Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/19

Viestiketju: Milloin ratikoihin kultanumerot?

  1. #1
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Milloin ratikoihin kultanumerot?

    HROlla oli vanhimmissa vaunuissa tikkunumerot, kuten esim. Pikku-Ruotsalaisissa. Koskahan vaunuihin tulivat koristeelliset kultanumerot? Onko harrastajilla tietoa?

  2. #2

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Re: Milloin ratikoihin kultanumerot?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    HROlla oli vanhimmissa vaunuissa tikkunumerot, kuten esim. Pikku-Ruotsalaisissa. Koskahan vaunuihin tulivat koristeelliset kultanumerot? Onko harrastajilla tietoa?
    Arvaukseni on, että kultanumerot saatiin tuliaisina Jenkki-vaunujen myötä vuonna 1920. Pikkuruotsalaisessa 68 (HRO:n vaununumero) näkyisi olevan kultanumeroitu, kun taas saman sarjan kuusseiskassa oli numero vielä "ASEA-fontilla".

    Em. kuva vaunusta 68 pisti ajatusnystyrät toimimaan (uudenvuodenpäivänä ne eivät raidetaksijutun yhteydessä toimineet - väsymys jähmetytti hakutoiminnon ja siksi ei alkuperäistä raidetaksijuttua löytynyt). Vaunun 68 kuvauspaikan hahmontaan meni hetki, mutta sitten keksin sen. Katunäkymä on muuttunut melkoisesti sitten kuvanottohetken (1920-luku?). Milläköhän kadulla kuuskasi rullaa

    Piirka

  3. #3
    23Ají Anárjiri avatar
    Liittynyt
    03.07.2005
    Viestejä
    184

    oletus

    Kuuskasi rullaa pitkin Keskuskatua. Nuo kultaiset paksut koukeroiset numerot tulivat tosiaan Jenkki-vaunujen mukana ja samaa kaunista kirjasinta on käytetty hetki linjureissakin ja myös Tanpereella.
    Vauhtia vaunuun!

  4. #4
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus

    Kultanumerot ovat hyvin amerikkalainen instituutio eli kuten ihan oikein pääteltiin, tulivat "pyytämättä" Brillin vaunujen mukana meille, ja hyväksi havaittua niitä ryhdyttiin käyttämään myöhemmissä vaunuhankinnoissa. Aikaisemmissa ASEA:n vaunuissa oli ollut yksinkertaiset tikkunumerot. Kummerin ja Scandian vaunuissa, jos edetään kalustossa taaksepäin, oli taas puolestaan koristeelliset krumeluurinumerot.

    Alkuperäisistä kultanumeroista ovat meillä aikojen saatossa hieman muuttaneet muotoaan eräs/eräät. Nyt pohtimaan, missä niistä on eroja.

    Helsingin kaupungin vaakuna oli Scandian ja Kummerin valmistajien vaunujen kyljissä, vaikka kyseessä olikin yksityisen osakeyhtiön kalusto. Mainituissa ASEA:n vaunuissa ei niitä enää ollut. Vaakunat taisivat palata kylkiin vasta HKL:n perustamisen yhteydessä 1945.

  5. #5
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Milloin ratikoihin kultanumerot?

    Sama vaunu tikkunumeroilla vuonna 1910 ja kultanumeroilla vuonna 1973.
    Vaunu on hylätty vuonna 1956. Mielenkiintoista on, että vaunussa on edelleen HRO-numero vuonna 1973. Kuvat SRS ry:n vaunukuvastossa.

    Kuva 1, kuva 2

  6. #6
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Vaikuttaa siis siltä, että numerot tulivat ikään kuin valmistajan mukana eli tikkunumerot olivat vain ASEAn tuliaisia. Ja nyt selvisi sitten sekin, miksi San Franciscon kaapelivaunuissa on samanlaiset numerot kuin meillä.

    Millaisetkohan numerot sitten mahtoi olla Hietalahden telakan avoperävaunuissa? En löytänyt SRSn sivuilta sellaista HROn aikaista kuvaa, jossa numero näkyisi.

  7. #7
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus

    "Masa Yardsin" valmistamat ainoat ratikat tulivat ennen jenkkejä, eli niissä oli aikakauden standardi - tikkunumerot. Myöhemmin korjausmaalausten yhteydessä niihinkin tuli kultanumerot.

    Miksi TAKL:lla oli kultanumerot onnikoissa? Yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa HKL:n kanssa! Wäinö Paunulla oli myös kultanumeroita käytössä. Yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa TAKL:n kanssa!

    TAKL lopetti kultanumerot, kun DI Juhani Valanto jäi laitoksesta eläkkeelle. Se oli selkeä kannanotto! HKL:n bussipuoli lopetti kultanumerot jostakin syystä (ehkä hankintahinnan kalleus?), mutta otti ne uudestaan käyttöön jonkin juhlakauden yhteydessä. Muistelisin, että sysäys uudelleenottoon oli Jukka Hannikaisen ansiota.

    Kultanumerot ovat komeita, mutta tummalla taustalla (vihreä, sininen) näkyvät esimerkiksi valokuvissa huonosti. Halvat vaaleat tikkunumerot näkyvät paremmin.

  8. #8
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Re: Milloin ratikoihin kultanumerot?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Piirka
    Milläköhän kadulla kuuskasi rullaa
    Keskuskadulla Kaivokadun ja Aleksin välissä. Vasemalla näkyy Skohan talo, jonka paikalla nykyään on Makkaratalo.

    Vielä voivat ratikat tähänkin palata...

    Antero

  9. #9
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    "Masa Yardsin" valmistamat ainoat ratikat tulivat ennen jenkkejä, eli niissä oli aikakauden standardi - tikkunumerot.
    Tämäpä juuri kirvoitti kysymykseni: standardinumeroita kun ei tuntunut olevan ollenkaan, vaan kaikissa vaunutyypeissä oli erilaiset numerot valmistajan mukaan (Scandia, Kummer, ASEA, Brill...) Jos nyt tämän topikin olen oikein ymmärtänyt niin ne tikkunumerot, joita itsekin pidin "standardina", olivatkin vain numerot mallia.

    Niin ollen Telakan numerot ovat saattaneet olla mitä vaan, ehkä taas jotain valmistajan omaa. Kuva todistaisi suuntaan tai toiseen kun jostain sellaisen löytäisi.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    ...standardinumeroita kun ei tuntunut olevan ollenkaan, vaan kaikissa vaunutyypeissä oli erilaiset numerot valmistajan mukaan (Scandia, Kummer, ASEA, Brill...)
    Voisihan sitä sanoa, että oli standardi, mutta se vaihtui aina kun tuli uutta kalustoa.

    Hevosvaunuaikaan standardi oli tanskalainen, tankovirroitinaikaan oli standardi saksalainen, lyyravirroitinaikaan oli standardi ruotsalainen ja kun saatiin ensimmäiset pantografi- eli saksisankavaunut (pl. Kulosaaren yhtiön jumbot, joissa oli messinkinumerot) standardiksi tuli amerikkalainen.

    Lyyra-aikaan remontoidut Kummerit saivat ruotsalaisen standardinumeroinnin. Pantografiajan alettua remontoidut vaunut saivat amerikkalaisen standardin mukaiset numerot. Se standardi oli todettu niin hyväksi, että muutaman vuoden kuluttua jenkkien jälkeen vastaanotetut saksalaiset NWF-vaunut eivät saaneetkaan mitään uutta saksalaista numeromallia, vaan nyt pitäydyttiinkin kauniissa jenkkinumeroissa. Perävaunujen numerointikehitys seurasi moottorivaunujen ideologiaa.

    Jossain lähitulevaisuudessa SRS:n tietopankkiin lisätään kuva Hietalahden tokan avoperävaunusta, jossa on ruotsalaisen standardin mukaiset tikkunumerot.

  11. #11

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Hevosvaunuaikaan standardi oli tanskalainen, tankovirroitinaikaan oli standardi saksalainen, lyyravirroitinaikaan oli standardi ruotsalainen
    Ei saksassa aivan puhdasta standardia ollut kun Kummereita Helsinkiin saatiin. Selailin lukuisia saksalaisia ratikkakuvastoja ja löytyi mm. tämänkaltaisia sadanvuodentakaisia numerotuksia:



    Alempi kirjasin muistuttaa hieman ASEAn käyttämää. Lienee syytä epäillä, että ASEA oli saanut kirjasimen saksalaiselta yhteistyökumppaniltaan. 1910- ja 20-luvuilla oli Oslossa käytössä ylemmänkaltainen kirjasin. Vaikka Brill toimitti myös Osloon muutaman vaunun, ei siellä kultakirjaimia otettu käyttöön.

    "Tanskalaisella standardillakin" lienee ei-tanskalainen alkuperä. Tehtaan Kristiaaniaan (Osloon) vuonna 1879 valmistamat talviliikenteeseen tarkoitetujen kelkkaratikoiden vaununumerot ovat aika tikkumaisia, kun taas Helsinkiin toimitettujen hevosratikkavaunujen numerot ovat selvästi koristeellisemmat.

    Piirka

  12. #12
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus

    Joo en tarkoittanutkaan sitä, että noissa Euroopan maissa olisi ollut oma "standardinsa" niin kuin oli käytännössä Pohjois-Amerikassa (kultanumerot) raitioteillä, rautateillä ja linja-autoliikenteessä.

    Ajattelin asiaa vain Helsingin kohdalta, eli tänne muodostui leikillisesti sanottuna "standardi", joka johtui tietenkin siitä, että aluksi saatiin vaunuja aina vain yhdeltä valmistajalta kerrallaan, kun heidän tarjoamat numeromallit otettiin käyttöön.

  13. #13
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Lyyra-aikaan remontoidut Kummerit saivat ruotsalaisen standardinumeroinnin.

    Jossain lähitulevaisuudessa SRS:n tietopankkiin lisätään kuva Hietalahden tokan avoperävaunusta, jossa on ruotsalaisen standardin mukaiset tikkunumerot.
    No niin, tämähän sitten selvitti asian, eli m/ASEA olikin tosiaan standardi. Nyt uskon, että tikut oli Hlt:nkin vaunuissa

    SRS:n sivulla ei ole koskaan liikaa kuvia... Tähän väliin voisi taas kehua sivustoa, se kun on harvinaisen "elävä", eli lähes joka kerta siellä käydessään löytää uusiakin asioita, päivityksiä on jatkuvasti.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1265

    oletus

    Aiheeseen liittyen: Muistaako kukaan, kun Keppi-Kariassa 13 oli joskus ainakin 1980-luvulla kylkinumerot samanlaisella fontilla kuin vihreä -keltaisissa NrI- ja NrII -vaunuissa. Sittemmin vaunu 13 sai takaisin "jenkkimalliset" numeronsa ja sellaisethan sillä on edelleenkin kyljissään. Oliko HKL:ltä hetkellisesti loppuneet jenkkinumerot tuolloin 1980-luvulla vai mistä moinen erikoisuus?
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  15. #15
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    No niin, tämähän sitten selvitti asian, eli m/ASEA olikin tosiaan standardi. Nyt uskon, että tikut oli Hlt:nkin vaunuissa
    Scandian ja Kummerin koristeelliset numerot ovat olleet aikanaan varmasti tehtaan maalareiden taidonnäytteitä. Ne on maalattu sapluunoita hyväksikäyttäen suoraan seinään. Sellaisen numeron uudelleenmaalaus remonttikorjauksen yhteydessä ei onnistu helpolla Helsingissäkään.

    ASEA:n vaunuissa oli syystä tai toisesta varsin yksinkertaiset numerot. Olisiko HRO nimenomaan pyytänyt yksinkertaiset fontit, että korjausmaalaukset onnistuvat Helsingissäkin kätevästi? ASEA-tyypinhän uusii remontin yhteydessä maalari kuin maalari.

    Amerikkalaiset numerot ovat alusta alkaen aivan varmasti olleet siirtonumeroita. Koska käytännössä koko Uusi Maailma on käyttänyt samaa tyyppiä kaikkeen numerointiin, tuotantoratkaisut ovat olleet edullisia. Numerot liimataan maalattuun seinään ja lakataan vielä päälle, että kestävät kulutusta. Numeroita voi tilata rajattomat määrät ja ne ovat vieläpä kauniita.

    Scandia-numeron tyypin ja värin voi tarkistaa museon hevosratikasta. Kultanumerot voi tarkistaa olemassa olevasta kalustosta. Mutta mistä saisikaan tiedon Kummer-numeroiden väristä? Tyyppi nyt onneksi selviää kuvista. Tai ASEA:n tikkunumeroiden värisävy? Todennäköisimmin se on vihreä, koskapa esiintyy keltaisella pohjalla. Vastaavasti keltaiset numerot vihreässä kentässä. Mysteerio on edelleen myös oikeat Viipurin raitiovaunujen värisävyt: sitruunankeltainen kirsikanpunaisin koristelinjoin. Näkisimmepä joskus manipuloimattomia värivalokuvia 1900-30 -luvuilta näistä kohteista!

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Äänestys: Milloin länsimetro valmis?
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 30.11.2017, 19:26
  2. Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?
    kirjoittanut Wänskä foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 5
    Viimeisin viesti: 03.09.2007, 20:20

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •