Virroittimien monikäyttö Kulosaaren Jumbossa

Mitä tässä suomalaisessa kahdella saksisangalla varustetussa ratikassa oikein tapahtuu? Onko tämä ihan oikeaoppista? Vuosia myöhemmissä kuvissa toinen virroitin on käytössä alasvedettynä ja vielä myöhemmissä kuvissa toinen byygeli on peräti poistettu kokonaan.
http://www.raitio.org/historia/kulosaar/kuva10.jpg

Vs: Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Compact sanoi:

Mitä tässä suomalaisessa kahdella saksisangalla varustetussa ratikassa oikein tapahtuu? Onko tämä ihan oikeaoppista? Vuosia myöhemmissä kuvissa toinen virroitin on käytössä alasvedettynä ja vielä myöhemmissä kuvissa toinen byygeli on peräti poistettu kokonaan.
http://www.raitio.org/historia/kulosaar/kuva10.jpg

Klikkaa laajentaaksesi...

Kun ei ole käytössä Kulosaaren vaunujen sähkökaaviota, jää arvailun puolelle. Ja arvaukseni on, että Jumboissa oli yksi virroitin kytketty saman vaununpäädyn kontrolleriin. Siis ylhäällä oli pidettävä se virroitin, jonka kontrollerista kulloinkin ajettiin. Jos virroitin oli alhaalla, sen vaunupäädyn ajolaite oli pimeänä.

Linkattu kuva taitaa olla tilanteesta, jossa vaunua ajetaan lautalle. Silloin luultavasti on tarvittu molempien päiden ajolaitteita, ja on ollut käytännöllistä pitää kumpikin virroitin ylhäällä sen sijaan, että niitä nostetaan ja lasketaan edestakaisin.

Nyt voi kysyä, miksi ei sitten muissa kahteen suuntaan ajettavissa vaunuissa ollut myös kahta virroitinta. Esimerkiksi siksi, että virroittimen tulee olla 2-akselisen vaunun akseleiden välisellä alueella tai akselin päällä pysyäkseen kaarteissa ajolangan alla. Lyhyissä vaunuissa ei ole tilaa kahdelle virroittimelle, joten on pakko rakentaa yhden virroittimen järjestely.

Antero

Vs: Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Antero Alku sanoi:

Linkattu kuva taitaa olla tilanteesta, jossa vaunua ajetaan lautalle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta Antero, jumbothan (pituus 11,5 m) eivät raitiovaunulautta Brändöllä seilanneet. Eivätkä edes pikkuruotsalaisetkaan (pituus 8,7 m). Vain Kummerit (pituus 7,7 m) soveltuivat laivattaviksi.

Kuva on Söödernääsin rannasta Palosaaren uuden kääntösillan juurelta. Tuo silta on muuten tietääkseni toinen suomalainen (yksityisen tahon rakentama) yleisen liikenteen käyttämä silta, jonka käytöstä perittiin siltamaksua. Siis "tietulli".

Vs: Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Compact sanoi:

Mutta Antero, jumbothan (pituus 11,5 m) eivät raitiovaunulautta Brändöllä seilanneet. Eivätkä edes pikkuruotsalaisetkaan (pituus 8,7 m). Vain Kummerit (pituus 7,7 m) soveltuivat laivattaviksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen siis joko lukenut huonosti kirjan Kuliksen ratikan historiasta, tai en muista mitä olen lukenut. Taitaa olla jälkimmäinen. Kiitos korjauksesta.

Tämän korjauksen jälkeen en keksi selitystä sille, miksi ajettaisiin kahdella virroittimella. Eivät kai ajan kuljettajat olleet niin laiskoja, etteivät viitsineet linjan päässä suuntaa vaihtaessaan vetää alas joutavaa virroitinta. Vai olisiko ollut niin, että virroittimet ovat kuitenkin kytketyt rinnan, ja molemmat pidettiin ylhäällä paremman ajolankakontaktin vuoksi esim. sellaisella säällä, jolloin saattoi esiintyä kontaktivaikeuksia.

Antero

Vs: Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Antero Alku sanoi:

Vai olisiko ollut niin, että virroittimet ovat kuitenkin kytketyt rinnan, ja molemmat pidettiin ylhäällä paremman ajolankakontaktin vuoksi esim. sellaisella säällä, jolloin saattoi esiintyä kontaktivaikeuksia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itselläni on ollut sellainen fiilis aina. Ja toisaalta ihan status-juttu: kaksiakselisissa on vain yksi kosketussanka ylhäällä (jumbojen tulon aikaan kaikissa R&O:n pienissä moottorivaunuissa oli vain lyyra ja aiemmin myös trolley), mutta telivaunussahan pitää olla tuplamoottoreidenkin takia myös tuplabyygelit. Ja vieläpä vallankumouksellisen uutta saksisankamallia, jota ei tarvitse käännellä päätekohdissa!

Eikös jossakin vanhassa kuvassa Kulosaaren vaunu ajanut takimmainen saksisanka ylhäällä? Kaikesta päätellen etummaisen virroittimen käyttö on kuitenkin aina ollut yleinen käytäntö.