Raitiovaunuhavaintoja - helmikuu 2012

Mistähän nuo poikkusliikenneinfot lähtevät, Lokistako. Sinänsä ihan kiitettävää.
Mutta eivätkö ne sitten tavoita Helmi-mummon omaishoitajaa.

Poikkeustiedotteet lähtevät lokista (liikennöitsijältä) tai hsl:ltä. Aamuinen luultavasti lokista. Kuvittelisin, että 5-linja on jäänyt sinne roikkumaan [ikuisesti] viime kesältä ja joku lokissa on sen kummemmin miettimättä ruksannut kaikki linjat.
 
Poikkeustiedotteet lähtevät lokista (liikennöitsijältä) tai hsl:ltä. Aamuinen luultavasti lokista. Kuvittelisin, että 5-linja on jäänyt sinne roikkumaan [ikuisesti] viime kesältä ja joku lokissa on sen kummemmin miettimättä ruksannut kaikki linjat.

Jep, LOKista suurin osa ratikan poikkeusinfoista tulee. Tuo linja 5 on tosiaan jäänyt sinne, ja kun valitsee täpän kaikki linjat, tulee myös linja 5 mukaan (eli sitä ei ole erikseen ruksattu, ei vaan ole huomattu sen vielä olevan siellä). Laitoin tietoa poikkeusinfoa ylläpitävälle HSL:lle, jotta poistaa tuon linjan 5.
 
20120205_004.jpg

Sunnuntai-iltana 5.2.2012 pyrytti taas reippaasti, jolloin välipalavaunut jumiutuivat mäkiin ainakin linjoilla 4 ja 10. Oheinen kuva on Katajanokan Kanavakadulta, jossa MLNRV 78 ei päässyt omin avuin edes mäen alkuun, vaan HE 125 tuli hinaamaan sen pinteestä. Vaunu oli aluksi päässyt omin avuin mäen puoliväliin saakka, mutta pyörien sutiessa moottorit ylikuumenivat niin että vaunu jouduttiin "buuttaamaan", jotta sen moottorit saatiin taas ajokuntoon. Tämän jälkeen nousu ei enää onnistunut, vaan kuljettaja päätti peruuttaa Satamakadulle ja ottaa vauhtia. Toisella yrittämällä ei päästy edes kunnolla kaarteesta mäkeen, mutta onneksi raivausauto saapui siinä vaiheessa hätiin. Vaunu oli jumittanut ensimmäisen kerran jo matkallaan kohti Katajanokan päätepysäkkiä, jolloin se jäi sutimaan Merikasarminkadulle Vyökadun pysäkin jälkeiseen ylämäkeen. Tuolloinkin vaunu jouduttiin käynnistämään uudestaan, mutta lopulta se kuitenkin selvisi omin voimin kyseisen mäen ylös.

Harjavaunu 2123 oli lähetetty Katajanokalle putsaamaan kiskoja, mutta matkalla sen jarrut jumiutuivat Ritarihuoneen lähettyvillä. Se pääsi kuitenkin pienen viiveen jälkeen jatkamaan matkaansa, ja saapui sitten kolmen välipalavaunun muodostaman jonon hännille Kruunuvuorenkadulle. Sieltä kaksi miestä jalkautui HE 125:n miehistön avuksi putsaamaan Kanavakadun mäen kiskouria käsipelillä. Viiden miehen työskenneltyä mäessä parinkymmenen minuutin ajan kiskot saatiin sellaiseen kuntoon, että jonon kaksi muuta välipalavaunua pääsivät mäen ylös ilman hinausta.

Hieman aiemmin samana iltana jopa Ritarihuoneelta Senaatintorille ajaminen tuotti suuria ongelmia välipalavaunulle, vaikka kyseisellä paikalla ei ole mäkeä nimeksikään. Vaunun vauhti oli parhaimmillaankin selvästi kävelynopeutta hitaampi, ja siksi matkustajia päästettiin kyydistä matkalla. Myös bussi linjalla 16 (joka on parhaillaan Mariankadun kiertävällä poikkeusreitillä) ohitti sutivan vaunun ajamalla vasemmanpuoleisilla pyörillään vastapuolen pysäkkikorokkeen kautta. Tälläkin osuudella kuljettaja pysäytti vaunun kokonaan muutaman kerran jäähdyttääkseen sen ylikuumentuneita moottoreita. Kun vaunu viiden minuutin sutimisen jälkeen pääsi Senaatintorin kulman (lämmitetylle) vaihteelle, pyörien pito parani kuin taikasauvan iskusta, puhumattakaan Aleksin lämmitetystä osuudesta.
 
Samalla pääsin todistamaan itselleni täysin uutta ilmiötä: valokaaria vaunun pyörien ja kiskojen välillä.

Tarina kertoo, että kun yleislakko maaliskuussa 1956 päättyi, olivat raitioteiden kiskourat täynnä kovaksi pakkautunutta jäätä. Tämä olisi sitten poistettu niin, että ajettiin raitiovaunulla aina vähän kerrallaan eteenpäin, valokaari sulatti kiskoja tehokkaasti, vaunu rysähtää takaisin kiskoon, taas eteenpäin ja sama toistuu.
 
SRS-uutisissa on valokuvan kera näytetty, mikä seuraus siitäkin saatiin, ettei Jämsänkadulle voinut tehdä ratikkakaistoja. Tilaahan siinä olisi yllin kyllin. Bussi jumittaa mäessä 6.2. eikä jaksa sitä ylös, perässä seisoo kaksi raitiovaunua. Kalliiksi tulee.
 
SRS-uutisissa on valokuvan kera näytetty, mikä seuraus siitäkin saatiin, ettei Jämsänkadulle voinut tehdä ratikkakaistoja. Tilaahan siinä olisi yllin kyllin. Bussi jumittaa mäessä 6.2. eikä jaksa sitä ylös, perässä seisoo kaksi raitiovaunua. Kalliiksi tulee.

Olin itse toiseen suuntaan kulkevassa 59:ssä mikä juuttui samaan ruuhkaan. Lopulta tämä mäkeen juuttunut 59 sai peruutettua edelliseen risteykseen, teki u-käännöksen ja lähti Teollisuuskatua Pasilan suuntaan. Paikalle oli ehtinyt kertyä jo useampikin 59, 22 ja 9:jä molempiin suuntiin.
 
Ja päivän havainto: kasin pysäkeillä lukee nyt sitten Jätkäsaari. Oopperalla ja ilmeisesti siitä alkaen linjaliuskoissa on vain Jätkäsaari, sitä ennen lukee Töölö-Jätkäsaari. Vaunuissa toki lukee edelleen Saukonpaasi. Eihän siinä nyt samaa tekstiä voi olla kuin pysäkillä. Muuten menisi aivan liian helpoksi. Saisikohan nelosen vaunuihin määränpäätekstiksi Kadettikoulu ;)

Reilu kuukausi Saukonpaasia riitti. Eilisestä lauantaista alkaen myös vaunujen määränpääteksti on nyt Jätkäsaari.

Mitä tulee Jämsänkatuun niin kyllähän tuohon vieläkin saisi ainakin ylöspäin melko helposti ainakin sulkuviivallisen raitiokaistan. Kuinka tärkeitä ovat nämä muutamat parkkiruudut kadun laidassa? Uusien kaistajärjestelyjen myötä ysi saisi myös paremman hyödyn Kumpulantien risteyksen jokerivaloista. Autoletkan perässä körötellessä punaisista valoista on ratikalle vähän hyötyä, kun autot pysähtyvät kolmion taakse ja jokainen ihmettelee oman aikansa mitä risteyksessä oikein tapahtuu kun kukaan ei näytä ajavan mihinkään.

Vieläköhän olisi mahdollista korjata ysilinjan yksi suurimmista valuvioista, kiertely Teollisuuskadulla autojen seassa? Tilaa näyttäisi yhä olevan hyvin piirtää linjaus uusiksi suoraan Jämsänkadulta Aleksis Kiven kadulle (Karjalankadun risteys). Eräs suunnittelija tosin arvioi minulle, ettei Konepajan uusien kerrostalojen parkkiluolien katto ole tehty ratikan kestäväksi.
 
Jämsänkadulla auttaisi paljon sekin, että jokerivalot toimisivat myös busseille, jolloin bussin ei tarvitsisi pysähtyä tuohon ylämäkeen, josta liikkeellelähtö liukkaalla tuottaa ongelmia.

---------- Viesti lisätty kello 15:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:00 ----------

Eräs suunnittelija tosin arvioi minulle, ettei Konepajan uusien kerrostalojen parkkiluolien katto ole tehty ratikan kestäväksi.
Näyttäisi olevan 60 tonnin painorajoitus.
 
Jämsänkadulla!

Ennen hyvinä aikoina kun vielä Stara oli HKR käytettiin hiekkaa liukkauden torjuntaan!
 
Jämsänkadulla!

Ennen hyvinä aikoina kun vielä Stara oli HKR käytettiin hiekkaa liukkauden torjuntaan!
Miten kauas pitää mennä niihin "entisiin hyviin aikoihin"? Kyllä mä olen jäänyt jo vuonna 1994 tuohon samaan mäkeen jumiin HKL:n 86-sarjan nivelbussilla, kun h59 alkoi kulkea sen kautta, eikä hiekkaa näkynyt silloinkaan. Jos bussin pystyy pitämään liikkeessä niin ongelmat on ohitettavissa, mutta kun siihen yleensä joutuu pysähtymään väistämisvelvollisuudesta johtuen.
 
SRS-uutisissa on valokuvan kera näytetty, mikä seuraus siitäkin saatiin, ettei Jämsänkadulle voinut tehdä ratikkakaistoja. Tilaahan siinä olisi yllin kyllin. Bussi jumittaa mäessä 6.2. eikä jaksa sitä ylös, perässä seisoo kaksi raitiovaunua. Kalliiksi tulee.

Tuossa kuvassa tuo 62:n vaunu on kyllä hurjan näköinen... Missä mutasateessa tuo on ollut...
 
Miten kauas pitää mennä niihin "entisiin hyviin aikoihin"

Totta, nykyään käytetään vaan ympäristöystävällistä suolaa, joka auttaa tälläisillä nollakeleillä.
On vissiin pölyävän hiekan kerääminen keväällä niin työlästä.
 
Totta, nykyään käytetään vaan ympäristöystävällistä suolaa, joka auttaa tälläisillä nollakeleillä.
Kyllä suolaa on käytetty ainakin Helsingissä koko työurani aikana. Ei mitenkään vain nykyään, mutta toki liukkaudentorjuntaan käytettäviä suolatyyppejä (esim.raetta ja liuosta) on tänäpäivänä useampia erilaisia.
Jusa sanoi:
On vissiin pölyävän hiekan kerääminen keväällä niin työlästä.
Voi sitä hiekan määrää, joka bussien lattiatkin täyttää keväisin. Ja se puhditus tosiaankin: viime keväänä osuin Runeberginkadulle, kun hiekoitussepeliä hieman putsattiin. Koko tienoo oli harmaan usvan peitossa ja voin vain kuvitella mikä määrä pienhiukkasia hengitysilmassa leijui sen seurauksena.
 
Takaisin
Ylös