataulu ratikalle taas tehdään sillä periaatteella, että ei voida ajaa pysähtymättä pysäkkien välejä. Busseille tehdään keskimääräisiä aikatauluja, mutta koska katuverkossa ei ole tilaa bussien etuisuuksille, bussit kulkevat muun liikennevirran mukana ja joissain tilanteissa ne voivat saada hyötyä valojen ajoituksen muutoksesta bussin hyväksi.
Tämä ratikoiden kohtelu on enimmäkseen asennekysymys. Voiko muuta sanoa siitäkään, että Viidennellä linjalla ratikka pysäytetään, jotta autot pääsevät kääntymään kiskojen yli vasemmalle. Näin siis itse valo-ohjauksessa, mutta pääongelma on siinä, että liikennevaloja ylipäätään pitää olla joka korttelin välillä ja monta. Pääkatuja ei sovi rauhoittaa, vaan autolla pitää päästä jokaiselle pikkukadulle toisin kuin esim. Tampereen Itsenäisyydenkadulla ja Hämeenkadulla.
RV-liikenteen suunnittelussa vikana on lyhyen vuorovälin asettaminen kaiken muun edelle. Käsittääkseni eri tahoilla on tälle eri perusteita, mutta lopputulos on sama. Vaunut ovat liian pieniä, ajonopues kärsii, kustannukset ovat suuret ja täsmällisyys on tiessään. Ja ainoa keino ”parantaa” tilannetta on hidastuttaa vaunuja Helmin ”liikennevaloetuuden” avulla.
Näinhän sitten saadaan perusteluja väittää, että raitioliikenne on aina hidasta ja vain metro voi olla nopea.
Antero
