Vaunujen jako

Liittynyt
31 Elokuu 2005
Viestit
700
Teemme jokainen havaintoja, mikä vaunu on milläkin reitillä ja mielenkiintoisimmista informoimme täällä.
Sanokaapa, te jotka tiedätte:
-Millä systeemillä tai perusteella mikin vaunu joutuu millekin vuorolle.
Ei kai se ihan satunnaistakaan ole, jakaako "tallipäällikkö" vaunut vai kuka. Ulosmarssilla on varmaan jokin merkitys.
 
Tyhjentävin ja tiedonsisällön kannalta paras vastaus saataisiin varmasti ammattilaiselta. On eri asia, haluavatko ammattilaiset ensimmäisenä "paljastaa" näitä asioista... :wink:
Kerron harrastastuspohjalta muutamia näkökohtia: Töölöön on sijoitettu lähinnä matalalalattiavaunuja (sarja 201 - 240) sekä täyskorjattuja NrII-sarjan vaunuja (ml. myös vaunu 87, jossa on edellisten ohella sähköinen linjakilpi, jollaisella pystytään näyttämään tunnus 4T). Koskelan vaunuvalikoimaan kuuluu periaatteessa kaikenlaisia vaunuja.
Neloselle sijoitetaan periaatteessa kummankinlaisia Töölön vaunuja, kuitenkin sillä periaatteella, että yövaunuiksi ei ensisijaisesti sijoiteta sarjan 201 - 240 vaunuja. Kympille sijoitetaan lähinnä matalaa kalustoa. Mikäli sitä ei jokaiseen vuoroon riitä, niin sitten Valmet-niveliäkin.
Koskelassa kolmosille sijoitetaan muihin kuin yövaunuihin matalia vaunuja niin paljon kuin niitä riittää, muilta osin Valmet-niveliä.
Seiskoille ja kasille sijoitetaan Valmet-niveliä.
Kuutoselle sijoitetaan nykyään vakkareihin lähinnä Valmet-niveliä, mutta jos vain matalia riittää, niin niitäkin. Kuutosen ruuhkissa on nykyään varsin yleisesti Mannheim-vaunujakin, samoin matalia. Mannheim-vaunuja voi näkyä joskus kokopäivävuoroissakin.
1/1A:lla voi näkyä etenkin ruuhkissa "melkein mitä vain". Yleisin vaunutyyppi ykköselläkin on Valmet-nivel. Vaunutilanteen mukaan 1A:n ruuhkissa voi olla joskus jotain kirjavampaakin tavaraa Laihilaisista ja Mannheimeista Matoihin. Oheiset tiedot perustuvat aktiivisiin kenttähavaintoihin eli "bongauksiin". Ei siis ole kysymys mistään liikesalaisuuksista... :wink:
 
Entäpäs pitkälle 1970-luvulle asti, jolloin oli käytössä ns. vakiovuorjen nimikkovaunujärjestelmä. Kullakin vuorollahan oli silloin oma tietty vaununsa. Mahtoiko iltaisin viimeisen vaunun hallille tulon jälkeen tai ennen aamun ensimmäisen vaunun lähtöä olla mahtava vaunujärjestelyrumba? Illan päätteeksi vaunut tuskin seisoivat seuraavan aamun oikeassa hallistalähtöjärjestyksessä.

Entäpä linjojen 4, 6 ja 10 teliperävaunut? Liitettiinkö ne nimikkomoottorivaunuun vai aivan sattumanvaraisesti?

Piirka
 
Sanoisin, että nimikkovaunujärjestelmässä "vaihtotöitä" riitti hallissa todella paljon. Eiväthän vaunut sisäänajossa voineet mitenkään itsestään mennä sopivaan järjestykseen seuraavaa ulosajoa silmällä pitäen.
Eivätköhän "telijunien" perävaunut olleet likipitäen täysin mielivaltaiset yksilön suhteen.
Nykyäänkin joudutaan hallimiesten yms. toimesta jonkin verran tekemään "vaihtotöitä", koska toisinaan joihinkin ruuhkavuoroihin halutaan tietty yksilö, jonka tarkoitus on mennä heti aamurupeaman jälkeen johonkin huoltoon tai pesuun.
 
Rattivaunu sanoi:
Sanoisin, että nimikkovaunujärjestelmässä "vaihtotöitä" riitti hallissa todella paljon.
Olen nähnut joskus listan nimikkovaunuista. Kolmosilla ja kasilla ajettiin mustangeilla ja nelosella, kutosella ja kympillä taas nykysillä laihialaisilla ja ysillä arkuilla. Sinällään epärationaalinen järjestelmä, koska jotkut vaunut seisoivat kait vuosikausia varavaunuina. Kun nimikkovaunujärjestelmästä luovuttiin, niin kuinka suuria eroja oli nimikko- ja varavaunujen ajokilometrimäärissä (koskee lähinnä 1950-luvun telivaunuja)? Vuoden 1959 vaunuista numerot 5-7, 19, ja 24 poistettiin jo vuosina 1991-94. Johtuiko näiden poistaminen liiallisesta kulumisesta vai esim. kolarivauroista?

Ja vielä kysymys, joka on mietityttänyt pitkään. Kalasatamassa oli 1990-luvun lopulle saakka kaksi telivaunun koria toisiinsa nojaten. Ne näkyivät metrosta käsin metroradan pohjoispuolella. Kun Sompasaaren konttivarastoaluetta laajennettiin, katosivat nämä raadot. Miksi nuo kaksi vaunua olivat sijoitettu Kalasatamaan? Vuosikausia odottamassa rahtausta ulkomaille?

Piirka
 
Kalasataman ratikat

Piirka sanoi:
Miksi nuo kaksi vaunua olivat sijoitettu Kalasatamaan? Vuosikausia odottamassa rahtausta ulkomaille?
Kävin niitä kerran katsomassa jokunen vuosi sitten ja kysyinkin, mitä ne ovat. Olivat siellä muistaakseni siksi, että joku oli hankkinut ne varastorakennuksiksi. Eli eivät olleet menossa minnekään.

Käyttö ei näyttänyt kovin aktiiviselta ja vastaaja tiesikin kertoa, että ovat kohta lähdössä romuksi.

On niistä jotain kuviakin sieltä rannasta, mutta kun eivät ole digiaikana otettuja, en niitä ihan heti löydä saati saa näkyville.

Antero
 
Tuota noin, eivät ne varavaunut varmaan sittenkään nyt ihan tyhjänpanttina seisseet vuosikausia... :)
Nimittäin liikennehommissa eri tehtävissä eri aikoina toimiessani olen kyllä vahvasti havainnut, että "varavaunuille" riittää kovastikin käyttöä kutakuinkin päivittäin. Se nyt vain on niin, että "nimikkovaunuista" vaikka kuinka moni on pajalla tai ihan muuten vain huollossa varsin usein. Tämä merkitsee sitä, että puuttuvan nimikkovaunun tilalla on ajossa varavaunu. Varavaunut kulkevat hyvin aktiivisesti ties missä vuorossa, mutta useimmiten jossain kuitenkin. Aina voi käydä niin, että joku vaunu "pääsee vähemmällä" kuin jokin toinen, mutta varavaununa tai -autona oleminen ei automaattisesti takaa heikkoa käyttöastetta.
Ihan jo vanhoja kuvia katsomalla huomaa, kuinka linjoilla 4, 6 tai 10 yhtäkkiä VTS vetääkin teliperävaunua vakiovuorossa, jossa listojen mukaan pitäisikin olla vuoden 1959 vaunu... :wink: Varavaunun roolissa oleva VTS saa kuin saakin tehdä ihan kunnolla töitä, mutta koskaan ei varmuudella tiedä, minkä tilalla.
Olen aika ajoin pähkäillyt, mahtoivatko nimikkosysteemin aikana tietynnumeroiset sarjat olla itseensä nähden samanpituisia vuodesta toiseen. Nimittäin sellainen kyllä olisi aiheuttanut huomattavaa hajontaa vaunukohtaisien suoritteiden kertymiseen. Jotenkin uskoisin, että hommaa "räplättiin" sillä tavoin, että vaunujen kulumista olisi saatu jossain määrin tasattua. Kaikista pienin suorite saadaan jatkuvasti ruuhkavuoroihin sijoitetulle kalustolle. Siksi yleensä kaikista toisarvoisin kalusto on ruuhkissa, eikä suinkaan varavaunuina. Tosin ruuhkavuorojen varavaunut ovat yleensä "yhtä huonoja" kuin itse ruuhkavaunutkin.
Kalasatamassa seisseet vaunut olivat #7 ja #24. Ainakin #24 oli monella tapaa loppuunkulunut ja täysin "rämä". Seiskan poistamisen syytä en varmuudella muista, liittyikö se sähkölaitteisiin vai mihin... Joissakin Karioissa muistaakseni korroosiokin oli melkoinen riesa. Minun tietääkseni jonkun kaakkoissuomalaisen yrityksen oli tarkoitus viedä ne vaunujen korit vesiteitse pois, mutta homma meni jollain tapaa puihin. Eivätköhän ne romuliikkeelle lopulta päätyneet...
 
Hieman myös Turun vaunukiertoa, jota joskus muinoin bongailin. Kakkoslinjan jälkivaunuilla oli iltapäiväruuhkassa käänteinen järjestys kuin aamuruuhkassa. Jos esim. aamulla oli 21+121, 22+122, 23+123, 24+124 ja 25+125, niin iltapäivällä 21+125, 22+124, 23+123, 24+122 ja 25+121. Iltapäiväruuhkan jälkeen ensimmäisillä halliin menneitten vaunuparien jälkivaunuilla oli seuraavana aamuna käänteinen järjestys, mutta viimeisinä halliin menneet vaunuparit olivat semmoisinaan seuraavana aamuna liikenteessä ja samassa järjestyksessä.

Seuraavana arkiaamuna kakkosella oli esim. 24+122, 25+121, 26+123, 27+124 ja 28+125. Vaunut 21, 22 ja 23, jotka edellisen iltapäiväruuhkan jälkeen olivat loppuillan ajaneet yksinäisenä kakkosella, olivat seuraavana aamuna vuorostaan kolmosella. Vaunut 26, 27 ja 28 olivat edellisenä iltana klo 20-21 harvennuksessa jääneet pois liikenteestä.

Ykköslinjalla oli yleensä oma kalustonsa. Jos ykköslinjan järjestys oli 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54 ja 55, niin oli se seuraavana päivänä 49, 51, 53, 55, 48, 50, 52 ja 54, eli limittöitynyt. Jälkivaunut olivat yleensä aina aamuisin samassa järjestyksessä ja iltapäivisin samassa käänteisessä järjestyksessä.
 
Takaisin
Ylös