Rahastajien palauttaminen Helsinkiin

Re: Ilmaisliikenteen hyödyt

Compact sanoi:
Esimerkiksi Amsterdamissa on otettu raitiovaununrahastajat uudelleen töihin ja vaunukalustonahan ovat matalalattiaiset Combinot.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hollantilaiset ovatkin meitä ennakkoluulottomampia ja rohkeampia. Siellä pääasia tuntuu olevan se, että homma toimii. Haluaisinpa nähdä sen poliitikon, joka meillä uskaltaa asettua tukemaan tällaista menneen maailman ajatusta. Vaikka nyt tuosta 6Me:stä on niin paljon puhuttu lehdistössäkin, että jotain luulisi poliitikkojen ja virkamiesten keksivän.

Kuva tuollaisesta rahastaja-combinosta olisi muuten mielenkiintoista katseltavaa. Olin Amsterdamissa vuonna 1999, jolloin kulussa oli korkeita niveliä uusine rahastajanaitioineen.
 
Rahastajen palkkakustannuksia voi suhteuttaa suoraan menetettyihin tuloihin. 6 000 000 € / v vastaa noin 100 henkilön palkkaa (60 000 €/hlö/v). Sillä EI palkata joka raitiovaunuun tai metroportille rahastajaa.

Sen sijaan sillä voitaisiin merkittävästi lisätä tarkastaja/järjestyksenpitäjäresursseja, joka olisi varmasti järkevämpi ja tehokkaampi tapa parantaa järjestelmää kuin rahastajien palkkaaminen.

Lisäresurssit voitaisiin myös kohdistaa tehokkaasti. Pummilla ajajien osuus on varmasti pienin aamu- ja iltaruuhkassa (kuukausilippulaiset) ja suurin iltaisin ja yöliikenteessä. Näinä aikoina henkilökunnan lisätty läsnäolo myös vähentäisi koettua turvattomuutta. Iltaliikenteessä voisi parhaimmillaan pääosassa vaunuja olla tarkastaja/rahastaja.
 
Jos oletetaan, että rahastajan palkka on 1700 e/kk, niin sosiaalikuluineen siitä tulee vuosipalkaksi 26500 euroa. Jolloin 6Me riittää 226 rahastajaan. Palkan voi tietysti olettaa minkäsuuruiseksi tahansa, muttei nyt sentään kuluineen (ja lisineen) 60 000 / v?

Säästöä kai tulee sitten tarkastajien ammattikunnan lopettamisesta ym. Tuohan on loputon suo, että miten sen laskee ja mitä kaikkea voi ottaa ja pitää ottaa huomioon. Joku arvo on silläkin, että matkustamossa on henkilö, joka palvelee ja neuvoo matkustajia koko ajan. Ja sillä, että kuljettaja voi keskittyä kuljettamiseen. Kun rahastajista siirryttiin 80-luvulla asteittain pois, niin (vanhoista Raitioista käy ilmi, että) kierrosajat pitenivät kaikilla linjoill, ja monille jouduttiin lisäämään uusi vuoro matkanteon hidastuessa. Jos nyt kääntäen voidaan nopeuttaa liikennettä ja säästää vuoroja, niin siinä sästyy kuluja valtavasti.

Oikeastaan tästä pitäisi tehdä kokonaan uusi topikki.
 
Myös tuo 6 Me on hyvin suhteellinen luku. En tiedä, millä kriteereillä se on laskettu.

HKL ilmoittaa, että raitiovaunuissa noin 5% matkustaa ilman lippua, mutta muutamassa tehotarkastuksessa (tarkastajat vartioineen sisään joka ovesta, ketään ei päästetä vaunusta ulos katsomatta lippua) pummilla ajaneita olikin kolminkertainen määrä eli 15%.

Noista 6 Me:sta osa ostaisi tietysti tiukassa kontrollissa lipun (millaisen lipun?) ja osa sitten kävelisi. Jakaumaa ei voi ennustaa kun ei tiedä, mitä kriteereitä arvioinnissa on käytetty. Tuo 15% antaa osviittaa siihen, että 6Me on reippaasti alakanttiin. Toisaalta tuo kävely-aspekti taas siihen, että 6Me on yläkanttiin.
 
339-DF sanoi:
Jos oletetaan, että rahastajan palkka on 1700 e/kk, niin sosiaalikuluineen siitä tulee vuosipalkaksi 26500 euroa. Jolloin 6Me riittää 226 rahastajaan. Palkan voi tietysti olettaa minkäsuuruiseksi tahansa, muttei nyt sentään kuluineen (ja lisineen) 60 000 / v?
Klikkaa laajentaaksesi...
1700 € / kk palkalla ei tule toimeen Helsingissä. Lisäksi tällainen palkka on päivätyön palkka ilman ilta- viikonloppu- ja yölisiä. Käytännössä rahastajalle tulee laskea sama palkka kuin vähemmän kokeneelle bussi- tai raitiovaunukuljettajalle.

60 000 € / v on ehkä hieman yläkanttiin. Olen muissa yhteyksissä käyttänyt noin 50 000 €/v joukkoliikennekuljettajan koko kuluina (palkka, sivukulut, sosiaalitilat, ym) työnantajalle. Tällöin olen karkeina kokonaiskuluina käyttänyt Tampereen raideliikenneselvityksesssä esitettyjä tietoja.
 
Yllättävän kallista on työ Suomenmaassa. Mutta sosiaalitiloihin ym tuskin tulee kustannusnousua Helsingin oloissa. Tampereella kai nämä tilat tehdän tyhjästä, mutta Helsingissä en usko että tiloja on nyt vähemmän kuin silloin, kun vielä oli rahastajat. Tosin ehkä niiden kulujen osuus tuosta on marginaalinen?

Se on totta, että kymppitonnilla (markoissa) ei tahdo tulla täällä toimeen. Sitten pitää tietysti spekuloida, pitääkö kuskin ja rahastajan saada samaa palkkaa (aikanaan rahastajilla oli pienempi kuin kuskeilla) ja millainen on ratikan kassan palkka verrattuna esim. kaupan tai leffateatterin kassaan taikka metrovartijaan jne jne.

Mikähän mahtaa olla matkalipuntarkastajien palkka? Se ehkä vastaisi parhaiten rahastajan palkkaa, vaikka rahastajan ei tarvitsisikaan ulkona liikuskella.
 
Rahastajille maksettiin Helsingissä (ja Turussa) vähemmän palkkaa, koska he olivat pääosin naisia. Tällainen palkkaperuste on nykyisin lainvastainen.

Lipputarkastajien palkka olisi mielestäni oikea vertailukohta. Tietäisikö joku Helsingin lipputarkastajien palkkatason?
 
Raitiovaununkuljettajan palkka on 1740€-2100€ riippuen työvuoroista joten matkalipuntarkastajien palkka saattaisi olla 1600€-1900€ työvuoroista riippuen.
 
Lipuntarkastajan peruspalkka on 1600 e/kk, lisäksi sitten lisät.

Tuollainen 50000 e vuodessa kattaa jo n. 40 vaunutuntia viikossa, jos vaunutunnin hinta on 25 e. Vaunutunnin hinta kuitenkin sisältää enemmän kuin yhden kuljettajan, koska vaunutunnit eivät sisällä vuosi- eikä sairaslomia eikä sellaista kuljettajien työaikaa, milloin ne eivät aja linjaa.
 
Joukkoliikenteen palkkakulut

Kuukankon lähtökohta on oikea. Asia tulee laskea samoilla perustein kuin kuljettajatkin, sillä "tyhjäkäynti" on sama lomineen ja sivuaikoineen.

HKL:n henkilökulujen haarukka on 25-30 e/tunti (bussikuskeista ratikka/metrokuskeihin). Rahastajan/tarkastajan koulutus ja vastuu eivät ole samat kuin kuljettajalla, joten voisi hyvin olettaa, että heidän palkkakustannuksensa asettuu tuon haitarin alapäähän.

Henkilökunta on kuitenkin kaupunkiliikenteessä suuri kulu. Nykyaikaisessa raitioliikenteessä yhdellä noin 250 hlö:n vaunulla kuljettajan kustannus on puolet liikennöintikuluista. Jos mukaan pannaan toinen henkilö, liikennöinnin hinta nousee 40 %. Mikäli pummilla menee 15 %, niiden eliminointi ei likimainkaan kata rahastajan kustannusta.

Näillä konstein ei joukkoliikenteen kustannusongelmia ratkaista, eikä pummilla matkustaminen ole se seikka, johon joukkoliikenne kaatuu. Perusedellytys on joukkoliikenteen kilpailukyky autoiluun nähden, mutta sitä ei ole meillä hallittu, eikä ilmeisesti edes olla täysin selvillä siitä, mistä se on kiinni.

Mutta otetaanpa jälleen kaikkien kiusaksi länsimetro. Raitiovaunuliikenteen henkilökulut ovat vuodessa noin 11,4 Me. Länsimetron verottomalla hinnalla saataisiin rahastajat ratikoihin 40 vuodeksi. (Palkoista ei makseta arvonlisäveroa.) Länsimetro ei lisää joukkoliikenteen matkustajia eikä tuloja, ja bussiliikenteen säästöt näyttävät valuvan rakentamisen korkoihin. Rahastajat sentään toisivat ehkä 15 %:n nousun raitioliikenteen tuloihin - tai ainakin 5 %.

Antero
 
Tukholmassa esikaupunkien raitiolinjoilla on vaunussa kiertävä rahastaja, joka tarkistaa kaikki liput. Pummilla ajaminen on ehkä mahdollista, mutta sen verran hankalaa, ettei sitä hirvittävästi tunnu esiintyvän. Homma toimii kyllä. Tunnelbanassahan onkin suljettu porttirahastus.

Minusta Helsingissä voitaisiin kuitenkin ottaa askel edistyksellisempään suuntaan ja muuttaa kantakaupungin raitioliikenne täysin ilmaiseksi. Silloin luulisi tapahtuvan sen, minkä pitäisikin: asiakkaat siirtyisivät omista autoista vielä nykyistä laajemminkin joukkoliikenteen käyttäjiksi.
Toinen mahdollisuus olisi tietysti ratikkapysäkkien sulkeminen ja rahastajien sijoittaminen niille. Mutta taitaisi olla liian hankala investointi käytännössä...
 
moxu sanoi:
Toinen mahdollisuus olisi tietysti ratikkapysäkkien sulkeminen ja rahastajien sijoittaminen niille. Mutta taitaisi olla liian hankala investointi käytännössä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos tuo olisi käytännössä mahdollista, niin kannattavaa se ei ainakaan olisi. Pysäkkejä kun on monin verroin enemmän kuin vaunuvuoroja.
 
Ratikkaliikenteen ongelma on paitsi pummilla ajavat myös epäsosiaaliset henkilöt. Haiseva, öykkäröivä pultsari karkoittaa maksavat matkustajat, jos heillä vain on vaihtoehto. Tälle pitäisi kiireesti tehdä jotakin.

Pummilla ajoon on kehitteillä kaksi lääkettä, joista kumpikaan ei toimi: tarkastusmaksun nosto ja valistus. Tarkastusmaksuista jää nykyisinkin saamatta jopa yli puolet. Ulosotto ei toimi, koska ei kyseessä ei ole rikos/petos. Ministeriö hylkäsi viimeksi hiljattain teon luokittelun siten, että järeämmät keinot tulisivat käyttöön.

Olen nähnyt junassa kun kaveri repii tarkastusmaksulapun tarkastajan nähden ja nauraa räkäsesti päälle. Tuskinpa tältä kaverilta rahaa ikinä saatiin.
 
Jos tarkastusmaksuja ei voi panna ulosottoon, niin mitkä ovat HKL:n keinot saada niitä maksuja kerättyä ylipäätään? Maksun maksamatta jättämisestä saa todennäköisesti muistutuksen tai pari kotiin. Mitäs sitten tapahtuu kun se on edelleen maksamatta?

Jos ei tapahdu mitään, niin eihän tuossa ole järjen hiventä! (Ja vika ei ole HKL:n.)
 
Asia on verrattavissa tv-lupaan. Se on pakko olla, mutta tarkastajaa ei tarvitse päästää sisälle jos ei halua. Näin salakatselu voi rauhassa jatkua.

Myös joukkoliikenteessä tarkastusmaksun pelotevaikutus on mitätön. Kyseessä on rike ei petos.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös