Raitiovaunuhavaintoja - helmikuu 2012

Jonkun nettilehden "lukijankuvassa" näkyi tänään kuitenkin vanha kunnon harjavaunu työssä.
Tietoni mukaan olemassa on vaunut HKL 2010 ja 2120 - 2123. Siis pitäisi olla viisi lumenpoistoon kykenevää vaunua.
Vielä vaikka 1970 -luvulla harjavaunut olivat talvella aikataulunmukaisessa liikenteessä yöaikaan tuli lunta tai ei. Ja lumisateella ne olivat liikkeellä tietenkin aina tarpeen mukaan.
 
Säätytalo klo 12:08: Kaksi linjan 7 Variota seisovat lähes peräkkäin, edeltävä pysäkillä, jälkimmäinen Säätytalon edessä. Syynä 3 bussia, jotka eivät pääse Snellmanninkatua ylös Liisankadulle, kun joutuvat pysähtymään liikennevaloihin. Bussien peruuttamista ja uutta yrittämistä, kunnes lopulta 12:18 tilanne alkaa selvitä.

Liukkaus on suurin ongelma kumipyörille, mutta myös raitiovaunuille, kun kumipyörien ongelmat haittaavat myös raitiovaunuja. Toisaalta tämä tapaus selviäisi siten, että olisi myös bussille todellinen joukkoliikenne-etuus, jotta sen ei tarvitse pysähtyä jäiseen ylämäkeen liikennevaloihin.

Auraamalla/harjaamalla vältetään raideliikenteen lumiongelmat. Mutta ei silloin, kun autot palauttavat lumen kiskolle.

Edellä on raportoitu välipalavaunujen mäennousuongelmista. Onko mitään tietoa siitä, oliko tällaisia ongelmia myös menneisyydessä perävaunun vedossa? Perävaunujen kanssa on mahdollisuus jättää perävaunu ottamatta ja pitää siten täysi hankauspaino. Välipalavaunulla sitä ei voi tehdä. Kokemustieto olisi kiinnostavaa siksi, että perävaunujen aikaan raitiotieradan lumenpoisto perustui harjavaunuihin eikä kumipyräkuormaajiin. Harjavaunu on paljon tarkempi kuin 3 metrin kauhalla varustettu kuormaaja. Sellainen voi pahimmassa tapauksessa kiilata lunta kovaksi kerrokseksi kiskon ja uran päälle. Perävaunujen ja harjavaunujen aikaan oli kuitenkin enemmän sekakaistoja, eli Manskulla ja Hämeentiellä autot ajoivat raiteiden päällä. Nythän sitä riesaa ei pitäisi olla.

Antero
 
Edellä on raportoitu välipalavaunujen mäennousuongelmista. Onko mitään tietoa siitä, oliko tällaisia ongelmia myös menneisyydessä perävaunun vedossa? Perävaunujen kanssa on mahdollisuus jättää perävaunu ottamatta ja pitää siten täysi hankauspaino. Välipalavaunulla sitä ei voi tehdä. Kokemustieto olisi kiinnostavaa siksi, että perävaunujen aikaan raitiotieradan lumenpoisto perustui harjavaunuihin eikä kumipyräkuormaajiin. Harjavaunu on paljon tarkempi kuin 3 metrin kauhalla varustettu kuormaaja. Sellainen voi pahimmassa tapauksessa kiilata lunta kovaksi kerrokseksi kiskon ja uran päälle. Perävaunujen ja harjavaunujen aikaan oli kuitenkin enemmän sekakaistoja, eli Manskulla ja Hämeentiellä autot ajoivat raiteiden päällä. Nythän sitä riesaa ei pitäisi olla.
Antero
Eihän minulla ole mitään faktaa vain takapuolituntuma matkustajana. 1970-luvulla linja 6 oli kotilinjani. Ei ole mitään muistikuvaa sellaisesta, että talvella perävaunun kanssa olisi ollut mitään kummempaa ongelmaa.
Mutta silloinhan harjavaunut olivat koko ajan liikkeellä! Ainahan perävaunut otettiin mukaan aamu- ja iltaruuhkaan.

---------- Viesti lisätty kello 14:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:20 ----------

Voisipa ollakin. Siinäkään kuvassa ei näkynyt vaunun numeroa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Varioilla ei eilen mäkeen jääty, joten eiköhän se lupaa hyvää Transtech-vaunullekin. Transustahan on tulossa painavakin, ja luistoneston pitäisi olla astetta kehittyneempi.

Lehtikelillä kiusallinen Simonkatu oli nyt miellyttävä poikkeus; Katulämmityksen ansiosta ylös mentiin lähes täydellä vedolla :) Samoin Aleksilla sai ajaa kunnolla. Siinäpä siis ratkaisu noihin vaikeimpiin mäkipaikkoihin.

Omasta kuuden tunnin työpäivästä kolme tuntia istuttiin vaunussa odottamassa että päästään liikkeelle. Kampissa seistiin bussi-henkilöauto -kolarin takana ja siitä hetki eteenpäin niin tunkkailtiinkin vaunua takaisin kiskoille kivenheiton päässä.
 
luultavasti osittain ensimmäisen vaunun päästämän hiekan ansiosta.
Ensimmäinen vaunu ei kylvänyt hiekkaa kiskoille yhtään, koska ura oli jo tarpeeksi täynnä muuta moskaa.

luisui jopa muutaman kerran hieman taaksepäin.
Yhden kerran ja silloinkin hyvin vähän. :)

Kiitoksia Safkalle täsmennyksistä. En nähnyt tilannetta niin tarkkaan, koska olin sisällä takana tulevassa vaunussa.

Perjantaina 3.2.2012 - raitioliikenteen(kin) mustana päivänä - seurasin taas välipalavaunujen ongelmia Kanavakadun mäessä puolen päivän maissa. Samalla pääsin todistamaan itselleni täysin uutta ilmiötä: valokaaria vaunun pyörien ja kiskojen välillä.

HSL Live -kartalta olin nähnyt että Katajanokalle tuli taas vaunuja pitkän (muutaman tunnin?) liikennekatkon jälkeen. Lähdin 2-vuotiaan poikani kanssa ulos siinä toivossa, että pääsisimme ratikkakyydillä keskustaan. Toivo kuitenkin hiipui, kun näin että välipalavaunu oli taas jumittunut Kanavakadun ylämäkeen. Ohitimme sen kävellen ja seurasimme, miten se hiljalleen kaivoi auki kumipyöräliikenteen tukkimia kiskouria. Välillä se nousi kokonaan ylös kiskoilta ja putosi taas takaisin, jolloin pyörien ja kiskojen välissä löi kirkkaita salamoita/valokaaria. En ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa ilmiötä. Se oli jotain aivan muuta kuin silloin tällöin näkyvä jarrutuksessa tai kiihdytyksessä syntyvä mekaaninen kipinöinti. Valokaaria oli usean pyörän ympärillä koko vaunun pituudelta, ja vaikka oli kirkas päivä, ne erottuivat niin hyvin ja loistivat niin kauan, että tavalliset kaduntallaajatkin jäivät ihmettelemään niitä. Kun vaunu lopulta pääsi mäen laelle, valokaaret pyörien ympärillä loimusivat vielä alamäessä ja Katajanokan sillallakin. Jopa 2-vuotias poikani totesi: "Oho, valoja ratikan alla!"
 
Tarkkaa hommaa oli eilenkin mäkien nouseminen välillä Eiran sairaala-Kaivopuisto molempiin suuntiin. Varsinkin Kapteeninkadulta Eiraan päin oli lähteminen tarkkaa hommaa, matalallakin. Pikku hiekkapeti piti saada pyörien alle ennen kuin lähti. Tänään hiekka sentään auttoi, toisin kuin eilen.

Kuten eräs päihtynyt nuori mies yöllä hallireitille lähtiessä minulle vuodatti, seiskoilla oli eilen paljon Kallion kautta oikaisuja, syynä keli ja Talviklassikon suuret matkustajamäärät. Tulipa kolmosellakin oikaistua itse pari kertaa. Ottelu pelattiin alkuillasta, mutta paljon punapaitoja lähti liikkeelle kotikatsomoistaan yhdeksän-kymmenen aikoihin.
 
Kotimatka Linjoilta Munkkaan kesti nyt illalla tunnin. Kasi tuli ihan sopivasti, mutta Oopperalla oli edessä puolen tunnin odotus ja siitä sitten aikamoista kitkutusta välipalalla Munkkaan asti. Tullinpuomilla kuljettaja yritti parhaansa, ajoi melkein risteykseen ennen kuin avasi ovet. Mutta ei se paljon auttanut, sellaista rollaattorimummon kävelyvauhtia siinä mentiin noin 40 metriä ennen kuin vauhti nousi. Mutta ei tarvinnut kuitenkaan peruutella, kuten eilen oli käynyt. Ei siinä mitään, olihan tuo odotettavissa keliolot huomioiden ja kotiin kuitenkin pääsin. Huomiota herätti lähinnä se, että helsinkiläiset rakastavat ratikkaansa niin paljon, että antavat sille tämänkin anteeksi hymyssä suin. Turkisrouva, joka jo hetken aikaa oli puhunut taksilla menemisestä, sanoi ilahtuneesti että "vihdoinkin", kun ratikka viimein näkyi. Ja pois jäädessäni useampi matkustaja kiitti kuljettajaa kyydistä – sitä ei kyllä ratikassa yleensä kuule.

Dementoituneelle Helmi-tädille sen sijaan olen kyllä menettänyt malttini aivan kokonaan. Ei sitä kannata pistää edes vanhainkotiin, armokuolema on ainoa oikea ratkaisu. Helmi-täti kun kohtelee meitä matkustajia kuin syöpään kuolevaa pikkulasta herättelemällä turhia toiveita ja antamalla katteettomia lupauksia. Vai millä ihmeellä perustellaan se, että kun ratikkaa ei näy eikä kuulu, niin Helmi-täti lupailee ensin neljää, sitten kolmea, kahta, yhtä ja lopulta nollaa minuuttia aivan kuin mitään ihmeellistä ei olisi. Aikansa nollaa näytettyään tätsä sitten päättääkin näyttää viittätoista ja sama lähtölaskenta alkaa taas, päättyäkseen aivan samalla tavalla. Ilman mitään aaltoviivoja tai muita kivoja symboleita, joista voisi päätellä, ettei lupauksessa ole mitään perää. Eikö sen aaltoviivan tarkoitus ole juuri se, että jos yhteyttä vaunuun ei syystä tai toisesta ole, niin aaltoviiva on sitten aikataulunmukainen tieto? Kun olisi edes sen viitsinyt antaa, niin olisi siitä voinut päätellä, että vaunu tulee kun sattuu ehtimään. Nyt kuitenkin lupaillaan, eikä pidetä. Niin että letkut irti Helmistä, nukkuisi pakkasten yli kun ei kerran mihinkään pysty. Jos tuo toimisi kuten kuuluu, se olisi näyttänyt sitä noin 30 minuuttia, joka ratikan odottamiseen kului. Siitä sitten olisi voinut päätellä, että taidankin mennä bussipysäkille tai kävellä kotiin. Mutta ei.

Tässä muuten yksi mielenkiintoisimmista näkemistäni poikkeusinfoista, sekin annettu (ainakin) 40 min myöhässä. "05.02.2012 23.41 - Raitiolinja 4, myöhässä lumen tukkimien kiskojen takia. Arvioitu kesto: 23:37 - 26:00."

Ja päivän havainto: kasin pysäkeillä lukee nyt sitten Jätkäsaari. Oopperalla ja ilmeisesti siitä alkaen linjaliuskoissa on vain Jätkäsaari, sitä ennen lukee Töölö-Jätkäsaari. Vaunuissa toki lukee edelleen Saukonpaasi. Eihän siinä nyt samaa tekstiä voi olla kuin pysäkillä. Muuten menisi aivan liian helpoksi. Saisikohan nelosen vaunuihin määränpäätekstiksi Kadettikoulu ;)
 
On se jännä miten HELMI näyttöä noita muka realistisia aikoja ratikoilla iha miten sattuu... Bussien kohdalla aikalailla pitää paikkaansa jos laite vai toiminnassa ja jos ei ole toiminnassa niin sitten näyttää aaltoviivaa edessä eli aikataulun mukaista aikaa. Mutta ratikoilla näyttelee ihan omiaan ilman aaltoviivaa... HELMI täti taitaa nyt olla vähän ratikoita syrjivä ilmeisesti.
 
