Ratikoiden talvivarustus

Liittynyt
3 Heinäkuu 2005
Viestit
184
Nyt kun pakkanen kerrankin paukkuu täälläkin, haluan kysellä ja puhella aiheesta talvivarustus. Meillähän on sentään joskus ollut säännöllisesti talvi niminen vuodenaika ja pakkasta vähintään 10 astetta pitkiäkin aikoja. Siksi siis liikennevälineissä kaksoisikkunat ja kunnolliset lämmityslaitteet. Mutta, milloin kaksoisikkunat ilmestyivät?Oliko laihiannivelissä kaksoisikkunat alunperin? Ja sitten hiukan kritiikkiä Valmeteista: miksi niitten ovet ovat niin usein rupukunnossa? Yläreunan tiivisteet voivat olla ihan uusituissa vaunuissakin liian lyhyet, jää parin sentin tuulirako! Alareuna on kaikissa vaunuissa huonosti tiivistetty ja monissa yksilöissä ovet vielä harottavat, niin että koko "keskisauma" irvistää... Vetää siis kuin verkkokassissa! Ja melko usein mielestäni lämmitys saisi olla paljonkin tehokkaammalla. Vaurioissa lämmitys ihme kyllä toimii hyvin.
 
Itse olen todennut myös että nivelien ovien tiivistekumit repsottavat ja joissain vaunuissa ovilehtien väliin saattaa jäädä kädenmentävä aukko. Eiköhän syy näihin ole puhtaasti ilkivalta, ovia hakataan,potkitaan,väännetään väkisin auki ja tiivisteitä revitään joten ei ole mikään ihme etteivät pysy kunnossa.
 
Nivelvaunut on rakennettu siten, että ne toimivat moitteetta vielä 35 pakkasasteessa. Näin myös käytännössä. Meillähän oli parikymmentä vuotta sitten parikin viikkoa yli 30 pakkasastetta. Ongelmia aiheuttaa niin kylmällä ennemminkin ilmajohtojen katkeilu, mikä sitten pysäyttää liikenteen. Kerran seisahtunut ja jäähtynyt nivel ei sitten välttämättä enää lähekään liikkeelle. Se siis kyllä kulkee -35 asteessa, mutta se käynnistetään lämpimässä hallissa.

Neliakselisista paineilmaovin varustettuihin vaunuihin tulee noissa asteissa ovivikoja. VTS-vaunut toimivat moitteetta.

Mitenköhän mahtaa olla laita Varioiden kanssa? Niiden pitäisi tilauksen mukaan kestää tuo sama -35 mutta niinhän niiden pitäisi paljon muutakin, mihin ne eivät pysty.
 
Tuplaikkunat ovat mielestäni olleet helsinkiläisissä raitiovaunuissa siitä lähtien vakiona, kun Mustangeja alkoi tulla vuonna 1955. Kaikki siitä lähtien uutena vastaanotetut vaunut ovat olleet sellaisia.

Esimerkki huuruikkunaisesta eli yksilasisesta vaunusta löytyy tarkkaan katsottuna tästäkin muuten niin kesäisestä kuvasta jossa ASEA:n yksilasinen perävaunu on ns. VIIDEN MINUUTIN PYSÄKILLÄ Porvoonkadulla. Moottorina on Mustang. Suomen vähäluminen kesäsää (kuvassa siis kesäkuussa) on niinkuin se parhaimmillaan voi vain olla. Viileähkö ulkolämpötila on siinä-ja-siinä shorts-moodissa tai oikeastaan reilustikin sen alle ja vaunun sisällä on ollut juuri tiheä tungosajantunnelma: kemiallinen reaktio todentuu ikkunalaseissa, kun lasipintojen lämpötilojen ero on X. Kemistijäsenemme: mikähän pitää lämpötilaerojen olla, jotta tällainen tilanne syntyy? Jos tässä nyt olisi ulkona pakkanen, lasit olisivat tietysti huurteessa tai jonkinpaksuisessa jäässä, jos tilanne olisi ollut pitempijaksoinen.

Pitämällä Mannen (ja Ludden) sisälämpötila viileähkönä, eivät ikkunat miedolla pakkasellakaan mene huuruun?
 
339-DF sanoi:
Neliakselisista paineilmaovin varustettuihin vaunuihin tulee noissa asteissa ovivikoja. VTS-vaunut toimivat moitteetta.
Mielestäni juuri nimenomaan VTS-vaunujen sähköovet olivat kaikkein pakkasherkimpiä. Ovien punalamput naksuttivat erityisen paljon talvikeleissä. Pysäkkien ovienaukaisujen jälkeen sitä olikin hauska seurata. Vaunu vain kulki eteenpäin, vaikka ilmiselvä "hälyytys" oli annettu. Kun rahastaja käytti ovia jonkin kerran edestakaisin, "vika" lähti pois. Karian vaunujen (Mustang & Keppi-Karia) paineilmaovissa ei mielestäni ollut juuri koskaan mitään vikaa.
 
Edellä oleva neliakselisia koskeva kommentti on peräisin HKL:n ratikkakuskilta, joka on ollut ammatissa vuodesta 1972. En osaa ottaa itse kantaa asiaan.

Äsken tulin kotiin linjan 4 yövaunulla, joka sattui olemaan poikkeuksellisesti Vario. Hyvin toimi, täydessä vaunussa oli lämmintä eikä lattiakaan ollut jäässä, ilmeisesti lattialämmitys on tarpeeksi tehokas. Tosin mittarikaan ei näytä kuin "enää" -16. Tietääkö kukaan, onko Varioissa nimenomaan kylmyydestä johtuvia vikoja?
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Ja sitten hiukan kritiikkiä Valmeteista: miksi niitten ovet ovat niin usein rupukunnossa? Yläreunan tiivisteet voivat olla ihan uusituissa vaunuissakin liian lyhyet, jää parin sentin tuulirako! Alareuna on kaikissa vaunuissa huonosti tiivistetty ja monissa yksilöissä ovet vielä harottavat, niin että koko "keskisauma" irvistää... Vetää siis kuin verkkokassissa!
aki sanoi:
Eiköhän syy näihin ole puhtaasti ilkivalta, ovia hakataan,potkitaan,väännetään väkisin auki ja tiivisteitä revitään joten ei ole mikään ihme etteivät pysy kunnossa.
En tiedä raitiovaunuista, mutta Sm2-lähijuniin kyseiset ominaisuudet rakennettiin Hyvinkään Konepajalla saneerauksen yhteydessä... :wink:

compact sanoi:
Kemistijäsenemme: mikähän pitää lämpötilaerojen olla, jotta tällainen tilanne syntyy?
Eihän tuossa mitään kemiallista reaktiota tapahdu. Puhdasta fysiikkaa.
 
Compact sanoi:
Kemistijäsenemme: mikähän pitää lämpötilaerojen olla, jotta tällainen tilanne syntyy?

Pitämällä Mannen (ja Ludden) sisälämpötila viileähkönä, eivät ikkunat miedolla pakkasellakaan mene huuruun?
Joo, perusfysiikkaahan tämä on eikä mitään kemiaa. Minä en ole tämän asian asiantuntija, kun olen opiskellut vain modernia fysiikkaa, mutta vastaan silti.

Kastepisteeseen vaikuttavat lämpötilat ja ilmankosteus. Kun siis kuumassa ja kosteassa baarissa tilaa kylmän oluen, sen saa väkisinkin huurteisena. :lol: Ikkunoiden huurtuminen voidaan estään, kun sisälämpötilaa pienennetään riittävästi tai sisäilma pidetään kuivana. En voi esittää mitään lukemia, kun en tiedä raitiovaunun ilmankosteutta.
 
Ikkunoiden huurtuminen

Ratikan ikkunoiden huurtumiselle mahdoton määritellä täsmällistä lämpötilaa. Sillä normaalissa huoneenlämmössäkin saa huoneen sisäikkunapinnan huurtumaan (kostumaan) tuulettamalla suihkussa käynnin jälkeen suihkuhuoneen asuinhuoneeseen.

Kun on sadesää, vaikka kesällä, ja ihmiset tulevat vaunuun märissä vaatteissa, sisäilman kosteus taitaa lähennellä sataa. Henkilöautot ovat hyvä esimerkki myös. Ei tarvitse olla kovin kylmä, niin ilman puhallinta lasit ovat huurussa, kunhan vain on parikin henkilöä autossa.

Fysiikan kirjoista varmaankin löytyy käyrä, jossa muuttujina ovat ilman suhteellinen kosteus ja pinnan ja ilman lämpörilaero. Siitä voi sitten katsoa ne olosuhteet, joissa yksinekrtainen lasi huurtuu.

Antero
 
Takaisin
Ylös