Raitioverkon keskinopeus laskenut

Vs: Bussi on hyvä kompromissi

Hämeentien osalta olen monesti huomannut iltapäiväruuhkassa keskustasta Kumpulaan tai Arabiaan matkustaessani, että kutosen ratikka ja rinnalla kulkeva bussi ovat olleet muutaman kymmenen sekunnin tarkkuudella yhtä nopeita (tai hitaita...).

Minä taas olen huomannut, että varsinkin iltapäiväruuhkassa bussit pääsevät hyvin kulkemaan Hämeentien ja Sturenkadun risteykseen, mutta Kumpulan silta on täynnä autojonona ja ratikka ohittaa ne omia kaistojaa, mutta bussi juuttuu jonoihin. Bussikaistat ovat Kustaa Vaasan tiellä vain keskustan suuntaan, miksi niin?
 
Vs: Re: Aina vaan hidastuu

Joo, vahvistan. Viiskulmasta kävelee keskustaan nopeammin kuin matkustaa ratikalla. Olen kokeillut. Toki kävely oikaisee ratikan reittiin nähden, mutta kyllä se ratikan kyytikin on matelua.

Ja mikä siellä mättää? Raiteilla seisovat henkilöautot, tietenkin!

Raiteilla seisovia henkilöautoja on vain satunnaisesti ja esmes. roska-autot kyllä yleensä väistävät kunhan ovat saaneet lastattua lastinsa. Pääsääntöisesti Eira ja erityisesti Tehtaankatu on kolmosella sellainen osuus jolla saadaan aikataulua kiinni, mikäli sille on tarvetta. Kovaahan siellä ei voi ajaa siitä huolimatta. Liikennevaloja kun tuolla ei juuri ole. Huomattavasti ongelmallisempi on Töölön osuus Lasipalatsilta Eläintarhaan. Joissakin S-valoissa joutuu seisomaan minuutin kerrallaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Re: Aina vaan hidastuu

Raiteilla seisovia henkilöautoja on vain satunnaisesti ja esmes. roska-autot kyllä yleensä väistävät kunhan ovat saaneet lastattua lastinsa.
Fredrikinkadulla ja Bulevardilla raitiokiskot kulkevat ajokaistalla ja autot haittaavat raitiovaunun kulkua.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan Bulevardin tulevasta peruskorjauksesta mitään tietoja kenelläkään? Sellainen on tulossa kai ihan lähivuosina. Onkohan sen yhteydessä tarkoitus jotenkin parantaa raitioliikenteen sujuvuutta?
 
Vs: Re: Aina vaan hidastuu

Fredrikinkadulla ja Bulevardilla raitiokiskot kulkevat ajokaistalla ja autot haittaavat raitiovaunun kulkua.

Haittaavathan autot raitiovaunujen kulkua monessa muussakin paikassa. Pääsääntöisesti Bulevardilla ja Fredalla liikenne sujuu ihan kohtalaisesti. Toista on esmes. Mechelininkadulla tai Unioninkadulla ruuhka-aikana. Bulevardin autoliikennehän on yritetty ohjata Uudenmaankadulle ja Lönnrotinkadulle.

Onkohan Bulevardin tulevasta peruskorjauksesta mitään tietoja kenelläkään? Sellainen on tulossa kai ihan lähivuosina. Onkohan sen yhteydessä tarkoitus jotenkin parantaa raitioliikenteen sujuvuutta?

Minusta Bulevardi ei todellakaan ole niitä pahimpia pullonkauloja. Sen sijaan ajoratapysäkit pitäisi saada poistettua sieltä (ja Fredalta) mahdollisimman pian. Vaikka sitten sillä metodilla että kavennetaan katua pysäkin kohdalla kuten Pohjolankadulla on tehty. Nykyisellään erityisesti Hietalahden torin pysäkki on erittäin vaarallinen kun autoilijat saattavat ohittaa raitiovaunun oikealta puolelta pysäkin välistä. Usein vielä tekevät tämän ns. lusikka pohjassa. Siinä jos joku sattuu poistumaan vaunusta juuri sopivalla hetkellä, on hengenlähtö lähellä.
 
Vs: Re: Aina vaan hidastuu

Sen sijaan ajoratapysäkit pitäisi saada poistettua sieltä (ja Fredalta) mahdollisimman pian. Vaikka sitten sillä metodilla että kavennetaan katua pysäkin kohdalla kuten Pohjolankadulla on tehty.