Vai millä ihmeellä perustellaan se, että kun ratikkaa ei näy eikä kuulu, niin Helmi-täti lupailee ensin neljää, sitten kolmea, kahta, yhtä ja lopulta nollaa minuuttia aivan kuin mitään ihmeellistä ei olisi.

Voisi periaatteessa johtua siitä, että jonkin poikkeusreitillä olevan vaunun Helmi-laitetta ei ole asetettu poikkeusreittitilaan. Pääosin matkamittariin perustuva laite lähettelee silloin iloisesti keskusjärjestelmään tietoa etenemistään metreistä ja sijainnistaan.

Toisaalta voi aivan yhtä hyvin johtua järjestelmästä tai saattaa olla niinkin, ettei minuutteja oteta pois edes vaunun ollessa poikkeusreitillä. Ei tuosta härvelistä kukaan osanne sanoa tarkasti miten se toimii. Oikea ratkaisu laajoissa poikkeustilanteissa olisi ottaa näytöistä minuutit pois ja jättää pelkät häiriötiedotteet. Virka-ajan ulkopuolella tätä ei ole nähty tarpeelliseksi resursoida, vaan eipä ole taidettu virka-aikanakaan tehdä kuin parissa ennalta suunnitellussa poikkeuksessa.
 
Oikea ratkaisu laajoissa poikkeustilanteissa olisi ottaa näytöistä minuutit pois ja jättää pelkät häiriötiedotteet. Virka-ajan ulkopuolella tätä ei ole nähty tarpeelliseksi resursoida, vaan eipä ole taidettu virka-aikanakaan tehdä kuin parissa ennalta suunnitellussa poikkeuksessa.
Joku yksinkertaisempi voisi luulla, että Lokki pystyy hallitsemaan näyttöjä noiden katteettomien saapumisaikalupausten osalta. Radioteitse kai niitä muutenkin hallitaan.
 
Ei tuosta härvelistä kukaan osanne sanoa tarkasti miten se toimii.

Dementikot on yleensä omapäisiä. :)

Oikea ratkaisu laajoissa poikkeustilanteissa olisi ottaa näytöistä minuutit pois ja jättää pelkät häiriötiedotteet.

Nimenomaan. Ei minua haitannut se, että ratikka ei tule. Vaan nimenomaan se katteeton lupaus. Jos vekotin olisi pois päältä, niin siitä tajuaisi että jaaha, nyt on jotain pielessä, ja voisi sitten tehdä sen mukaan päätöksensä.

On se jännä miten HELMI näyttöä noita muka realistisia aikoja ratikoilla iha miten sattuu... Bussien kohdalla aikalailla pitää paikkaansa jos laite vai toiminnassa ja jos ei ole toiminnassa niin sitten näyttää aaltoviivaa edessä eli aikataulun mukaista aikaa. Mutta ratikoilla näyttelee ihan omiaan ilman aaltoviivaa... HELMI täti taitaa nyt olla vähän ratikoita syrjivä ilmeisesti.

Rasistinen, dementoitunut Helmi-täti. Itse asiassa siinä Reijolankadun risteyksen bussipysäkillä näyttö oli pois päältä kokonaan. Niin sen pitäisi olla ratikoillakin tällaisissa tilanteissa.
 
Tässä muuten yksi mielenkiintoisimmista näkemistäni poikkeusinfoista, sekin annettu (ainakin) 40 min myöhässä. "05.02.2012 23.41 - Raitiolinja 4, myöhässä lumen tukkimien kiskojen takia. Arvioitu kesto: 23:37 - 26:00."

Ei välttämättä kaikille aukene tuo kellonaika. Mutta entäs tää tämänaamuinen: "Raitiolinjat: 1, 1A, 3B, 3T, 4, 4T, 6, 7A, 7B, 8, 9, 10 ja 5, mahdollisesti myöhässä." On jo melkoisesti myöhässä, jos tuo listan viimeinen linja vielä on liikenteessä.
 
Mistähän nuo poikkusliikenneinfot lähtevät, Lokistako. Sinänsä ihan kiitettävää.
Mutta eivätkö ne sitten tavoita Helmi-mummon omaishoitajaa.
 
Takaisin
Ylös