Sivu 3 / 5 EnsimmäinenEnsimmäinen 12345 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 31-45/70

Viestiketju: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

  1. #31
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut risukasa Näytä viesti
    Transu pyyhkäisee kaarteissa eri tavalla kuin muut vaunut.
    Joo, mutta kaikkia uudisradan pysäkkejä KSV ei sentään ole onnistunut sijoittamaan kaarteeseen ja silti sitä rakoa oli reilusti.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #32
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut risukasa Näytä viesti
    Lähinnä olemassaolevien pysäkkimittojen noudattaminen Transtech-vaunun suunnittelussa olisi varmaan asettanut liian haitallisia reunaehtoja. Joten tehtiin vaunu niin että pienet pysäkkien fiksailut tarvitaan.
    Kun olen asiaan sotkeutunut, niin selvennän, mistä on kysymys.

    Transtechin vaunu ei vaadi yhtään leveämpiä pysäkkejä kuin entisetkään vaunut. Kynnysleveys on 2,3 m kuten Varioissa ja Valmettilaisissa. Suurin rako laiturin ja kynnyksen väliin muodostuu Nr-vaunujen päätyovissa, koska kynnys on kavennetun vaunun keulan mukainen ja leveä. Myös Transussa on etu- ja takaovi kapenevalla osuudella, mutta rako ei muodostu yhtä suureksi kuin Nr-vaunuissa.

    Pysäkin ja kynnyksen etäisyys voidaan nykyään tehdä enintään 50 mm:n suuruiseksi. Mutta se edellyttää, että laiturin reunan rakenne on kiinni samassa rakenteessa kuin kisko. Meillä reunakivi ei ole valettu betonikakkuun, johon on valettu kisko. Siten käytännössä mm. routa heiluttaa reunakiviä, ja jotta ne eivät ottaisi kiinni vaunuun, ne asennetaan ”riittävän etäälle”. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on fiksumpaa valaa reunakivet betoniin, jolloin niitä ei myöskään tarvi oikoa myöhemmin.

    Transun pysäkki voi olla kaarteessa yhtä hyvin tai huonosti kuin muidenkin vaunujen pysäkki. Kuten esimerkiksi Kurvin pysäkki, joka on sananmukaisesti kurvissa. Mutta siinä Transu poikkeaa muista, että suoralla raiteella oleva pysäkki ei saa olla liian lähellä jyrkän kaarteen alkupistettä erityisesti sisäkaarteen puolella. Kun vaunu ajaa kurviin tai tulee kurvista suoralle, suoran puoleinen vaunun päätyosa koukkaa päästään kaarteen sisäpuolelle.

    Sisäpuolen koukkaus on ehto tai vaihtoehto täysmatalalle lattialle. HKL:ssä päädyttiin siihen, että täysmatala lattia on tärkeämpi asia kuin rajoitus kaarteen ja pysäkin alkukohdan väliselle etäisyydelle. Ongelmapysäkkejä ei ollut kuin muutama, ja ne todettiin mahdollisiksi korjata. Mutta valitettavaa on, että suurin osa pysäkeistä oli ysin uudella osuudella. Ja Jätkän radat, joita ei 2009 ollut olemassakaan, tuovat ongelmapysäkkejä lisää. En osaa sanoa, miksi meillä käy näin, että uusien ratojen suunnittelijat eivät osaa tehdä ratoja vähintään sen mukaan kuin entiset ja ottaen huomioon tiedossa olevat kehitystarpeet.

    Antero

  3. #33

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Ilokseni teen havainnon, että nimitys Transu on vakiintumassa hyvää vauhtia. Tarkka englanninkielinen käännös on tietysti "Tranny".

  4. #34
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    1A oli aikamoinen mainoslinja tänään iltaruuhkassa. Valiojäätelöä (154), Kulta Katriinaa (162), Frezzaa (153) ja Samsungia (33). Oli siellä pari variotakin seassa (240, 226). Yhden vuoron tiedot puuttuvat. Mikähän kalusto mahtoi siinä olla?
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  5. #35
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Pysäkin ja kynnyksen etäisyys voidaan nykyään tehdä enintään 50 mm:n suuruiseksi. Mutta se edellyttää, että laiturin reunan rakenne on kiinni samassa rakenteessa kuin kisko. Meillä reunakivi ei ole valettu betonikakkuun, johon on valettu kisko.
    Nimellisetäisyys onkin 100 mm. En ole koskaan kuullutkaan 50 mm etäisyydestä suunnitteluetäisyytenä eikä HKL ole tietääkseni koskaan julkaissut ohjetta, jossa sellaista olisi. 50 mm etäisyyshän olisi paljon fiksumpi.

    Uuden vaunun pyyhkäisyt kaarteissa ovat aika mielenkiintoisia eivätkä ne käytännössä ole olleet aivan niin yksinkertaisia kuin kuvailit. Koeajot tuottivat pitkän listan korjattavia paikkoja. Osa ei ehkä täyttänyt tiukasti ottaen aiempienkaan vaunujen vaatimuksia, mutta nivelvaunut eivät kulje kovin matalalla reunakivien lähellä, joten virheitä ei ole aiemmin huomattu.

    HKL:n ratasuunnittelussa on nyt käytössä ohjelmisto, jolla pyyhkäisyjä pystytään piirtämään. Tietääkseni sellaista ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Toki HKL:n oma väki on tiennyt jokseenkin hyvin mikä toimii ja mikä ei. Keskimääräinen liikennesuunnittelija puolestaan ei ole tiennyt eikä pitäisikään tietää. Tarjolla on oltava riittävät ohjeet ja apuvälineet työn tekemiseen.

  6. #36

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1275

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Toki HKL:n oma väki on tiennyt jokseenkin hyvin mikä toimii ja mikä ei. Keskimääräinen liikennesuunnittelija puolestaan ei ole tiennyt eikä pitäisikään tietää. Tarjolla on oltava riittävät ohjeet ja apuvälineet työn tekemiseen.
    Tämä on hyvä periaate. Jokainen suunnittelija ei voi olla renessanssinero, joka tietää kaikesta kaiken. Onnistunut suunnittelu lähtee hyvästä ohjeistuksesta, muutoin ollaan sattuman varassa. Nyt on Helsinki julkaissut suunnitteluohjeen pyöräteiden suunnitteluun, perustuen parhaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tämä on aivan loistava asia. Seuraavaksi tarvitaan parhaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin perustuva ohjeistus raitioteiden ja myös bussireittien suunnitteluun.
    Ville

  7. #37

    Liittynyt
    26.10.2006
    Viestejä
    942

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    En osaa sanoa, miksi meillä käy näin, että uusien ratojen suunnittelijat eivät osaa tehdä ratoja vähintään sen mukaan kuin entiset ja ottaen huomioon tiedossa olevat kehitystarpeet.
    Yksi vaikeuksia asetteva reunaehto on se, että meillä pitää ahtaa väkisin 3-4 pysäkkiä kilometrille. Siinä ei enää hirveästi ole varaa valita paikkoja joihin mahtuu täysimittainen pysäkki. Montaa pysäkkiä ei mahdu enää pidentämään edes välipalaratikan pituiseksi, ja multippeliajon alkaessa joudutaan lakkauttamaan pysäkkejä vielä enemmän.

  8. #38

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut risukasa Näytä viesti
    Yksi vaikeuksia asetteva reunaehto on se, että meillä pitää ahtaa väkisin 3-4 pysäkkiä kilometrille. Siinä ei enää hirveästi ole varaa valita paikkoja joihin mahtuu täysimittainen pysäkki. Montaa pysäkkiä ei mahdu enää pidentämään edes välipalaratikan pituiseksi, ja multippeliajon alkaessa joudutaan lakkauttamaan pysäkkejä vielä enemmän.
    Helsingissä on valittu ratkaisu, jossa ratikka on lyhyiden matkojen "vaakasuora hissi" ja nopeampi liikenne hoidetaan metrolla ja lähijunilla. Jos halutaan nopeampi ratikoita, ne kannattaa myös keskustassa tunneloida tai muuten eristää. Maanpäällinen on liikenne on tiheästi rakennetussa Helsingin kantakaupungissa joka tapauksessa katutasossa hidasta. Se kun on hidasta kaikkialla muuallakin maailmassa suunnilleen samantyyppisessä ympäristössä. Lähes kaikilla Helsingin kokoisilla tai isommilla Eurooppalaisilla kaupunkiseuduilla käyttää nopeampi joukkoliikenne eristettyjä ratoja tai tunneleita ainakin tiheimmillä alueilla.

    Kävin muuten juuri Hampurissa, jossa liikenne oli järjestetty aika lailla Helsingin tyyppisesti. Tosin ratikoita ei ollut, vaan niitä korvasivat bussit, jotka olivat kyllä Helsingin ratikoiden kokoisia ja kulkivatkin suunnilleen samaa vauhtia. Vauhdikkaampaan liikkumiseen oli Hampurissa kattava U- ja S-bahn verkko, joka toki on paljon Helsinkiä laajempi. Myös Tukholmassa on aika lailla samanlainen verkko, jota Citybananin valmistuminen vielä parantaa.

    Helsingissäkin kannattaa panostaa eristetyn ja nopean raideliikenteen laajentamiseen, kuten juuri nyt tehdäänkin. Toki ratikalla voi olla käyttöä esikaupungeissa ylikuormitettujen poikittaisten bussilinjojen, kuten jokerin korvaajina, mutta keskustan kaduilla ratikat ovat aina kaduilla kovin hitaita ja jos halutaan pikaratikoita ne on syytä tunneloida tai eristää ainakin pahimmilla alueilla.

  9. #39
    GT8N avatar
    Liittynyt
    22.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    809

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Helsingissä on valittu ratkaisu, jossa ratikka on lyhyiden matkojen "vaakasuora hissi" ja nopeampi liikenne hoidetaan metrolla ja lähijunilla. Jos halutaan nopeampi ratikoita, ne kannattaa myös keskustassa tunneloida tai muuten eristää. Maanpäällinen on liikenne on tiheästi rakennetussa Helsingin kantakaupungissa joka tapauksessa katutasossa hidasta. Se kun on hidasta kaikkialla muuallakin maailmassa suunnilleen samantyyppisessä ympäristössä. Lähes kaikilla Helsingin kokoisilla tai isommilla Eurooppalaisilla kaupunkiseuduilla käyttää nopeampi joukkoliikenne eristettyjä ratoja tai tunneleita ainakin tiheimmillä alueilla.
    Niin, raitioliikenne on nykyisessä tilassa, koska sitä on kehitetty 1950-luvun jälkeen vain niiltä osin mikä on ollut täysin välttämätöntä liikennöinnin jatkamiseksi. Monilta osin on luonnollista kehitystä tarkoituksellisesti heikennetty tai pysäytetty kokonaan. Näistä esimerkkeinä mm.
    • Kuusitien ja Ruskeasuon välisen rautatietasoisen pikaraitiotien muuttaminen tavalliseksi hidasratikkaosuudeksi
    • ratatekniikassa siirtyminen kokonaan betoni- ja asfalttikakkuun valettuun rataan kaikilla rataosuuksilla
    • uusien rataosuuksien rakentaminen sekakaistoille tai riittämättömänlevyisille "omille" kaistoille
    • vaunukoon pieneneminen telivaunu+teliperävaunu 28,5m / 209 paikkaa -> Nr I 20,1m / 141 paikkaa
    • syväuravaihteiden käyttöönoton viivyttäminen sekä ummettujen ristikkojen lisääminen

    Eikä lista siihen lopu...

    Helsingissä ei tarvise tunneloida ratoja, mutta eristämiseen ja omien kaistojen parantamiseen voi kyllä satsata. Esimerkiksi tekemällä riittävän leveät raitiovaunukaistat vaikka Hämeentielle ja Mannerheimintielle, pystyttäisiin nykyistä luotettavampaan liikenteeseen. Nopeutta nostaa tietysti myös riitävän pitkät vaunut (=kaksinajo), jolloin vuorovälit pystytään pitämään sellaisina, jotta valoetuudet saadaan ohjelmoitua järkeviksi. Turhien liikennevalojen poisto (kuten jalankulkijavalot raitiotiellä) parantaa myös liikennöinnin luotettavuutta.

    Helsingin nykytila on vähinttä ihmellinen, jos vertaa vaikka Göteborgiin. Siellä pitkälti samanlaisissa ympäristössä raitioliikenne on täysin toisella tasolla kuin Helsingissä. Liikenne on laadukkaampaa, nopeampaa ja luotettavampaa.

    Ainoa eroava seikka on täällä vallitseva täydellinen ammattitaidon ja halun puute raitioliikenteen kehittämisessä. Ja ero on nähtävissä kuten vristo hyvin sanoi toisessa viestiketjussa Göteborgin raitioliikenteestä:
    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Raitioliikenne on, lyhysti sanottua, aivan eri planeetalta kuin Helsingissä.
    Eikä Göteborgissa ole kaivettu raitioteitä miljoonilla keskustassa maan alle, vaan liikenne on toteutettu laadukkaasti ja paremmin palvelevasti muilla keinoin.
    Näin se nyt vaan menee

  10. #40

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Sen nopean lähiöratikan saa asennettua keskelle kaupunkiakin. Tarvitaan vain riittävän leveä katu. Sopivia katuja ovat esimerkiksi Mannerheimintie ja Hämeentie. Siinä olet Petteri oikeassa, että ihan koko nykyinen ratikkaverkko ei taivu pikaratikaksi, eikä sen tarvitse. Sama vaunu voi olla osalla verkostoa pikaratikka, osalla lähipalvelua. Kalliita tunneleita voidaan välttää lyhyillä hitailla osuuksilla, joista kaikista ruuhkaisin osuus myös hyötyy eniten lähipalvelusta. Tunneleita voidaan sitten harkita myöhemmin, kun ei ole parempaakaan investoitavaa kuten radan jatkamista uusiin lähiöihin.

    Ratikka joustaa tarpeen mukaan, mutta helsinkiläistä joustamista joustamisen vuoksi pitää kitkeä. Poliittisesta realismista huolimatta.

  11. #41
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Göteborgin raitiotieverkossa vaihteet ja ristikot näyttivät olevan matalauraisia siellä, missä oli urakiskoja ja eteenkin M32-vaunut menivät niistä ryskyen läpi aivan kuten meidän Variotkin. Näillä alueille nopeusrajoitus on 30km/h - kauttaltaan. Keskustan ulkopuolella rataverkko muuttuu sitten nopeasti rautatiemäiseksi pölkkyradaksi. Näillä alueilla pysäkit ovat monesti eritasossa (esim. risteyksien yllä tai alla) muun liikenteen kanssa ja siellä ajetaan 60-70km/h.

    Muuten: kahdessa uusimaan Sirio-vaunun (M32) pyörälaakereissa oli juuri havaittu murtumia ja 15 uusimman sarjan vaunua oli vedetty liikenteestä tarkastuksia varten. Että, kyllä sielläkin ongelmia on.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  12. #42

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Muuten: kahdessa uusimaan Sirio-vaunun (M32) pyörälaakereissa oli juuri havaittu murtumia ja 15 uusimman sarjan vaunua oli vedetty liikenteestä tarkastuksia varten. Että, kyllä sielläkin ongelmia on.
    Eikös uuden sarjan toimituksia lykätty useammalla vuodella juurikin tämmöisten ongelmien ratkomiseksi?

  13. #43
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Göteborgissa on hieno, museoraitiovaunuilla ajettava Liseberg-linjan, jonka yksi ASEA:n aikanaan valmistama telivaunu muistuttaa jonkinverran meidän Brändö-vaunuamme:

    https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net...57460743_n.jpg

    Linjalla liikkuvat myös kaksiakselinen moottorivaunu sekä kaksiakselinen, lyyravirroittimella varustettu, moottorivaunu, jonka perään oli kytetty avoperävaunu.

    ---------- Viesti lisätty kello 16:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:24 ----------

    Pitkä vaihde Göteborgin raitioteillä; vasemmalle kääntyvä rata erkanee jo kuvan alalaidassa ja kulkee hyvän matkaa limitettynä suoraan menevän radan vieressä:

    https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net...14548573_n.jpg[COLOR="DimGray"]
    Viimeisin muokkaaja vristo; 26.07.2012 kello 16:48. Syy: aiheen siirto asianomaiseen ketjuun
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  14. #44
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    27.7.: HKL 164 on saanut uudet mainokset. Nyt mainostetaan Helsingin OP pankkia (ex Domino-keksi). Nähty tänään iltaruuhkassa linjalla 1A. Kuva SRS-uutiset.
    Tänään näin kulttuurilinjan 5 vaunun (siis kulttuuriratikan) sitten linjan avajaispäivän. Kappas, vaunussa on linjanumero!
    Viimeisin muokkaaja Albert; 27.07.2012 kello 17:15.

  15. #45

    Liittynyt
    28.05.2010
    Sijainti
    Turku
    Viestejä
    3319

    oletus Vs: Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012

    Jätkäsaaren ysin pysäkeille on annettu todella erikoiset nimet, eniten ihmetyttää Verkkokauppa.comin edessä olevan pysäkin nimeäminen. Tämähän on nimetty "Bunkkeri". Tämän olisi minusta voinut nimetä suoraan verkkokauppa.com -pysäkiksi tms. Bunkkeri kuulostaa todella oudolta (enkä edes saa päähäni mistä tuollainen nimitys on keksitty). Toisaalta, tuossahan saattaa vaikuttaa se ettei tietääkseni muutamia lukuunottamatta ole mitään pysäkkiä nimetty kaupan/yrityksen mukaan.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Havaintoja HSL-alueelta - heinäkuu 2012
    kirjoittanut Palomaa foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 223
    Viimeisin viesti: 05.08.2012, 07:31
  2. Raitiovaunuhavaintoja - huhtikuu 2012
    kirjoittanut JE foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 21
    Viimeisin viesti: 19.04.2012, 22:32
  3. Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2011
    kirjoittanut Safka foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 37
    Viimeisin viesti: 28.07.2011, 23:33
  4. Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2010
    kirjoittanut Kaid foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 34
    Viimeisin viesti: 01.08.2010, 21:10
  5. Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2009
    kirjoittanut ess foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 82
    Viimeisin viesti: 29.07.2009, 21:36

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •