Raitiovaunun muotoilu

Kenellä muuten mahtaa olla muotoilun oikeudet valmistusta ajatellen? Kun HKL:n tiedotteessa sanottiin aikanaan, että "vaunun muotoilun ovat suunnitelleet yhteistyössä HKL:n tilaamana sisustusarkkitehti Jouni Riikonen Windell & Riikonen Design Oy:stä sekä Transtechin muotoilijaryhmä IDIS Design Oy:stä", niin jos Transtech myy vaunuja jollekin muulle asiakkaalle, saako se tehdä niistä täsmälleen samannäköisiä kuin Helsingin tilaamista? Vaikka HKL on maksanut osan muotoilutyöstä.
 
Valmetin vaunujen muotoilija taisikin olla Olavi Hänninen. Voisiko ylläpito käydä editoimassa alkuperäistä viestiäni, ettei jää väärää käsitystä asiasta -- kiitos!

No niin tuleehan sieltä tietoakin :)

Ja kuten jo aiemmin tiedettiin, Nurmesniemi & Rajalin suunnittelivat metrojunan. Ja tiedoksi vielä, että se tarkoittaa niin koejunaa 1-6 kuin junasarjaa M100.

Nivelratikka oikeaoppisin harmaa-oranssivärein tiedettiin myös oikein! Sitä ei vielä kerrottu, että Esko Miettinen suunnitteli ko. sarjan viher-keltavärin. Noita perinteisiä värejä ei ole sudittu seinään surutta ilman asiantuntemusta!

Ja jo mainittu Olavi Hänninen suunnitteli myös Sm1:n sekä sen alkuperäisen värityksen (huom. ei siis liekkiversio, vaan se pienillä keltakulmaviivoilla).

Ja koska kaikki pitää nykyään olla arkkitehdin suunnittelemaa, niin onhan M200-sarjakin suunniteltu. N&R:n mitoituksia käyttäen sen teki Jochen Dittrich.

Kokonaisuuden vuoksi toistetaan tässä myös Variotram-suunnittelijan nimi eli Hannu Kähönen.
 
Kenellä muuten mahtaa olla muotoilun oikeudet valmistusta ajatellen? Kun HKL:n tiedotteessa sanottiin aikanaan, että "vaunun muotoilun ovat suunnitelleet yhteistyössä HKL:n tilaamana sisustusarkkitehti Jouni Riikonen Windell & Riikonen Design Oy:stä sekä Transtechin muotoilijaryhmä IDIS Design Oy:stä", niin jos Transtech myy vaunuja jollekin muulle asiakkaalle, saako se tehdä niistä täsmälleen samannäköisiä kuin Helsingin tilaamista? Vaikka HKL on maksanut osan muotoilutyöstä.
Oikeuksien omistaja riippuu siitä, mitä muotoilun hankintasopimukseen on kirjoitettu. Taiteellisen teoksen myynnissä on kaksi pääasiallista ratkaisua: teoksen käyttöoikeuden myynti tai teoksen myynti täysin oikeuksin. Edellinen voi sisältää rajoituksia ja vapauksia suuntaan ja toiseen, mutta jälkimmäinen on yksinkertainen ja yksiselitteinen. Täysin oikeuksin ostettu muotoilu tarkoittaa, että ostaja saa tehdä muotoilulla mitä tahtoo.

Täysin oikeuksin ostaminen on ostajan kannalta käytännössä ainoa järkevä ratkaisu tämäntyyppisissä tilanteissa. Kuvitellaanpa minkä hyvänsä kulutustuotteen muotoilua. Muotoilun ostajan eli tuotteen valmistajan on mahdotonta perustaa liiketoimintaa rajoitettuihin muotoilua koskeviin oikeuksiin, koska tuotteen muoto on hyvin pitkälle itse tuote eli se, mistä tuote tunnetaan. Ei ole mitään mieltä uhrata varoja tuotteen markkinointiin, jos tuotetta ei voikaan vapaasti valmistaa ja myydä sekä myöhemmin kehittää edelleen.

Raitiovaunukaupassa on kuitenkin yleistä, että kaupunki haluaa omannäköisensä muotoilun. Juuri kuten Variotramin kanssa tai vaikkapa Marseillesissa, jonka raitiovaunut näyttävät laivoilta. Tämä ei kuitenkaan ole sääntö, vaan suuri osa vaunukaupoista tehdään vaunun valmistajan muotoilun mukaisena.

Antero
 
Kenellä muuten mahtaa olla muotoilun oikeudet valmistusta ajatellen? Kun HKL:n tiedotteessa sanottiin aikanaan, että "vaunun muotoilun ovat suunnitelleet yhteistyössä HKL:n tilaamana sisustusarkkitehti Jouni Riikonen Windell & Riikonen Design Oy:stä sekä Transtechin muotoilijaryhmä IDIS Design Oy:stä", niin jos Transtech myy vaunuja jollekin muulle asiakkaalle, saako se tehdä niistä täsmälleen samannäköisiä kuin Helsingin tilaamista? Vaikka HKL on maksanut osan muotoilutyöstä.
Uskoisin, että tämä on lähinnä teoreettinen kysymys, koska Tampereen ja Turun tarpeet ovat erilaiset ja vaunu täytyy muutenkin suunnitella leveimmältä kohdaltaan 250 milliä leveämmäksi ja raideleveydeltään 524 milliä leveämmäksi.
 
Uskoisin, että tämä on lähinnä teoreettinen kysymys, koska Tampereen ja Turun tarpeet ovat erilaiset ja vaunu täytyy muutenkin suunnitella leveimmältä kohdaltaan 250 milliä leveämmäksi ja raideleveydeltään 524 milliä leveämmäksi.

No mutta kyllä kai Transtech voi myydä ja myy vaunua muuallekin kuin kotimaahan. Vaikka johonkin niistä Raitiossa 2/12 listattuihin metrisiin kaupunkeihin. Moni niistä on aika pieniä ja jos ne haluavat uusia kalustonsa tilaamalla vaikka viisi vaunua, niin silloin niille käytännössä täytyy kelvata valmis konsepti. Jokerin myötä se valmis konsepti kuitenkin laajenee käsittämään sekä 1- että 2-suuntavaunut ja pari eri pituuttakin.
 
Kävin eilen tutustumassa tuohon makettiin ja täytyy sanoa, että tyylikkään ja modernin ratikan saamme Helsingin kaduille. Ei mitään valittamista. Muotoilukin vastaa niitä, joita Keski-Euroopassa on tullut vastaan, mutta pidän selvänä, yhä enemmän, että Berliinin uusin vaunusarja on ollut monenlaisena esikuvana noille. Nivelkohta on kieltämättä aika "tiukka".
 
Mullakin oli vihdoin pari päivää sitten tilaisuus käydä makettia katsomassa ja kokemus vahvisti pääosin aiemmat kuvien perusteella tekemäni arviot, eli Helsinkiin ollaan saamassa erittäin hyvännäköisiä vaunuja. Ainoa mistä olisin kriittinen on penkkien muotoilu, jota vaivaa sama vika kuin Flirttien penkkejä: penkin selkälinjasta hiukan ulos tuleva päänoja on aika alhaalla ja keskivertoa pidemmälle ihmiselle se painaa ikävästi yläselkää. Muutenkin kaipaisin hiukan selkää tukevaa kaarta selkänojaan. Sen sijaan penkkien väritys yllätti positiivisesti, "livenä" viininpunainen ja harmaa toimi yllättävän hyvin.
 
Mainiota makettia katsellessani kiinnitin huomiota kahteen asiaan vaunun ulkonäössä, jotka eivät oikein rimmanneet silmään.

Alakatto, siis seinien yläosan harmaaksi maalattu alue, on oudolta näyttävää reikälevyä. Varioissa on vastaavassa paikassa vaakasuuntaan rivoitettuja aukkoja ja katto näyttää näin yhtenäisemmältä ja tukevammalta. Jatkuva reikälevynauha näyttää tavallaan "kannattelevan" kattoa, eikä siten vaikuta kovin vakuuttavalta.

Vaunun perä on mielestäni liian samanlainen kuin keula. Sama ongelma vaivaa myös Variota ja on nähdäkseni turvallisuutta heikentävä tekijä. Itse en yhdellä vilkaisulla, vaikka pyöräillessä, hahmota seisovasta Variosta sen kulkusuuntaa. Olisiko perää mahdollista muotoilla vaikka kantikkaammaksi tai muuten saada se erottumaan kunnolla keulasta?
 
Vaunun perä on mielestäni liian samanlainen kuin keula. Sama ongelma vaivaa myös Variota ja on nähdäkseni turvallisuutta heikentävä tekijä. Itse en yhdellä vilkaisulla, vaikka pyöräillessä, hahmota seisovasta Variosta sen kulkusuuntaa. Olisiko perää mahdollista muotoilla vaikka kantikkaammaksi tai muuten saada se erottumaan kunnolla keulasta?

Oliskohan muotoilussa ajateltu kaksisuuntaisuutta raidejokerille tulevia vaunuja varten?

Varion keulan hahmottaminen ei itselleni ole luonnossa tuottanu vaikeuksia, mutta 9-linjan markkinointimateriaalissa kyseinen vaunu oli esitetty siten, että meni hetki tajuta kuvassa olevan vaunun perä (kuva).
Itselleni jäi epäselväksi esitettiinkö vaunu tarkoituksella näin päin vai onko graafikko sekoittanut vaunu päät ja valinnut väärän kuvan.
 
Viimeksi muokattu:
Itselleni jäi epäselväksi esitettiinkö vaunu tarkoituksella näin päin vai onko graafikko sekoittanut vaunu päät ja valinnut väärän kuvan.

Todennäköisesti graafikko ei ole kiinnittänyt huomiota perä/keula-suhteeseen, mutta siihen kyllä, että kuvassa näkyvät vaunun ovet. Ja jostain syystä on halunnut vaunun kulkemaan oikealta vasemmalle, mikä on vähän epätyypillinen valinta.
 
Todennäköisesti graafikko ei ole kiinnittänyt huomiota perä/keula-suhteeseen, mutta siihen kyllä, että kuvassa näkyvät vaunun ovet. Ja jostain syystä on halunnut vaunun kulkemaan oikealta vasemmalle, mikä on vähän epätyypillinen valinta.

Saattaa olla niinkin, että graafikko on käyttänyt alkuperäisen kuvan peilikuvaa. Se on nykyään yllättävän suosittu graafinen kikka ja tuottaa aina välillä hupia liikenneaiheisten kuvien osalta, kun liikenne vaihtelee satunnaisesti oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseen. Mutta itse kuvaa en ole nähnyt, niin tämä vain tällaisena yleisenä huomiona.
 
Takaisin
Ylös