Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/36

Viestiketju: Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

  1. #1
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

    Perinteikäs, Lidingön saaren eteläosissa kulkeva pikaraitiolinja on säästynyt lakkautusuhalta. Linjan kohtalo on ollut lakkautusuhan alla useamman vuoden, koska Tukholmasta saarelle johtavan raitiotiesillan epäiltiin olevan huonossa kunnossa. Sillan kunnossapito on Lidingön kaupungin vastuulla, ja mm. maltillinen kokoomuspuolue ehdottikin siltakeskustelun ollessa kuumimmillaan liikenteen korvaamista linja-autoilla. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet sillan olevan edelleen käyttökuntoinen, eikä lakkautuksesta enää käydä keskustelua.

    Uutinen sillasta: Tåg-Nytt (Svenska Järnvägsklubben)

    Tukholman seudun muille radoille hankitut A32-nivelvaunut eivät sovellu Lidingöhön, joten jos 1940-luvun A30/B30-vaunut aiotaan korvata, SL:n, seudun joukkoliikenneviranomaisen on löydettävä Lidingötä varten uusi vaunutyyppi.

    Viime vuosien keskustelu ei ole ensimmäinen kerta, kun radan tulevaisuus on vaakalaudalla. Alun perin Lidingön rautatiellä oli myös tavaraliikennettä, mutta se lakkautettiin ja yhteydestä valtion rataverkkoon luovuttiin 1980-luvun alussa. Radan raitiovaunuilla hoidettu henkilöliikenne säästyi silloin pitkälti Lidingön saaren metrolinjaprojektin hylkäämisestä johtuen.
    terveisin
    JE

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Re: Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Tukholman seudun muille radoille hankitut A32-nivelvaunut eivät sovellu Lidingöhön, joten jos 1940-luvun A30/B30-vaunut aiotaan korvata, SL:n, seudun joukkoliikenneviranomaisen on löydettävä Lidingötä varten uusi vaunutyyppi.
    Miksi eivät sovi?

    Antero

  3. #3
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus A32 ja Lidingö

    Tässä yli vuoden vanhassa Swetramway Forum -ketjussa diskuteerataan tästä asiasta. Lisäksi jossain mainittiin ongelmana raideyhteyden puuttuminen muusta verkosta Lidingön radalle.

  4. #4
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Pahin todellinen ongelma liittyy vaunujen kapasiteettiin. Eli vuoroihin tarvittaisiin 2 A32-vaunua, ja sellainen juna taas ei mahdu pysäkille, ja jos joka vuoroa kohden hankkisi 2 A32:ta, varikon tilat loppuisivat kesken.

    On tietysti olemassa sekin riski, että sillan osoittauduttua toimivaksi yritetään vaunukysymyksestä tehdä argumenttia rataa vastaan. Väittäisin silti että monikin esim. noin 35-metriä pitkä vaunutyyppi olisi linjan matkustajavirroille riittävä. Radan kulunvalvonta on erilainen kuin Nockebybananilla ja Tvärbananilla, joten puheet yhteyden puuttumisesta ovat ennemmin viihteellisiä kuin teknillisiä kysymyksiä.

    Sen sijaan kenties kannattaisi harkita yhteistä vaunutyyppiä Djurgårdenin linjan kanssa. Sen pidennystä rautatieasemalle on suunniteltu vuosia, mutta A32 todettiin liian massiiviseksi vaunuksi kääntyilemään sujuvasti Sergelin torilla. Raideyhteys keskustasta Värtanin-Ropstenin alueelle on ajoittain ollut esillä, joten hyödyt yhteensopivuudesta voisivat olla aivan todelliset. A32:ta kapeampi vaunuleveys (esim. 2,4 m 2,65 m sijaan) olisi edullinen sekä keskustalinjan että Lidingön kannalta, koska Lidingön varikko Agassa vaatisi muutostöitä, jos joka raide tahdottaisiin soveltuvaksi leveille vaunuille.
    terveisin
    JE

  5. #5
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Lidingön vaunuongelma

    Tuntuu vähän keksityltä. Nykyinen vaunutuotanto on sekä runsasta että modulaarista. Ei muuta kuin "kauppaan" pyytämään tarjouksia 35 metrin vaunuista samalla istuma/seisomapaikkamäärällä kuin nykykalusto. Ei uuden kaluston ylläpito ole kuitenkaan missään tapauksessa kalliimpaa kuin nykyisen, joka myös on eri kalustoa kuin A32:t.

