Ripeä ajotapa

Klo 21.10 maissa astuin 4:n vaunuun Katajannokalla. Sitten lähdettiin . Koska 4T lähti hieman ennen poimien pysäkeiltä matkustajat ja valotkin taisivat suosia niin sai tämä vaunu 87(välipalalla varustettu ja uusi maali pinnassa).
vaunu stokkan kulmalle sellaista vauhtia, että en ikinä ole tuolla päässyt kokemaan. Messuhallin kohdalla tuli sellainen äkkipysäys että tuli tunne jäikö joku alle.

tuntui siltä että kuski pisti virransyöttöä niin paljon kuin pystyy. Kuulostaa hölmöltä jos väittää että kuski revittelee raitiovaunulla. Vai olikkohan kyse psykologisesta tunteesta, joka tulee kun istuu välipalassa.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

Kyllä Valmetissa tehoa löytyy, mutta sen käyttämisen hyödyt jää melko pieniksi Helsingin olosuhteissa. Ja välipaloihinhan lisättiin tehoja (Oliko se jopa 30 %?), ehkä varmuudenvuoksi enemmän kuin tarvetta oli. Kai se periaatteessa voi vaikuttaa.

Esimerkiksi kasilla kulkiessa voi aika usein tuntea vauhdin huumaa, Ruoholahdessa, Mechelininkadulla ja Helsinginkadulla ainakin. Mutta paljon riippuu kuljettajasta, eli miten sitä vaunua ajetaan. Ihan niin kuin millä tahansa liikennevälineellä. Muutama vuosi sitten ajoin Ford Taunusta vuodelta -75 (tai -76), ja vaikka olin sen kyydissä kulkenut monen monet kerrat, en ollut koskaan aiemmin ymmärtänyt, että siinäkin oli ihan oikea moottori, josta sai ihan oikeasti irti.

Sähkömoottorin kiihtyvyys on aika huimaa ja sillä saa kyllä vauhdin tuntua, kun niin vain haluaa. Ja jarrutuksenkin kanssa voi kikkailla, mutta tähän HKL-RL:llä on toivottavasti sellaisia ohjeita, että matkustajia ei mielellään lennätetä tuoleilta. Vaikka nopeus ei ehkä kuudestakympistä nousisikaan, on se jo aika paljon kaupunkiliikenteen keskellä, ja siihen vielä nopeat kiihdytykset ja jarrutukset päälle, niin kyllä se ihan junakyydiltä jo tuntuu. Pidän itsekin reippaasta kyydistä, mutta liian usein Helsingissä siitä tulee edestakaisin nykimistä.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

Välipala on varsinkin hyvin pitävällä säällä aika ripeä laite, mutta se herää eloon vasta kolmen-neljänkympin paikkeilla. Sitä alemmissa nopeuksissa lyhyt nivel kiihtyy nopeammin. Jos rajoitin olisi satasessa, niin lyhyt nivel jäisi varmaan aika selväksi kakkoseksi. Ja yleensä ei pito tosiaan riitä välipalan täyden tehon käyttämiseen, mistä seuraa sitten entistä rajumpaa ajoaikahajontaa kelien vaihdellessa. Nivelvaunun saa kyllä kulkemaan yli kuuttakymppiäkin, kun kiihdyttää mäen harjalle 60km/h - alamäessä vaunu kiihtyy sitten vielä painovoimalla. Korkein nopeusrajoitus on kuitenkin raitioverkolla nykyään 50km/h, kun Kustaa Vaasan tien nopeusrajoitus alennettiin taannoin.

Aika marginaalisia nuo aikasäästöt ovat muutenkin mitä kaahaamalla voi saada. Maanantaina ajoin kaksi kierrosta 7A:ta Madolla, jossa oli jarruvian takia 30km/h rajoitus päällä. Sikäli kun matkustajat eivät kekeilleet pysäkeillä, niin sillä pysyi aikataulussa. Ainoastaan Hämeentiellä tuli takkiin pari minuuttia, mutta ei ollut helppoa ehjälläkään vaunulla.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

risukasa sanoi:

Aika marginaalisia nuo aikasäästöt ovat muutenkin mitä kaahaamalla voi saada.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niin taitavat olla. Museoratikka tuskin ylittää 30 km/h vauhtia missään, mutta pysyy silti muun liikenteen mukana jopa ottaen edellä olevia vaunuja kiinni niiden pysäkkiseisontojen takia.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

Ja sitten vielä mallia Tukholmasta. Esikaupunkiraitiotie on tosin vähän eri asia, mutta kuitenkin...
Silloin tällöin mittari käy tuolla kahdeksassakympissäkin, vaikka periaattessa kai ei (vielä ennen ensi vuotta) saisi yli kuutta kymppiä posotella.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

Vesa Nurminen sanoi:

Ja sitten vielä mallia Tukholmasta. Esikaupunkiraitiotie on tosin vähän eri asia, mutta kuitenkin...
Silloin tällöin mittari käy tuolla kahdeksassakympissäkin, vaikka periaattessa kai ei (vielä ennen ensi vuotta) saisi yli kuutta kymppiä posotella.
Näytä liitetiedosto 1591

Klikkaa laajentaaksesi...

Tvärbanan sallittu nopeus oli 80km/h asetinlaitteen turvaamalla osuudella. Ainakin v. 2004 tutustumisreissulla ..

Nykyäänkin ajetaan ripeästi Hämeentien maasillalla. Siinä kokee miten hienosti vario kulkee, kun rata on vaunutyypille sopiva. Olen monestikin ajanut myös autolla vieressä.
On se harmi, että hyvät vaunut ovat väärässä kaupungissa.

Joukkoliikennevälineen ajonopeus

Olin oman kirjoitukseni otsikoinut Vauhti-vaunu, ripeä ajotapa voi olla myös positiivinen ilmaus, ettei vaunu jää tupeksimaan.

Ylläoleva voisi sisältää positiiviset ja negatiiviset näkemykset, Joukkoliikennevälineen ajonopeuden valinta kapulakieleltä. Miten olisi Kuljettajan ajotapa? Silloin siihen sisältyisi esim. myos jarrutustapa pysäkille saavuttaessa. Tämä korostuu busseilla.

Vs: Raitiovaunuhavaintoja - toukokuu 2012

Markku K sanoi:

Tvärbanan sallittu nopeus oli 80km/h asetinlaitteen turvaamalla osuudella. Ainakin v. 2004 tutustumisreissulla ..

Klikkaa laajentaaksesi...

Muistaakseni ennen syksyä 2009 vain pätkät Linde - Valla Torg sekä Gröndal - Stora Essingen. Nyt näitä osuuksia on vähän enemmän, ja ensi vuonna vielä nykyistäkin enemmän. Mutta tuo 80 km/h ei taida kuitenkaan kuulua kuljettajien tapoihin, vaan sillä lähinnä otetaan vain kiinni aikataulua, jos on tarve.