Fredalle on Iso Roban risteykseen tulossa juuri tällainen ulokepysäkki, yhteinen ratikoille ja busseille. Liikennesuunnittelupäällikkö päätti asiasta 14.3.08. En tiedä, milloin se rakennetaan, mutta tänä kesänä kai kuitenkin.

Bulevardi taitaa olla vaikeampi lähinnä kaupunkikuvallisista syistä. Jos p-paikat voisi poistaa koko kadulta, niin ratikan voisi peruskorjauksen yhteydessä siirtää koko kadun matkalta kadun reunaan. Tällöin (korotetut) jalkakäytäväpysäkit riittäisivät ja ratikat saisivat omat kaistatkin. Autokaistat olisivat sitten kadun keskellä. Luulenpa vaan, että p-paikkojen poistaminen ei ole mahdollista. Ongelmia aiheuttaisi myös huoltoliikenne, joka saattaisi pysähtyä rv-kiskoille. Suo siellä jne...
 
Vs: Re: Aina vaan hidastuu

Minusta Bulevardi ei todellakaan ole niitä pahimpia pullonkauloja.

Bulevardi tökkii minusta nimenomaan liikennevalojen, ei autojen määrän takia. Kun ratikka joutuu pysähtymään pysäkeille, ja valot on tahdistettu sitä huomioimatta, niin joka valoissa saa seistä. Samalla hidastuu tietysti kaikki muukin liikenne ratikan perässä, kun ohi ei pääse.
 
Aikataulukirjasta sattui silmiini ajoajat Vilhonvuori-Hakaniemi:
6 min ratikalla 6 ja 7A
3 min busseilla (4 min 65A ja 66A)
Vaikka ratikoilla on tällä välillä yksi pysäkki enemmän, Helmin saavutus ratikkaliikenteen hidastamisessa on melkoinen. Laitettaisiinko Hämeentielläkin bussikaistat ratikkakiskojen viereen?
 
Aikataulukirjasta sattui silmiini ajoajat Vilhonvuori-Hakaniemi

Itse katselin Hakaniemestä Vilhonvuoren suuntaan eilen, kuinka hitaasti ratikka ajoi. Linjan 17 bussi lähti Hämeentien eteläpäässä olevista liikennevaloista yhtä aikaa kutosella olleen Varion kanssa, mutta ratikka jäi selvästi jälkeen, vaikka bussi ei nopeusmittarinsa mukaan ajanut ylinopeutta missään vaiheessa. Ratikka ei hidastelunsa takia pysynyt muun liikenteen mukana liikennevalojen rytmissä ja jäi Viidennen Linjan liikennevalojen kohdalla punaisiin, kun 17 kääntyi vasemmalle ratikkakiskojen yli.
 
Aikataulukirjasta sattui silmiini ajoajat Vilhonvuori-Hakaniemi:
Olen ajanut tuota väliä erittäin usein ja todennut, että ajoaikojen vaihtelu ratikoilla on erittäin suuri. Parhaimmillaan ei tarvitse seisoa turhaan missään, pahimmillaan joka pysäkkiä ennen olevissa jalankulkuvaloissa (laiturin päässä olevalle suojatielle).

Helmissähän ei pyritä ratikoiden turhien pysähdysten poistamiseen, vaan aikataulunmukaisen ajoajan noudattamiseen. Aikataulu ratikalle taas tehdään sillä periaatteella, että ei voida ajaa pysähtymättä pysäkkien välejä. Busseille tehdään keskimääräisiä aikatauluja, mutta koska katuverkossa ei ole tilaa bussien etuisuuksille, bussit kulkevat muun liikennevirran mukana ja joissain tilanteissa ne voivat saada hyötyä valojen ajoituksen muutoksesta bussin hyväksi.

Tämä ratikoiden kohtelu on enimmäkseen asennekysymys. Voiko muuta sanoa siitäkään, että Viidennellä linjalla ratikka pysäytetään, jotta autot pääsevät kääntymään kiskojen yli vasemmalle. Näin siis itse valo-ohjauksessa, mutta pääongelma on siinä, että liikennevaloja ylipäätään pitää olla joka korttelin välillä ja monta. Pääkatuja ei sovi rauhoittaa, vaan autolla pitää päästä jokaiselle pikkukadulle toisin kuin esim. Tampereen Itsenäisyydenkadulla ja Hämeenkadulla.

RV-liikenteen suunnittelussa vikana on lyhyen vuorovälin asettaminen kaiken muun edelle. Käsittääkseni eri tahoilla on tälle eri perusteita, mutta lopputulos on sama. Vaunut ovat liian pieniä, ajonopues kärsii, kustannukset ovat suuret ja täsmällisyys on tiessään. Ja ainoa keino ”parantaa” tilannetta on hidastuttaa vaunuja Helmin ”liikennevaloetuuden” avulla.

Näinhän sitten saadaan perusteluja väittää, että raitioliikenne on aina hidasta ja vain metro voi olla nopea.

Antero
 
Nyt ymmärrän vielä peremmin HELMI:n etuuksien tökkimisen:

"HELMIN nollaviive-etuudet ovat etuuksia, jotka on suunniteltu siten, että ratikat eivät joudu lainkaan pysähtymään liikennevaloihin - muutamin poikkeuksin:
- Ratikka on edellä aikataulusta
- Ratikka ei ole pysähtynyt ennen valoja olevalle pysäkille
- Risteys on poikkeuksellisen ruuhkainen"

Eli nollaviive-etuuskaan ei ole oikeasti nollaviive, kun on nämä "muutamat poikkeukset".:shock: Milloinkohan saadaan sellaiset etuudet, jotka antavat ratikalle aina välittömästi vihreät?
 
Ei ratikan kulkua voi sataprosenttisesti ennakoida silloin, kun ratikka toimii poikkeuksellisesti eli jättää jonkun pysäkin väliin. Ratikalle ennakoidaan tietty pysäkkiaika, ja kyllä se esim. Munkassa ihan hyvin toimii kun ratikka seisoo ensin M. Puistotien pysäkillä ja jatkaa sitten kaupunkiin. Mutta tietysti jos ennakoidaan 20 s ja ratikka ei edes juuri hidasta, vaan pysäkkiaika on pikemminkin miinusmerkkinen, niin eihän se etuisuus voi silloin toimia. Se on musta ihan ymmärrettävää.

Toiseen suuntaan tuo toimii vielä paremmin: eilen kaupungilta tullessa ratikka ei pysähtynyt Paciuksenkaaren pysäkille ollenkaan, mutta pääsi silti Munkkiniemen aukion risteyksestä pysähtymättä. Ilmeisesti etäisyys pysäkiltä risteykseen on niin pitkä, että tieto tulevasta ratikasta ehtii poikkeustapauksessa ajoissa.
 
- Ratikka on edellä aikataulusta
- Ratikka ei ole pysähtynyt ennen valoja olevalle pysäkille

Jollei ratikka ole pysähtynyt edelliselle pysäkille, se on todennäköisesti silloin edellä aikataulusta, jos se siihen asti on kulkenut ajallaan. Eikä aikataulustaan edellä olevaa ratikkaa tulekaan päästää enää yhtään nopeammin (nimim. useaan kertaan tällä viikolla etuajassa kulkevia busseja missannut ja manannut). Ja toisaalta vaikka vaunu olisikin myöhässä ja ohittaa pysäkin, nollaviiveen antaminen kuitenkin edellyttää, että raitiovaunu kulkee ennustettavasti, eli jokin aika pitää olla, jossa vaunun arvioidaan saapuvan risteykseen. Jollei vaunu pysähdy pysäkillä, se tulee risteykseen valoetuuden kannalta liian aikaisin.
 
Jollei ratikka ole pysähtynyt edelliselle pysäkille, se on todennäköisesti silloin edellä aikataulusta, jos se siihen asti on kulkenut ajallaan.

Tai se on myöhässä ja yrittää kiriä takaisin aikatauluun. Nuo nykyiset liikennevaloetuudet tuntuvat toimivan nimenomaan niin että etuajassa kulkevalle vaunulle tulee nuolta ja vihreää aina ja sitten taas myöhässä olevalle lätkäistään S tai punainen eteen. Useassa paikassa tuntuu siltä että suunnittelijat yliarvioivat raitiovaunun ajonopeuden rankasti ja tästä johtuen vaunu ei pysy "aallossa" mukana.
 
Takaisin
Ylös