    Käytetyt eivät tietenkään kelpaa, mutta Berliinistä saisi erittäin edullisesti runsas 10-vuotta sitten modernisoituja Tatroja. OK, korkea lattia, mutta matkustuskokemuksen perusteella muuten erinomaista vaunustoa.

    Antero

  6. #6
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Keksittyhän koko ongelma onkin. Jos SL:llä on halukkuutta kehittää linjan palvelua, uudet vaunut ovat varmasti ajankohtaisia viimeistään 2010-luvulla. Tyyppi on ehkä toinen kuin A32, mutta se on siis ongelma vain jos sen halutaan olevan ongelma.

    Ratkaisevaa on kuitenkin, että siltakysymyksen vuoksi SL oli olettanut linjan tulevaisuuden olevan lyhyt. Tämän vuoksi viranomainen on budjetoinut ainoastaan Nockebyn, ei Lidingön kaluston vaihtamisen, vuosille 2008-2009. Jos siltakysymys ei olisi sotkenut kuvioita, Lidingön vaunuhankinta saattaisi hyvin olla jo hoidossa, tässä tarkoituksessa SL testasi Lidingössä jo 1990-luvulla mm. oslolaista nivelvaunua.
    terveisin
    JE

  7. #7
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Suur-Tukholman raideliikennevyyhti on ollut pitkään huomattavan kirjava ja jopa sekavakin. Selkeimmät kokonaisuudet muodustuvat T-bananista ja Pendeltågetista (metro ja lähijuna). Koska raskaalla raideliikenteellä ei ole mahdollista palvella kaikkia alueita, osa raideliikenteestä joudutaan hoitamaan muunlaiselta pohjalta.
    Nykyisenlainen hyvin kirjava "oheisraideliikenne" on varmasti harrastuksellisesti mielenkiintoista, mutta kokonaistaloudellisesti ja hahmotettavuudeltaan sangen kyseenalaista. Varmasti olisi tarkoituksenmukaista, että kevyemmät esikaupunkiradat muodostaisivat mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden, jossa Tvärbananin olisi edullista toimia yhdistätävänä linkkinä. Lidingön raideyhteyden muuttaminen tähän filosofiaan kuuluvaksi varmasti vaatisi voimakkaita investointeja, mutta mikäli radalla halutaan hoitaa liikennettä tulevaisuudessakin, investointeihin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Tähän asti on vain pelattu aikaa.
    Tukholmassa on keskusteltu myös kaupunkiraitioteiden uudesta tulemisesta, jonka yhtenä vaiheena on nähtävä koko Djurgårdslinjen, vaikka se virallisesti museoradan statuksella elääkin. En pidä mitenkään mahdottomuutena, etteikö Tukholmaan joskus luotaisi uudelleen kaupunkiraitioteitä - ajatusta vauhdittanee pettymykset Stombuss-verkostoon - epäonnistuneen runkobussiverkon tilalle on hyvä lähteä markkinoimaan toimivaa ja houkuttelevaa raitiotietä. Kaupunkiraitiotien ei välttämättä ole järkevää perustua täysin samaan standardiin kuin pikaraitioteiden. Raideleveys 1435 mm ja sama ajojännite toki on viisasta valita esim. yhteisen keskuskorjaamon yms. infrastruktuurien takia. Tässä vaiheessa on mahdollista vielä miettiä, muutetaanko Lidingön raideyhteys osaksi kaupunkiratikkaverkkoa vai Tvärbanan-pohjaisen esikaupunkiraitiotien jatkoksi. Saltsjön rata käsittääkseni on myös suunnitelmissa sulauttaa esikaupunkiratikkaverkostoon. Roslagenin verkosto säilynee hyvin kauan omana erikoisena järjestelmänään kapeine raideleveyksineen.

