Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoteen 2020 mennessä?

Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoteen 2020 mennessä?

  • 1

    Äänet: 5 17.2%

  • 2

    Äänet: 1 3.4%

  • 3

    Äänet: 5 17.2%

  • 4

    Äänet: 4 13.8%

  • 5

    Äänet: 6 20.7%

  • 6

    Äänet: 4 13.8%

  • 7

    Äänet: 3 10.3%

  • 8

    Äänet: 0 0.0%

  • 9

    Äänet: 0 0.0%

  • 10

    Äänet: 1 3.4%
  • Äänestäjiä yhteensä
    29
  • Äänestys suljettu. .
H

hmikko

Liittynyt
7 Elokuu 2009
Viestit
2,290
Montako uutta raitiotiejärjestelmää Pohjoismaissa avataan vuoden 2020 loppuun mennessä?

Ajattelin tässä laskea uudeksi järjestelmäksi semmoiset, joissa on katurataa, joka ei liity vuonna 2012 olemassa oleviin raitiotiejärjestelmiin. Museoraitioteitä ei lasketa, mutta osin rautateillä kulkevat ovat siis uusia, jos on uutta katurataa. Raide-Jokerista saa riidellä. Itse en pitäisi sitä uutena, jos se tehdään yhteensopivana Helsingin nykyisten kanssa, koskapa yhteys vanhaan tehtäneen, jos ei ensimmäisessä vaiheessa, niin ennen pitkää kuitenkin.

Tällä hetkellä havaintoni mukaan varsin todennäköisiltä näyttäisivät ainakin Aarhus, Kööpenhamina, Malmö, Stavanger, Tampere ja Turku, mutta muut foorumilaiset ovat varmasti seuranneet kenttää laajemmin.

Muoks: Bergenissä siis rakentamispäätös tehtiin 2005, rakentaminen alkoi elokuussa 2007 ja kuningatar virpoi radan avatuksi kesäkuun 22. päivä 2010.
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta en osaa arvata fiksusti. Toisaalta siksi, etten tunne niin hyvin eri maiden suunnittelutilannetta ja realiteetteja, että osaisin sanoa, tuleeko hankkeista mitään. Ja toisaalta siksi, etten osaa päättää, mikä on uusi järjestelmä ja mikä ei. Esim. Jokerin kohdalla osaan sanoa vasta sitten, kun liikenne alkaa ja tiedetään liikenteenhoidon periaatteet, onko se uusi järjestelmä vai ei. Ja entäs Trondheim: siellä on nyt yksi maaseutulinja ja suunnitelmat nykyaikaisesta ratikasta tunneleineen. Jos suunnitelma toteutuu, niin se merkinnee samalla nykyisen linjan remonttia ja käytännössä tavallaan uutta järjestelmää, mutta silti kyse ei tavallaan ole kuin nykyisen verkon laajennuksesta.
 
339-DF sanoi:
Esim. Jokerin kohdalla osaan sanoa vasta sitten, kun liikenne alkaa ja tiedetään liikenteenhoidon periaatteet, onko se uusi järjestelmä vai ei. Ja entäs Trondheim: siellä on nyt yksi maaseutulinja ja suunnitelmat nykyaikaisesta ratikasta tunneleineen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse ajattelin, selkeyden vuoksi jos ei muuten, että Trondheim ja 1000 mm Jokeri eivät olisi uusia. Sen sijaan Malmön pikaratikka olisi uusi vaikka siihen tulisi yhteys nykyiseen museorataan. Museorata kun ei kuitenkaan ole varsinainen joukkoliikennejärjestelmä.

Sikäli kun ymmärsin tanskalaisten päätöksenteosta mitään, niin ainakin Aarhusin raitiotie on kaiketi varsin pitkälle jo varmistunut.
 
Lahti ei ole ihan niin kaukaa haettu kuin voisi kuvitella; asukastiheys siellä on yli 100 000 asukkaan kaupungeista kolmanneksi korkein. Ks. http://www.verkkotietokeskus.fi/index.php/elinolot/22-asukastiheys/91-lahti

Lahdessa kuitenkin tehtiin viime vuonna alustava tarkastelu Liipolan ja Mukkulan välisestä heilurilinjasta, ja investointi todettiin liian kalliiksi. Suunnittelutyötä ei jatketa, joten hyvin epätodennäköistä se minusta on, että siellä olisi raitiotie vuonna 2020.
 
339-DF sanoi:
Lahti ei ole ihan niin kaukaa haettu kuin voisi kuvitella; asukastiheys siellä on yli 100 000 asukkaan kaupungeista kolmanneksi korkein.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä se kyllä vielä mitään kerro, kun joku Oulun kunta on sellainen maakunnan kokoinen alue. Sopivan kaupunkirakenteen absoluuttinen määrä on se, mikä ratkaisee. Ei se, kuinka isoon veroläänitykseen sitä verrataan.
 
Elmo Allen sanoi:
Eipä se kyllä vielä mitään kerro, kun joku Oulun kunta on sellainen maakunnan kokoinen alue. Sopivan kaupunkirakenteen absoluuttinen määrä on se, mikä ratkaisee. Ei se, kuinka isoon veroläänitykseen sitä verrataan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän se on. Radanvarren asukastiheys ratkaisee. Sitäkin kyllä Lahdesta löytyisi, mutta niitä radan maksajia on silti liian vähän.
 
339-DF sanoi:
Trondheim: siellä on nyt yksi maaseutulinja
Klikkaa laajentaaksesi...

Gråkallbanen on enempi esikaupunkirata kuin maaseutusellainen. Alkuperäinen yhtiö osti radan varrelta paljon maata, joka jyvitettiin tonteiksi uusille asukkaille.

hmikko sanoi:
Sikäli kun ymmärsin tanskalaisten päätöksenteosta mitään, niin ainakin Aarhusin raitiotie on kaiketi varsin pitkälle jo varmistunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Folketinget (Kansankäräjät eli Tanskan eduskunta) hyväksyi viime viikon tiistaina (8.5.2012) lain Aarhusin raitiotiestä. Liikenne alkaa mahdollisesti vuonna 2015.
 
Päätin äänestää kolmea. Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta kustakin yksi.
 
Aika optimistinen kysely, kun nollavaihtoehtoa ei ole lainkaan. Toisaalta, jos jokin muu pohjoismaa tekee virhepäätöksen, ei sitä tarvitse onneksi tarvitse Suomessa apinoida.

Folketinget (Kansankäräjät eli Tanskan eduskunta) hyväksyi viime viikon tiistaina (8.5.2012) lain Aarhusin raitiotiestä. Liikenne alkaa mahdollisesti vuonna 2015.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, ehkäpä tässä on se nollan ykköseksi muuttava vääryys.
 
Äänestin ihan piruuttani 10. Lista:

Tanska 4: Århus, Odense, Aalborg ja Kööpenhamina
Ruotsi 3: Malmö, Lund, Helsingborg tai Linköping
Norja 1: Stavanger
Suomi 2: Tampere ja Turku
 
Jahas, asteikkoa olis vissiin pitänyt laajentaa molempiin suuntiiin... miinuksen puolellekin tietysti, kun lakkautuksiakin aina ehdotellaan.
 
339-DF sanoi:
Lahti ei ole ihan niin kaukaa haettu kuin voisi kuvitella; asukastiheys siellä on yli 100 000 asukkaan kaupungeista kolmanneksi korkein. Ks. http://www.verkkotietokeskus.fi/index.php/elinolot/22-asukastiheys/91-lahti

Lahdessa kuitenkin tehtiin viime vuonna alustava tarkastelu Liipolan ja Mukkulan välisestä heilurilinjasta, ja investointi todettiin liian kalliiksi. Suunnittelutyötä ei jatketa, joten hyvin epätodennäköistä se minusta on, että siellä olisi raitiotie vuonna 2020.
Klikkaa laajentaaksesi...
Alustava tarkastelu kokonaisuudessaan:

Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma sanoi:
Lahdessa ei ole tarkemmin esitetty, missä mahdollinen raitioliikenne ensimmäiseksi aloitettaisiin. Asiaa on kuitenkin hahmotettu tässä käytännön esimerkin kautta. Nykyisin liikennöidään 10 minuutin vuorovälillä Liipolaan. Mukkulankadulle on tällä hetkellä 5 lähtöä/tunti/suunta. Lisäksi Mukkulankadun varrella olisi maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Jos linja liikennöisi Liipolaan ja Mukkulan välillä, olisi raitiolinjan pituus noin 9 kilometriä. Linjalla pitäisi varautua varavaunuineen noin 7 vaunuun, jos linjaa liikennöitäisiin 10 minuutin välein. Investointikustannukset on seuraavassa arvioitu Turun selvityksen pohjalta, eikä niiden soveltuvuutta Lahteen ole lainkaan arvioitu. Investointi koostuisi seuraavista kustannuseristä:
  • rata 2,9–8,1 milj. eur/km, yhteensä 26–73 milj. euroa
  • pysäkit arviolta 27 kpl (3 kpl/km), 14 milj. euroa
  • valo-ohjauksisia risteyksiä arviolta 27 kpl (3 kpl/km), 7 milj. euroa
  • rakennuttajan suunnittelu- ja tilaajakustannukset sekä riskivaraus 13–33 milj. euroa
  • varikkotoiminnot, liikenteenohjauskeskus ja -laitteisto ja ratojen kunnossapitokalusto noin 25 milj. euroa
  • raitiovaunut 2,7–3,0 miljoonaa eur/kpl, yhteensä 19–21 milj. euroa (hinta sisällytetty liikennöintikustannuksiin).
Kaikkiaan voidaan arvioida, että raitioliikenteen aloittamisesta aiheutuvat kustannukset Liipolan ja Mukkulan välisellä linjalla olisivat 104–173 miljoonaa euroa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset olisivat noin 3,2 miljoonaa euroa vuodessa (raitiovaunujen hankinnan pääomakustannukset on laskettu liikennöintikustannuksiin). Vertailun vuoksi kaupungin nykyinen joukkoliikenteen kokonaistuki kaupunkilippuun on 2,0 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtio ei ole Suomessa toistaiseksi rahoittanut lainkaan raitioliikenteen investointeja. Ainoastaan Helsingissä on raitioliikennettä ja kaupunki on maksanut investoinnit kokonaisuudessaan. Metrohankkeiden perusteella voitaisiin arvioida, että valtio tukee kaupunkien sisäisiä ja seudullisia raideliikenneinvestointeja maksimissaan 30 prosentilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse en ole lainkaan vakuuttunut, että Liipola-Mukkula olisi tärkein ensi vaiheen linja. Hollola–PHKS–Metsäkangas–keskusta–Niemi voisi olla parempi.

killerpop sanoi:
Aika optimistinen kysely, kun nollavaihtoehtoa ei ole lainkaan. Toisaalta, jos jokin muu pohjoismaa tekee virhepäätöksen, ei sitä tarvitse onneksi tarvitse Suomessa apinoida.
Klikkaa laajentaaksesi...
Millä perusteella raitiotie on mielestäsi virhepäätös?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös