Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Itse asiassa noita venäläisiä asemannimiä on vastikään vaihdettu vastaamaan kaupunkien nimiä. Ilmeisesti RŽD:lläkin huomattiin vihdoin, että Neuvostoliitto on romahtanut.
Esim. Sverdlovsk Pass on siis nykyään Ekaterinburg Pass, Gorkij Mosk on Nižnij Novgorod Mosk (vai onkohan tuo maininta Mosk enää mukana?) ja Leningrad Vit, Leningrad Finl ja sen semmoiset ovat jo pitempään olleet S-Peterburg Vit, S-Peterburg Finl ja niin edelleen.
Toisaalta Moskovassa asema, josta lähdetään Suomenlahden pohjukkaan Сапсанilla on edelleenkin "Ленинградский вокзал". Ja onhan Riksu–Piiteri-baanalla edelleenkin mm. Лейпясуо (Leipäsuo), vaikka aseman alkuperäinen nimi on Голицыно, Galitsina. Myös Kanneljärvi eli Каннельярви on saanut säilyttää suomalaisen nimensä, vaikka toimivaltainen viranomainen on vaihtunut jo eläkeikä sitten.
 
Mitä tähän viestihaaraan siis kirjoitellaan? Bulgaariasta vai Berlinistä, Helsingistä vai Dubrovnikistä? Otsikko on nyt täysin kekkoslaisten laatima, menneisyydestä.
 
Rautaesirippu (pl. ex-DDR) toimii mielestäni hyvänä vedenjakajana tässä yhteydessä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Rautaesirippu (pl. ex-DDR) toimii mielestäni hyvänä vedenjakajana tässä yhteydessä.

Mutta kun se ei perustu maantieteeseen eikä ilmansuuntiin. Se on vain yli kaksikymmentä vuotta sitten päättyneen poliittisen suuntauksen raja. Eihän "itä" ole muutenkaan synonyymi "kommunismille".
 
Ei kai tuo luonnonmaantieteellisestikään aivan pielessä ole, vaikka politiikka jätettäisiinkin syrjään. Lähinnä Suomi (josta nyt tuskin muutenkaan on syytä keskustella näin yleisen otsikon alla) ja Kreikka ovat "väärissä" paikoissa. Euroopassa näitä valtioiden rajoja ei kuitenkaan ole vedelty viivottimella, joten kovin suoraa luonnonmaantieteellistä jakolinjaa idän ja lännen väliltä tuskin on löydettävissä. Toki jos jokaista Albanian vuohivetoista vuoristoraitiotietä varten tarvitaan oma ketju että asiat pysyvät ilmansuunnallisesti ruodussa, niin ei siinä mitään.
 
Pistetään tänne "itäiseen Eurooppaan" uutinen vaikkakin vähän myöhässä;

Tsekkiläinen Pragoimex on esitellyt uuden EVO2 mallinsa Ostravassa, Tsekin kansallisilla raideliikennepäivillä. Tarkoitus on toimittaa Libereciin kahdeksan kappaletta näitä vaunua. Pituutta 21,75 metriä. Tsekissä mennään kaluston osalta eteenpäin ja vaatimustaso tuntuu nousseen Skoda 15T (Skoda ForCity) toimitusten jälkeen. Hyvä niin raitiovaunumarkkinoiden monipuolisuuden kannalta.

Siinä muutama kuva Commonsista:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Czech_Raildays_2012,_Evo2_(01).jpg
 
Poznanissa avataan huomenna klo 18 uusi raitiotielinja Franowon kaupunginosaan. Osuuden pituus on 2,5 km, josta 800 m tunnelissa. Franowoon on nousemassa myös uusi varikko.
 
Mutta kun se ei perustu maantieteeseen eikä ilmansuuntiin. Se on vain yli kaksikymmentä vuotta sitten päättyneen poliittisen suuntauksen raja. Eihän "itä" ole muutenkaan synonyymi "kommunismille".
Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa. Varsinkin Kylmän sodan aikana termiä käytettiin viittaamaan maihin, joiden järjestelmä oli tuolloin sosialistinen. Itä-Eurooppaan luettiin tällä perusteella Venäjän Euroopan puoleiset osat, Baltian maat, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Tšekki, Slovakia, Romania, Moldova, Bulgaria, Albania ja entisen Jugoslavian maat. YK käyttää tästä hieman poikkeavaa määritelmää, jossa Baltian ja Balkanin maat eivät kuulu Itä-Eurooppaan. Itä-Euroopan maista kymmenen kuuluu tällä hetkellä Euroopan unioniin; kertoo Wikipedia.
 
Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa. Varsinkin Kylmän sodan aikana termiä käytettiin viittaamaan maihin, joiden järjestelmä oli tuolloin sosialistinen. Itä-Eurooppaan luettiin tällä perusteella Venäjän Euroopan puoleiset osat, Baltian maat, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Tšekki, Slovakia, Romania, Moldova, Bulgaria, Albania ja entisen Jugoslavian maat. YK käyttää tästä hieman poikkeavaa määritelmää, jossa Baltian ja Balkanin maat eivät kuulu Itä-Eurooppaan. Itä-Euroopan maista kymmenen kuuluu tällä hetkellä Euroopan unioniin; kertoo Wikipedia.

Missä on Saksan Demokraattinen Tasavalta? Berliinin länsipuolella tapahtuvat nykypäivän ratikkauutiset niputan tänne Itä-Euroopan uutisten puolelle, koska raja kulkee nykyisin Saksan halki ossien ja wessien välissä.

Onko Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välissä vielä Keski-Eurooppakin?
 
Missä on Saksan Demokraattinen Tasavalta?

Historian lehdillä ja ryssien utopioissa.

Berliinin länsipuolella tapahtuvat nykypäivän ratikkauutiset niputan tänne Itä-Euroopan uutisten puolelle, koska raja kulkee nykyisin Saksan halki ossien ja wessien välissä.

Onko Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välissä vielä Keski-Eurooppakin?

Aivan sama. Näitä tämän aiheen uutisia on tällä foorumilla niin vähän, että jokainen niistä kiinnostunut varmasti löytää ne vaikka ketjun otsikkon nimeä ei väännettäisikään dosenttitason politiikka-, historia- ja maantietoanalyysien pohjalta.
 
Varsova aikoo anoa EU-varoja kolmen uuden raitiolinjan rakentamiseen.

Ensisijainen kohde on Gocławin kerrostalolähiö Wisła-joen itärannalla ja sinne tarvitaan arviolta 2,5 km uutta rataa. Projekti tosin sisältää myös radan jatkamisen toiseen suuntaan poikittaisyhteytenä edelleen Aleja Waszyngtona -kadulta ja tunnelissa Warszawa Wschodnia -aseman ali ja edelleen Szwedzka-katua Żaba (=sammakko)-nimiseen liikenneympyrään.

Toinen kohde on Wilanów, joka tunnetaan kuninkaallisesta palatsistaan. Sinne on ollut raitiotie, joka suljettiin remonttia varten 70-luvulla ja on sittemmin purettu pois. Uuden raitiotien pituus olisi vähimmillään 6-7 km ja tähän liittyy myös kehämäinen jatkosuunnitelma Mokotówin ja Banacha-päätepysäkin kautta tunneliin ja edelleen Warszawa Zachodnia -aseman ali Wolan puolelle.

Kolmas kohde on jälleen joen itärannalla. Sen tarkoitus olisi yhdistää nykyinen Żerań FSO -päätepysäkki jo rakenteilla olevaan Tarchominin raitiotiehen.

Tramwaje Warszawskie -yhtiön edustaja arvelee, että nämä projektit eivät toteudu ilman EU-tukea, mutta tuen avulla ensimmäistä päästäisiin aloittamaan 2015.
 
1. Olsztyn. 11 linjakilometriä käsittävän verkoston rakennustyöt on aloitettu. Kaupungissa oli aiemmin raitiotie vuosina 1907 - 1966.

Puolankielisen wikipedian kartta, josta ilmenee sekä vanha raitioverkko, että rakenteilla oleva uusi osuus. Mikäli ymmärsin oikein tästä Youtube -videosta, rakennetaan ensiksi osuus rautatieasemalta (Dworzec Olsztyn Główny) eteläiseen osaan kaupunkia (Osiedle Jaroty). Myöhemmin rakennetaan mm haara yliopistolle. Ja jos ymmärsin oikein videon sanoman oikein, kustantaa radat ja varikko 75 milj. € sekä 15 Solaris Tramino vaunua (sivuston järnvägsnyheter.se mukaan) 30 milj. €, yhteensä 105 milj €.

Toiseen Youtube -videoon on vanhoista postikorteista koostettu kaupungin näkymiä. Siellä täällä näkyy vanhoja ratikoitakin.
 
Krakovassa on torstaina 4.10. otettu käyttöön viisi kaupungille uudentyyppistä Bombardier NGT8-raitiovaunua. Vaunujen pituus on 32,8 m, leveys 2,4 m ja huippunopeus 80 km/h. Vaunuissa on kolme osiota, viidet ovet ja 77 istumapaikkaa. Vaunuja on kaupunkiin tulossa kaikkiaan 30 kpl. Kuvia mm. täällä.
 
Krakovassa on torstaina 4.10. otettu käyttöön viisi kaupungille uudentyyppistä Bombardier NGT8-raitiovaunua. Vaunujen pituus on 32,8 m, leveys 2,4 m ja huippunopeus 80 km/h. Vaunuissa on kolme osiota, viidet ovet ja 77 istumapaikkaa. Vaunuja on kaupunkiin tulossa kaikkiaan 30 kpl. Kuvia mm. täällä.
Tällainen vaunu oli esillä Innotransissa Berliinissä. Vaunun teli- ja niveljärjestys on sama kuin HKL:n Transtechilta tilaamissa vaunuissa, mutta keskivaunun telit eivät ole vetäviä. Päätyvaunuissa on lattiassa porras, eli päätytelien yläpuolinen lattia on muuta vaunua korkeammalla. Krakovan raideleveys on 1435 mm.

Antero
 
Takaisin
Ylös