  8. #8
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Saltsjöbananin muutos on muistaakseni jopa budjetoitu, vaikka varma en ole. Sen suhteen ollaan epäileväisiä lähinnä siksi, koska kaikki laiturit olisi madallettava nykyisestä, ja toisaalta koska nykyinen metropohjainenkin kalusto kuitenkin toimii ihan hyvin.

    Tvärbanan on tietysti hyvä pohja mille hyvänsä tulevalle kokonaisuudelle, mutta Lidingön radan yhteensovittaminen sen kanssa ei missään nimessä ole ensimmäinen prioriteetti. Pohjoisessa Tvärbanania jatketaan ensi sijassa Rinkebyn-Kistan ja/tai Solnan/Sundbybergin suuntaan, eikä Ropsten ole tällä erää ajankohtainen päätepysäkki. Lidingöbanan voidaan tietysti hyvinkin integroida yhtenäiseen järjestelmään jossakin vaiheessa. Vastaukseni liittyivät kuitenkin pitkälti vaunutyyppikysymykseen, ja siinä vaiheessa kun Tvärbanan olisi Lidingöhön yhdistettävissä, Tukholma olisi jo joka tapauksessa joutunut valitsemaan uuden vaunutyypin, sen verran vuosia kaavailujen toteutuminen vaatii. Tukholman kaupungissa poliittinen ilmasto on raitiotien osalta lähinnä neutraali - tiettyihin projekteihin suhtaudutaan maltillisen myönteisesti, mutta toteutetusta metroon ja busseihin pohjautuvasta ajattelusta ei silti olla pohjimmiltaan valmiita luopumaan. Jos keskustaraitiotie toteutuisi, todennäköisimmät kandidaatit ensi vaiheessa olisivat stombusslinje 4, Djurgårdslinjen keskustaan jatkettuna sekä Frihamnenin/Värtanin alueen keskustaan yhdistävä linja (johon liittyisi raideyhteys Lidingöhön).

    Roslagsbananin tulevaisuus lienee turvattu ainakin jossain laajuudessa. 2000-luvullakin on esitetty suunnitelmia normaaliraiteisesta rautatiestä Roslagenin alueelle, mutta kokonaan se ei nykyistä järjestelmää voisi ikinä korvata. Toisaalta on esiintynyt suunnitelmia myös Roslagsbananin jatkosta tunnelissa Tukholman halki päärautatieasemalle.
    terveisin
    JE

  9. #9
    JT
    JT ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen JT avatar
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    1983

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Tvärbanan on tietysti hyvä pohja mille hyvänsä tulevalle kokonaisuudelle, mutta Lidingön radan yhteensovittaminen sen kanssa ei missään nimessä ole ensimmäinen prioriteetti. Pohjoisessa Tvärbanania jatketaan ensi sijassa Rinkebyn-Kistan ja/tai Solnan/Sundbybergin suuntaan, eikä Ropsten ole tällä erää ajankohtainen päätepysäkki. Lidingöbanan voidaan tietysti hyvinkin integroida yhtenäiseen järjestelmään jossakin vaiheessa. Vastaukseni liittyivät kuitenkin pitkälti vaunutyyppikysymykseen, ja siinä vaiheessa kun Tvärbanan olisi Lidingöhön yhdistettävissä, Tukholma olisi jo joka tapauksessa joutunut valitsemaan uuden vaunutyypin, sen verran vuosia kaavailujen toteutuminen vaatii.
    Itse olen kehitellyt (itselleni) sellaista versiota, jossa Tvärbanan jatkuisi molemmissa päissä. Idässä Nackaan ja Alvikista Solnaan, josta Karolinska sjukhusetin, Teknillisen korkeakoulun ja Östra Stationin kautta Ropstenille tai esim. Gärdetille, mutta kuitenkin niin että raitiotie olisi yhteydessä Lidingön linjoihin. Näin Lidingöstä saisi sujuvan yhteyden Sthlm Östraan ja "TKK":lle. Nykyisellään Ropstenista Östra stationille pääsee vain ma-pe linjalla 73 tai sitten vaihtaen Karlaplanilla T-banasta 4:ään. Eli Lidingöstä joutuu kulkemaan jopa kolmella kulkuvälineellä Östra stationille. Muita tärkeitä uusia yhteyksiä tulisi väleille Tekniska högskolan - Solna, Karolinska sjukhuset - Solna ja Solna - Alvik.

    Tämän raidelinjan rinnalle olen suunnitellut "pikku-tvärbananin", joka kulkisi Älvsjön asemalta Årstabergin uudelle terminaalille, josta Liljeholmenin ja Hornstullin kautta stomlinje 4:n reitille, eli jatkuen Fridhemsplan - Odenplan - Östra station - Radiohuset/Gärdet.

    Toinen minusta hyvä linjaus varsinaiselle Tvärbanalle voisi kulkea Alvikista Solnaan jatkuen Yliopiston suuntaan ja vaikka Danderydiin.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Tvärbananin työnimi oli aikanaan, kauan ennen toteuttamistaan "Hästsko" eli hevosenkenkä. Pikkasen vajaan ympyrän muotoisena se kartalla tosiaan näytti hevosenkengältä. Muistaakseni yhteys Ropstenin suunnalle oli suunnitelmissa johonkin asti, mutta mihin...? Se mitä Hästskosta tähän mennessä on saatu valmiiksi, on joka tapauksessa "vain alkupaukku".

  11. #11
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Nauhoitin TV:stä jo joskus 1990-luvun alussa ruotsalaisen dokumentin pikaraitioteistä. Siinä Tvärbanan (Hästsko) ulottui vielä Ropsteniin asti. Kaavailuasteellahan Ropsten on edelleen paperilla, mutta sen toteuttamisesta ei ole missään vaiheessa tehty siinä määrin konkreettisia suunnitelmia kuin Saltsjöbananin modifikaatiosta tai Kistan/Solnan jatkeista, jotka jo tekisivät verkostosta melkoisen.
    terveisin
    JE

  12. #12
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lidingön vaunuhankinnan ongelmallisuudesta uutisoi äskettäin Lidingö Tidning. Arbetsgruppen Rädda Lidingöbanan esittelee nyt sivuillaan mm. Lidingö-sovitetun modifikaation A32-vaunusta, vähän siihen tapaan kuin Antero kirjoitti.
    terveisin
    JE

  13. #13

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Re: Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Viime vuosien keskustelu ei ole ensimmäinen kerta, kun radan tulevaisuus on vaakalaudalla. Alun perin Lidingön rautatiellä oli myös tavaraliikennettä, mutta se lakkautettiin ja yhteydestä valtion rataverkkoon luovuttiin 1980-luvun alussa. Radan raitiovaunuilla hoidettu henkilöliikenne säästyi silloin pitkälti Lidingön saaren metrolinjaprojektin hylkäämisestä johtuen.
    Millainen itsemääräämisoikeus Suur-Tukholman kunnilla on joukkoliikenteen suhteen?

    Olen ymmärtänyt, että joskus 1970-luvulla sunniteltiin metron jatkamista Lidingöhön ja eteenpäin Vaxhommiin, sekä Roslagsbananin ja Saltsjöbananin korvaamista metrolla ainakin osittain, mutta hankkeeet kuopattin koska näiden vanhojen ratojen varsien kunnat eivät metroa halunneet.

    Kenellä on viimeinen sana Suur-Tukholmassa näissä liikenne-infra-asioissa? Kunnalla, SL:llä, läänillä vai valtiolla?

    t. Rainer

  14. #14

    Liittynyt
    28.07.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    174

    oletus Vs: Re: Tukholma: Lidingöbanan pelastettu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Millainen itsemääräämisoikeus Suur-Tukholman kunnilla on joukkoliikenteen suhteen?
    Julkinen liikenne on täysin Landstingin (Maakäräjät) asia. Kunnalla ei ole sen kannalta oikeuksia tai velvollisuuksia.
    Mainitsemassasi tapauksissa paikallisissa kunnissa kansalaiset vastustivat projekteita ja se yleinen kansamielipide muutti Landstingin ja SL:n suunnitelmat. Nacka om tosin aina pyristellyt metroa vastaan ihan siitä syystä että 'silloin pitäisi rakentaa kerrostaloa, ja jopa vuokrataloja' ja sen varsin konservatiivisen kunnanjohdon mielestä metro ei sovi 'siihen idylliseen omakotitaloidylliin' jota Nackassa on.
    Mutta SL laskeskelee että ennenmmin tai myöhemmin blå linjen tullaan jatkamaan itäisen Södermalmin läpi Hammarby Sjöstadin kautta Nackaan, pääteasemana ehkäpä Forum Nacka.
    Mutta tällöin puhumme varmastikin 30 vuoden päästä.
    Snabbspårvägen on rakennettu ihan Hammarbyn vuoksi ja sen poisottaminen metron vuoksi vaatii paljon poliittista rohkeutta...
    Joskus (tai silloin tällöin) poliitikot ajavat virkamisten yli: näinhän oli esimerkiksi TUB3:n kanssa, SL ei halunnut rakentaa sitä jatketta joka sitten avattiin 1985 Sundbybergin kunnan läpi, se arvioi että Pendeltåg jolla jo oli asema kunnan keskellä olisi riittänyt, mutta poliitikot saivat asian läpi, joten nyt Ruotsin pienin kunta (alueeltaan, n 8 km2, n 30 000 asukasta) on Ruotsin parhaan joukkoliikenteen 'omistaja', Sundbybergin asemalla pysähtyvät niin t-bana, Pendeltåg, Regionaltåg ja täältä pääsee Arlandaan Flygbussilla. Ja eipä saa unohtaa oikein monta tärkeää bussilinjaa jotka sitovat kunnan muihin kuntiin!

    Ruotsin valtion osallistuminen kustannuksiin on aina riita-aihe: kun rakennettiin/rakennetaan Botniabanan Pohjoisruotsiin niin tukholmalaiset närästyivät koska tänne pääkaupunkiseudulle ei koskaan löydy rahaa kun on sellaisista projekteista kysy. Politiikkahan on usein aluepolitiikkaa ja kyseessäoleva hallitus haluaa että 'maalaiset' olevat tyytyväisiä koska vaalien alla on aina hyvä pystyä sanomaan että 'nyt olemme niin ahkerasti satsanneet Peräpitäjän hyvinvointiin'.
    Mutta tulevan Citytunneln aiotaan rahoittaa suureksi osaa valtion varoilla, asemat ovat Landstingin asia.
    Ja eipä se olekaan päivääkään liian aikaista kun tällä alueelle satsataan valtion kukkarosta: Tukholmassa asuu noin 20 % Ruotsin väestöstä mutta verotuloista on noin 40 % Tukholmasta peräisin.

    Ja tuosta Botniabanasta: se näyttää olevan oikein kunnon verovarojen väärinkäyttämistä: edes elinkeinoelämä alueella ei pidä sitä 15 miljardin projektia tarpeellisena... Rekka-autot tulevat hurisemaan aivan kuin ennen puu-lastiensa kanssa kun rata on valmis. Ja nyt puhutaan jo sen pidentämistä, mitähän tämä lopuksi tulee maksamaan.... *puuh*
    Viimeisin muokkaaja vko; 14.01.2007 kello 03:39. Syy: lainausta lyhennetty

  15. #15
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    212

    oletus Vs: A32 ja Lidingö

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    Tässä yli vuoden vanhassa Swetramway Forum -ketjussa diskuteerataan tästä asiasta. Lisäksi jossain mainittiin ongelmana raideyhteyden puuttuminen muusta verkosta Lidingön radalle.
    Mutta ottia tuota, siellähän on vielä raideyhteys olemassa muuhun verkkoon. Se on vain asvaltin alla...
    Laadukas joukkoliikenne perustuu tasavirtaulinaan ja virran ottamiseen virtakiskosta.

    BT-industries

Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Pariisi - Tukholma - Turku - Helsinki
    kirjoittanut sebastin foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 131
    Viimeisin viesti: 07.01.2016, 17:34
  2. Tukholma: Djurgårdslinjen Centralstationille
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 22
    Viimeisin viesti: 19.05.2012, 09:40
  3. Tukholma tuplaa kertalipun hinnan
    kirjoittanut ratikkakuski foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 32
    Viimeisin viesti: 06.02.2007, 00:30

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •