Mitä Helsinki-yhteistyö voisi olla? Onko Helsingissä kapasiteettia raideleveyssidonnaiseen toimintaan esim. kori- tai telikorjaamossa sillä tavalla, että voisi myydä palveluita ulos? Onko korjaamotoiminta edes raideleveyssidonnaista ja voidaanko palvelut ostaa myös jostain muualta, esim. VR:ltä?
Kun tällä hetkellä Helsingissä on Pasilan entiseltä konepajalta vuokrattuna lisätilaa vaunuston ylläpitoon, en näe oikein mielekkäänä pohtia sitä, tehtäisiinkö Helsingissä joitain toimintoja Tampereen ja Turun raitiovaunujen kanssa. Helsingin vaunusto tulee lisääntymään ja tarvitaan uusia varikkotiloja nykyisten lisäksi. Vaikka uusien vaunujen huolto- ja korjaustarve tulee olemaan nykyisiä vähäisempi, ei täältä löytyne kapasiteettia yli oman tarpeen.
Tampereen ja Turun yhteinen vaunumäärä tulee alkuvaiheessa olemaan noin 40. Kaikki on uutta kalustoa, joka ei vaadi mittavaa huoltokapasiteettia. Päivittäishuoltoa ei voi keskittää yhteiseksi, mutta määräaikainen ennakoiva huolto voisi olla mahdollista ainakin osin tehdä yhteistyönä. Rautatietä pitkin vaunu on yön yli toisessa kaupungissa – jos siis raideleveys on 1524.
Huolto- ja korjaamopalveluita voi ostaa ”mistä vain”, mutta kun niillä on Suomessa olemattomat markkinat, tarjontaa ei ole. Laajinta kiskokaluston huoltotoimintaa on VR-Yhtymällä, mutta HSL:n junien huoltosopimuksen perusteella hinta ei houkuttele ostamaan VR-Yhtymän palveluita. Aikoohan HSL ostaa Flirtien lisätilauksenkin huollon jostain muualta. Tosin kysymys on, mistä? Raideyhteys on metrovarikolle, mutta mahtavatko Flirtit päästä Puotilan tunnelin ja Itäkeskuksen läpi. Toistaiseksi on vielä Viikin raide... Mutta ehkä jotain synergiaa voisi syntyä siitä, jos on kysyntää Flirtien huollon lisäksi kahden kaupungin raitiovaunuille. Tai olisiko Flirt-huollosta apua jakamaan mahdollisen ylikapasiteetin kustannuksia Turun tai Tampereen ratikkavarikolla?
Kuinka paljon etua silloin on siitä, että VR:n dieselveturi voi vetää vaunut VR:n pajalle eikä tarvita autokuljetuksia nostoineen ja kiskoillelaskuineen?
Metrojunien peruskorjauksen perusteella tuskin mitään etua, päin vastoin. Vaikka junat olisi voinut viedä Otanmäkeen raidetta pitkin, maantiekyyti tuli halvemmaksi. Olen kuullut, että VR-Yhtymä olisi jopa esittänyt yhtä tolkuttomia hintoja ostamansa vaunukaluston toimittamisesta Otanmäestä ”omalle rataverkolleen”. Siis siitä, että tulevat hakemaan valmiit vaunut käyttöön.
Duokalusto kulkee rautatiellä huollettavaksi omalla voimallaan, eikä maksa kuin kuljettajan. Tällöin tulisi mieleen ajatus, että jos Turussa lähdetään liikkeelle duon kanssa Raision suuntaan ja edelleen, yhteinen huolto olisi Tampereella, koska turkulaisten on helppo ajaa vaunut sinne itse. Vaikka koko kalusto ei olisi duoa, huollon voisi ehkä järjestää siten, että duovaunu hinaa epäduon. Näin ei tarvita erillistä veturia.
Matkustajaennusteiden ylittymisestä en kantaisi suurta huolta. Kaluston määrä on joka tapauksessa mitoitettava jonkin aikavälin odotettavissa olevalle kasvulle. Sanotaan nyt esimerkiksi niin, että kalusto riittää 5–7 vuoden odotettuun kasvuun ja hankintaohjelma on suunniteltu myös verkon laajennusten mukaan. Jos vaunukapasiteetista tulee pulaa, se on nähtävissä ennakkoon. Silloin on aikaa hankkia vaunuja tai jatkaa/laajentaa suunnitelmissa olevia tilauksia.
Antero
