Raitioliikenne ja pysäköinti

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Onkohan näitä runsaslumisia talvia ollut nyt neljä? En edes muista. Mutta selväksi on käynyt, että Helsinki on täysin kyvytön ja tosipaikan tullen myös haluton tekemään väärinpysäköityjen autojen aiheuttamalle ongelmalle yhtään mitään. Päinvastoin, homma alkaa saada yhä koomisempia piirteitä.

Tänä vuonna Helsinki sai runsaan lumipeitteen 30.11. Vielä yhdeksän päivää sen jälkeen ainakin Kallion kadut olivat käytännössä pitkälti auraamatta. Kai siellä joku aura oli näyttäytynyt, tai niin ainakin haluan uskoa, mutta 20–30 cm lumipöpperöä siellä silti oli joka paikassa. Ei ihme, että pysäköinti tuottaa autoilijoille vaikeuksia. Samana lumipyrypäivänä alkoivat myös ratikoiden talviongelmat, jotka eivät ratikoiden ongelmia oikeastaan olekaan – pääasiassa vaikeuksia tulee kiskojen tuntumaan pysäköityjen autojen lisäksi siitä, että autot ajavat vaihteet tukkoon tai luistelevat mäissä ratikan eteen.

Kaksi viikkoa lumipyryn jälkeen, 13.12., apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri lausui Helsingin Sanomissa taas vaihteeksi, että "tarttis tehrä jotain". Yhä edelleen Sauri luottaa siihen, että valistus on paras keino. Yhä edelleen, vuosien kärvistelyn jälkeen. Olenko liian jyrkkä ja kovasti negatiivinen ihminen, jos väitän, että vuosikausien mittanauhojen jakamisella ei ole saatu aikaiseksi käytännössä yhtään mitään ja että valistuksesta puhuminen on vain huono vitsi?

Edelleen Hesarissa Sauri kertoo, että on pyytänyt selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin pysäköintiasian vuoksi on ryhdytty. No voi herranjestas. Että piti odottaa neljä vuotta sitä, että ruvetaan selvittelemään? Tässä olisi ollut nyt neljä vuottaa aikaa laatia selvityksiä, tehdä suunnitelmia, kartoittaa tilanteita, perustaa komiteoita, muodostaa työryhmiä ja mitä muita turhakkeita niitä nyt onkaan olemassa kaupungin byrokratiassa silloin, kun kuntalaisille täytyy esittää, että jotain tehdään, vaikka oikeasti ei halutakaan tehdä mitään. Niin ja muuten, jo vuonna 2010 HKL pisti kartalle kaikki ratikkaliikennettä haitanneet pysäköintitilanteet. Että se siitä.

Yhtenä talvenahan näyteltiin sellaista näytelmää, että kaupunki muka kielsi pysäköinnin mm. Porthaninkadulla. Sekin oli vain kujeilua; muistattekos, mitä oikeasti tapahtui? Paikalla olleet pysäköintikieltomerkit lisäkilpineen huputettiin, mikä teki pysäköinnistä aikarajatonta ja maksutonta. Kadunvarteen kuskattiin myös siirtokehoituskylttejä. Lehdistössä kuitenkin kiirehdittiin vakuuttelemaan, ettei sieltä mitään autoja oikeasti minnekään hinata. Että jos aura sattuu paikalle, niin pikkuisen vaan siirretään autoa lähikadulle sitten. Ja pysäköinti jatkui kuten ennekin, tosin nyt siis sillä erotuksella, että kuka tahansa saattoi pysäköidä ilman maksua ja ikäviä aikarajoituksia.

Nyt neljän vuoden jälkeen valtuutetut ovat älähtäneet: Elina Moisio on heittänyt ikään kuin pienen koepallon. Kruununhaan pahimpia paikkoja on ahdas Liisankadun pätkä Snellun ja Unionin välissä. Siispä Moisio valtuustoaloitteessaan esittää, että tältä väliltä poistetaan 19 pysäköintipaikkaa, jotta paitsi ratikat myös bussiliikenne pääsisi kulkemaan häiriöittä. Samaa esitti HSL jo vuosia sitten. Parkkipaikkojen poistaminen on kaupunkisuunnitteluviraston vastuulla, joten KSV on laatinut asiasta lautakunnalleen lausuntoehdotuksen. Saamme siis ensimmäistä kertaa luettavaksemme viraston todellisen kannan asiaan, jota on voivoteltu juhlapuheissa jo vuosia. Ja arvaattekos jo, mikä tämä kanta on? Noh, kanta on tietysti se, että nykytilanne jatkukoon, mitään ei tarvitse tehdä. Näin KSV: "Liisankadulla on välillä Unioninkatu Snellmaninkatu kaksisuuntainen raitiovaunuliikenne sekä asukaspysäköintipaikkoja molemmin puolin. Kyseisen tyyppinen järjestely on yleisesti käytetty Helsingissä. [...] Kantakaupungin asukkaiden asukaspysäköinti on viime vuosina hankaloitunut. Vaikeimmilla alueilla kyse on ennen kaikkea pysäköintipaikkojen riittämättömyydestä. Kruununhaassa eli E-alueella on yli puolitoista kertaa enemmän asukaspysäköintitunnuksia kuin siellä on laskennallisia paikkoja katujen varsilla."

En viitsi turhaan toistaa, mitä Tolkku mainiossa blogikirjoituksessaan kommentoi http://tolkku.blogspot.fi/2012/12/vaarin-sijoitetut-pysakointipaikat.html mutta kyllä tuota KSV:n vastausehdotusta lukiessa tuli mieleen, ettei oikein osaa päättää, pitäisikö itkeä vai nauraa. Siis 19 pysäköintipaikkaa ovat tärkeämpiä kuin tuhansien ratikkamatkustajien päivittäinen liikkuminen? Ihan vakavalla naamalla väitettynä? Lausuntoehdotukseen on lisätty myös iloinen toive siitä, että rakennusviraston pitäisi putsata katuja pikkuisen paremmin. Olen samaa mieltä. Mutta kun ei putsaa eikä se toivomalla parane, ei ole parantunut yhtenäkään lumitalvena.

Mitä siis kaupunki todellisuudessa näkyy tekevän? Tunkee pään pensaaseen ja toivoo, että keskustelu hiipuu taas keväällä ja että ensi talvi olisi sitten musta ja loskainen?

Nyt on kuitenkin Helsingin harmiksi käynyt niin, että raitiotieosaamista alkaa olla muuallakin Suomessa, vaikkei vielä ratoja olekaan. Osaaminenkin taitaa olla ainakin vielä pitkälti sitä, että katsotaan, miten asiat tehdään Helsingissä ja varotaan tekemästä samalla tavalla. Silläkin systeemillä pääsee pitkälle ja muiden kaupunkien onni on, että on Helsinki, joka tekee virheet niidenkin puolesta. Tampereen ja Turun yleissuunnitelman työohjelmassa/suunnitteluohjeessa http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/Tre&Tku_Yleissuunnitelma_Työohjelma_2012-11-02.pdf kun todeaan muun muassa, että ratikkaradan viereen ei saa sijoittaa parkkipaikkoja ollenkaan. Minimietäisyys on laskettu siten, että pysäköidyn auton avatun oven ja ratikan kyljen välissä tulee olla vähintään kaksi metriä tilaa. Tuo kaksi metriä ei ole hihasta ravisteltu luku, vaan perustuu siihen, että poistetaan paitsi väärinpysäköidyn auton aiheuttama haitta myös hidastusvaikutus, joka aiheutuu siitä, kun autoilijat taskuperuuttelevat kadunvarren pysäköintipaikoille. Tällä mitoituksella taskuperuuttava auto on riittävän kaukana ratikasta, joka voi ajaa pysäköivästä autosta välittämättä.

Käytännössä tuo Turun ja Tampereen ohje edellyttää autokaistaa parkkipaikkojen ja ratikkakaistan väliin. Myös väljästi mitoitettu pyöräkaista käy (parkkiruutu, ovenavaustila ja 2,0 m leveä pyöräkaista).

Ikuisen selvittelemisen ja voivottelun sijaan Helsinki voisi toimia vaikkapa seuraavasti:

- maanantaiaamuna KSV:n liikennesuunnittelupäällikkö antaa tehtäväksi liikenneinsinöörille käydä läpi kaikki ratikkakatujen varsilla olevat parkkipaikat ja merkitä karttaan ne, jotka eivät noudata tuota jo olemassa olevaa suomalaista modernin raitiotien suunnitteluohjetta
- tiistaiaamuna liikennesuunnittelupäällikkö saa pöydälleen luettelon näistä ohjeenvastaisista pysäköintipaikoista sekä esityksen niiden poistamisesta; tiistaina liikennesuunnittelupäällikkö tekee päätöksen ko. paikkojen poistamisesta ja ennen virka-ajan päättymistä päätös lähetetään rakennusvirastoon
- keskiviikkoaamuna HKR käskyttää Staran pojat korjaamaan liikennemerkit tuoreen päätöksen mukaisiksi
- talven aikana mietitään rauhassa, mitä paikoista ovat sellaisia, että pysäköinti voidaan sallia lumettomana aikana; tästä tehdään keväällä uusi päätös siten, että paikoilla sallitaan pysäköinti 1.4.–15.11. välisenä aikana

Ja kas, kolmessa päivässä on saatu neljän vuoden jahkailut ja voivottelut loppumaan.

Mitä mieltä olette? Mikä on todellinen syy sille, että tämä pysäköintiongelma jatkuu aina vaan vuodesta toiseen, eikä asialle todellisuudessa tehdä mitään? Siis mitään muuta kuin se, että muut kaupungit oppivat Helsingin virheistä.
 
Varsin mainio neljän kohdan ohjelmahan tuo on! Mutta eihän se voi toteutua henkilöautokaupungissa. Kahdenkymmenen etu on tärkeämpi kuin kahdentuhannen etu, kun pikkuautoista on kyse. Kokoomuskeskeisessä kaupungissa asiat vain menevät näin.
Oli lunta ennenkin. Mutta tällaista ongelmaa ei ollut. Mikä on muuttunut sitten? Ainakin autojen koko (leveys) on kasvanut merkittävästi. Ihmisten itsekkyys ja välinpitämättömyys on kasvanut huimasti.
Noihin ei juhlapuheilla ja mittanauhoilla vaikuteta mitenkään.
Tieliikennelaista löytyvät pykälät muita haittaavasta pysäköinnistä. Mutta pysäköinninvalvojat eivät koskaan "ehdi" paikalle. Täytyyhän ratikat saada liikkeelle mahdollisimman äkkiä. Raivausauton henkilökunnalla ei ole sakotusoikeutta.
Raha nykyaikana vaikuttaa. Siis raivausauton henkilökuntaan lisäykseksi yksi, jolla olisi oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu tai vastaava sakko.
Hei Sauri; tämä "idea" on vapaasti käytettävissä!
 
Varsin mainio neljän kohdan ohjelmahan tuo on! Mutta eihän se voi toteutua henkilöautokaupungissa. Kahdenkymmenen etu on tärkeämpi kuin kahdentuhannen etu, kun pikkuautoista on kyse.

Näinhän se taitaa olla. Olisihan tuo virhemaksuasiakin hoidettu kuntoon jo vuosikausia sitten, jos halua olisi ollut. Eikä sinne tarvita mitään HKR:n liisaa istuskelemaan HE125:n penkille. Voihan HE125:n henkilökunnalle antaa pysäköinninvalvojan koulutuksen ja byrokratian niin vaatiessa sijoittaa heidät sellaiseen yhdistelmävirkaan, jossa 10 % palkasta tulee HKR:ltä, jos HKL:n antama pysäköintivirhemaksu on jollakin tavoin ylitsepääsemätön este. Kyllä se 60 € kirpaisee edes vähän. Tietysti 80 € kirpaisisi vielä enemmän, ja sekin hoituisi puhtaasti vyöhykejärjestelmää muuttamalla – ydinkeskusta + ratikkakadut.
 
Varsin mainio neljän kohdan ohjelmahan tuo on! Mutta eihän se voi toteutua henkilöautokaupungissa. Kahdenkymmenen etu on tärkeämpi kuin kahdentuhannen etu, kun pikkuautoista on kyse. Kokoomuskeskeisessä kaupungissa asiat vain menevät näin.
Oli lunta ennenkin. Mutta tällaista ongelmaa ei ollut. Mikä on muuttunut sitten? Ainakin autojen koko (leveys) on kasvanut merkittävästi. Ihmisten itsekkyys ja välinpitämättömyys on kasvanut huimasti.
Noihin ei juhlapuheilla ja mittanauhoilla vaikuteta mitenkään.
Tieliikennelaista löytyvät pykälät muita haittaavasta pysäköinnistä. Mutta pysäköinninvalvojat eivät koskaan "ehdi" paikalle. Täytyyhän ratikat saada liikkeelle mahdollisimman äkkiä. Raivausauton henkilökunnalla ei ole sakotusoikeutta.
Raha nykyaikana vaikuttaa. Siis raivausauton henkilökuntaan lisäykseksi yksi, jolla olisi oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu tai vastaava sakko.
Hei Sauri; tämä "idea" on vapaasti käytettävissä!

Tai tarvittaisiin pikaisesti lakimuutos joka antaa muille tahoille kuin kaupunkien pysäköinninvalvojille ja poliiseille oikeuden sakottaa väärin pysäköinnistä. Nykyisessä tilanteessa autoilija vain ilahtuu jos joku siirtää hänen autonsa pois sakkopaikalta ja vielä ihan ilmaiseksi.

Sitten tarvittaisiin sellasita liikennevalistusta että talvisin liikkuvan auton varusteisiin kuuluu lumilapio. Sillä kaivetaan pysäköintipaikka auki jos ei lumiaura ole ehtinyt tehdä.

t. Rainer
 
Näinhän se taitaa olla. Olisihan tuo virhemaksuasiakin hoidettu kuntoon jo vuosikausia sitten, jos halua olisi ollut. Eikä sinne tarvita mitään HKR:n liisaa istuskelemaan HE125:n penkille. Voihan HE125:n henkilökunnalle antaa pysäköinninvalvojan koulutuksen ja byrokratian niin vaatiessa sijoittaa heidät sellaiseen yhdistelmävirkaan, jossa 10 % palkasta tulee HKR:ltä, jos HKL:n antama pysäköintivirhemaksu on jollakin tavoin ylitsepääsemätön este. Kyllä se 60 € kirpaisee edes vähän. Tietysti 80 € kirpaisisi vielä enemmän, ja sekin hoituisi puhtaasti vyöhykejärjestelmää muuttamalla – ydinkeskusta + ratikkakadut.

Noiden osapäivälappuliisojen lisäksi lakia pitäisi minusta muuttaa niin, että ratikkakiskoille pysäköinnistä tulisi vaikka 300 euron sakko.
 
Noiden osapäivälappuliisojen lisäksi lakia pitäisi minusta muuttaa niin, että ratikkakiskoille pysäköinnistä tulisi vaikka 300 euron sakko.

Niin pitäisi. Tuonkaan ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Sen voi muotoilla lakiin vaikkapa "raideliikennettä haittaavaksi pysäköinniksi".
 
Lainsäädännölliset ja liikennesuunnittelun keinot olisivat oikea keino pysäköintiongelmankin ratkaisemisessa, mutta koska oikeanlaista tahtotilaa ei Helsingissä näytä millään ilveellä syntyvän, olisi syytä edes keskittää talvikunnossapidon resursseja vaikeimmille raitioliikennekaduille. Mielestäni jotain oleellista nykyisestä kunnossapitoasenteesta kertoo Itämerenkatu, jossa esim. viime talvena oli säännöllisesti raitiovaunun kulun estäviä henkilöautoja parkissa. Siis mitä ihmettä! Rv-kaistan ja pysäköintiruutujen välissähän pitäisi olla vielä yksi autokaista. Miksi pyryjen jälkeen ei ongelmallisimpia katuja pistetä samantien kuntoon? Siirtokehotuskylteissä taitaa olla se ongelma, että ne pitää laittaa kadun varteen jo useita päiviä etukäteen. Tätä ongelmaa on kai viime talvina yritetty poistaa laittamalla katujen varsille pysyvät siirtokehotukset, mutta eipä niitä lumitöitä silti juurikaan tehty. Samoja alati kasvavia lumivalleja tuli viime talvenakin seurattua viikosta toiseen. Jos nyt vaikka tehtäisiin niin, että ongelmakaduille pistettäisiin pysyvä kunnossapitotyön siirtokehotus vaikkapa joka tiistaiksi (tai edes joka toiseksi). Maanantai-iltana tarkastettaisiin lumenpuhdistustarve ja tiistaina katu höylättäisiin "kesäkuntoon" jotta autoilijat osaisivat taas pysäköidä oikein. Millaiset olisivat tällaisen talvikunnossapidon kustannukset suhteessa saataviin hyötyihin?

Yhdelle ongelmakohteelle on Helsingissäkin sentään onnistuttu tekemään edes jotakin. Aleksanterinkadulle Ritarihuoneen jälkeen kohti Senaatintoria on saatu aikaseksi pysäköintikielto valtioneuvoston eteen (valtioneuvoston ajoneuvoja saa kuitenkin edelleen pysäköidä osalla matkaa). Tosin tällä hetkellä taksiasema on siirretty kyseiselle paikalle Tuomaan markkinoiden tieltä ja eikös sitä ole saanut jo pariin otteeseen käydä neuvottelua taksiaseman sijainnista näiden ammattiautoilijoiden kanssa. Ilmeisesti on jokin helsinkiläinen käsitys, että lumimassat siirtävät pysäköintipaikkoja kiskojen päälle ja tämä on ihan ok. Jopa poliisin suusta olen tämän näkemyksen kuullut.
 
Niin pitäisi. Tuonkaan ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Sen voi muotoilla lakiin vaikkapa "raideliikennettä haittaavaksi pysäköinniksi".
Silloin kun pysäköinnin lainsäädäntöä viimeksi tehtiin, sinne mun käsittääkseni yritettiin saada jonkinlainen pykälä siitä että vakavimmillaan pelastustielle pysäköinti, ja hieman lievemmin esimerkiksi ratikkaliikenteen häiritseminen, olisi ankarammin rankaistava ja muutenkin eri asia kuin ihan vaan pysäköintivirhe. Ei onnistunut. Tosin kai jotain pykäliä olisi liikenteen haittaamisesta joita voisi soveltaa. Jos olisi kivekset.

Mutta edelleen, valvonta on ihan hyvä juttu, rakenteelliset ratkaisut parempi juttu. Eli ne paikat nyt vaan pois.
 
Silloin kun pysäköinnin lainsäädäntöä viimeksi tehtiin, sinne mun käsittääkseni yritettiin saada jonkinlainen pykälä siitä että vakavimmillaan pelastustielle pysäköinti, ja hieman lievemmin esimerkiksi ratikkaliikenteen häiritseminen, olisi ankarammin rankaistava ja muutenkin eri asia kuin ihan vaan pysäköintivirhe. Ei onnistunut.
Tämä on asennekysymys. Aivan samanlainen, kuin aselaki USA:ssa. Eilisten uutisten mukaan USA:ssa aseen ostaminen on yksinkertaisempaa kuin ostaa olutpullo. Vaikka asian luulisi olevan päinvastoin, USA:n aselobby näkee asian olevan ihan OK juuri nyt.

Meilläkin on sama tilanne autopuolueen kanssa. Sekä virkakunnassa että luottamuselimissä autopuolueella on ylivoimainen vaikutusvalta ja sen tuloksena yhden henkilön liikkumien autolla on tärkeämpää kuin satojen henkilöiden liikkuminen bussilla tai ratikalla. Kuningaskysymys esimerkiksi on tässä: Miksi liputta matkustaminen joukkoliikenteessä on suurempi rikos kuin maksamaton tai muu väärä pysäköinti? [Pysäköintivirhemaksu 60 tai 80 €, liputta matkustaminen on 80 € + kertalipun hinta.]

Toinen kuningaskysymys: Miksi autoilijan sekunnit ovat arvokkaampia kuin jalankulkijan ja joukkoliikenteen käyttäjän minuutit? En tarkoita LVM:n määrittämiä ajan arvoja vaan käytännön päätöksentekoa. Muutamien sekuntien liikennevaloviivytysten poistamiseksi ovat kymmenien ja satojen miljoonien tie- ja siltahankkeet perusteltuja, mutta jalankulkijoiden pitkät kiertoreitit ja harvojen vuorovälien sekä joukkkoliikenteen epätäsmällisyyden aiheuttamat minuuttien odotukset eivät ole mikään peruste minkäänlaiselle rahankäytölle.

Antero
 
Onhan meillä tieliikennelaissa jo nyt 27 §:

"Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
3) niin lähellä rautatien tai raitiotien kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle"

Ongelma vain on kaupungin hampaattomuus ja asenneongelma että ei haluta puuttua ongelmaan. Jos ainut "rangaistus" siitä että estää raitiovaunun kulun on se että HKL:n raivausauton henkilöstö soittaa ja pyytää siirtämään autoa ja samalla nuhtelee sormea heiluttamalla "ethän tee toista kertaa" niin hoh hoijaa. Ei mikään estäisi HKL:ää tekemästä rikosilmoitusta ja vaatimasta auton kuljettajalle rangaistusta. TLL §105:

"Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään."

Voisin ainakin kuvitella että raitioliikenteen estäminen aiheuttaisi em. vakavaa haittaa.

teme sanoi:
Silloin kun pysäköinnin lainsäädäntöä viimeksi tehtiin, sinne mun käsittääkseni yritettiin saada jonkinlainen pykälä siitä että vakavimmillaan pelastustielle pysäköinti, ja hieman lievemmin esimerkiksi ratikkaliikenteen häiritseminen, olisi ankarammin rankaistava ja muutenkin eri asia kuin ihan vaan pysäköintivirhe. Ei onnistunut

Pelastuslaki kieltää pelastustielle pysäköimisen ja tästä pienin rangaistus on sakkorangaistus, lain mukaan. Tosin monessa paikassa tästä on lipsuttu ja pelastielle pysäköinnistä jaetaan virhemaksuja, joita ei lain mukaan voi edes ko. rikkeesta antaa.
 
Viimeksi muokattu:
Pelastuslaki kieltää pelastustielle pysäköimisen ja tästä pienin rangaistus on sakkorangaistus, lain mukaan. Tosin monessa paikassa tästä on lipsuttu ja pelastielle pysäköinnistä jaetaan virhemaksuja, joita ei lain mukaan voi edes ko. rikkeesta antaa.

Itse asiassa voi. Pelastuslaki 106 § sanoo: "Pysäköintivirhemaksusta pelastustielle pysäköimisen seuraamuksena säädetään erikseen."

Ja laki pysäköinninvalvonnasta, 1 § sanoo: "Pysäköintivirheitä ovat: -- 3) pelastuslain (379/2011) 11 §:n 2 momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely."

Nämä molemmat lait ovat vain vuoden vanhoja. Pelastustielle pysäköinnistä voidaan siis antaa pysäköintivirhemaksukin. Sakkoon oikeus tulee myös tuosta PL:n 106 §:stä. Todennäköisesti ei kuitenkaan voida määrätä sekä sakkoa että pysäköintivirhemaksua yhtä aikaa.
 
tkp ja Elmo, seison korjattuna ja kiitän uskonpalautuksesta suomalaiseen lainsäädäntöön. Sitten niitä lakeja pitäisi vielä valvoa.
 
tkp ja Elmo, seison korjattuna ja kiitän uskonpalautuksesta suomalaiseen lainsäädäntöön. Sitten niitä lakeja pitäisi vielä valvoa.

No, ei tuossa ratikkaliikenteen häiritsemisestä ollut mitään. Ja sakkorangaistus pelastusteistä oli kyllä musta aikaisemminkin jo mahdollista.
 
Tulkitsenko nyt lakia oikein, jos oletan, että kuka tahansa valpas kansalainen voi siis tehdä poliisille rikosilmoituksen autosta, joka on pysäköity siten, että raitiovaunun kulku estyy? Sillä tokihan vakavaa haittaa aiheutuu tilanteessa, jossa jopa satojen ihmisten ratikkamatkaan tulee viive. Lisäksi on muistettava, että ahtaalla kadulla seisova ratikkajono aiheuttaa vaaratilanteita myös autoliikenteelle. Rikosilmoituksen jälkeen poliisin on pakko tutkia, mikä merkitsee auton haltijan kutsumista kuulusteluun ja selvittämistä, kuka autoa ajoi ja kuka sen pysäköi. Sitten vaan päiväsakkoja.

Jos tämä on näin helppoa, niin eikös pistetä päivystysrinki pystyyn? Näemmä varsinaisen paperisodan pystyy hoitamaan netissäkin, https://lomake.fi/forms/xml/pol/rikosilm/fi
 
No, ei tuossa ratikkaliikenteen häiritsemisestä ollut mitään. Ja sakkorangaistus pelastusteistä oli kyllä musta aikaisemminkin jo mahdollista.

tkp laittoi edellä pätkän laista: "[...] niin lähellä rautatien tai raitiotien kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle."
 
Takaisin
Ylös